Verkkoyhteisöjen todellinen koetinkivi on tunnelma. Siis ilmapiiri, joka porukasta huokuu. Se miten ihmiset toisiaan puhuttelevat, millaiseen äänensävyyn ja minkälaisin tarkoitusperin.
Kotimaa24:ssä on säännöt, mutta moderoinnin näkökulmasta kommentti voidaan poistaa ja jopa henkilö bannata, vaikka hän ei rikokaan sääntöjä. Pahimmillaan hän kylvää ympärilleen huonoa henkeä, ahdistavaa ilmapiiriä ja keljua oloa
Anteeksi, mutta kyllä tällaisia ihmisiä on olemassa (onneksi heitä on vähän, mutta he saavat paljon ikävää aikaan). He toimivat joko tahattomasti eli eivät ymmärrä verkkokeskustelujen ja niiden kautta syntyvien yhteisöjen ideaa – tai sitten he ovat ikäviä tahallaan, jopa trollaamistarkoituksessa.
Erityisen kiusallisia ovat metakeskustelut eli se, kun ei keskustella aiheesta, vaan siitä mitä/miten joku toinen keskustelija keskustelee. Puhumattakaan, että aletaan puhua toisen keskustelijan motiiveista ja persoonasta.
Kirkollisessa puheentavassa henkilöiminen ja motiivien ronkkiminen ovat hyveitä, vai? – Ironia on myös vaikea taiteenlaji, jota harjoittamalla ei verkossa pitkälle pötki. Vaikka omassa kaveripiirissä ironinen läppä huvittaa suuresti, vieras ihminen ei välttämättä tunnista ironiaasi humoristiseksi tyylilajiksi.
Tämän postauksen salattu – ja nyt myös julkilausuttu – viesti on, että ylläpito puuttuu entistä päättäväisemmin keskusteluun, joka kampeaa pois asiasta ja menee jäsentenvälisiin.
Verkkokeskustelijan 3 sääntöä:
1 Puhu asiasta
2 Puhu toisista ihmistä kunnioittavasti
3 Pyri luomaan hyvää ilmapiiriä
Kirjoittaja oli täysi yllätys. Positiivista on se, että kirjoittaa kaiken omalla nimellään ei puskasta. Vertaan tätä nyt nimettömiin ex-vl ihmisiin, jotka tekevät miestäni samaa pitämässään sivustossa, jossa yhteystiedot puuttuvat. Negatiivista on se, että olisin hänen opettajana olettanut pystyvän hahmottamaan useampia kulmia. Ja surullisinta on se, että hän ei ymmärrä joidenkin tahtoa ymmärtää myös heidän kulmansa, mutta myös muiden kulmia heidän omassa elämäntilanteessaan.
Olli parka. Muistelen hänen tehneen selkeän eron blogeihin. Omasta mielestäni tämä linja oli selkeä. Suo siellä ja vetelä täällä.
Nettilehti Sermones`n artikkeli oli mielestäni osuvasti kirjoitettu.
Oletko sinä Kari Matti sitä mieltä, että tuo meidän molempien tunteman blogistin suu olisi suljettava?
Tai sitä että Valma Kukko itse toimi täällä näin ?”lähimmäinen on kohdattava kuin kohtaisi itsensä”. Minulle ei sitten ole pakko vastata, jos ei halua. 😮
Anteeksi ylläpito, mutta nyt minun on pakko kysyä. Tapani on aina mennä sen puolelle jota kohdellaan mielestäni väärin, enkä luokittele ketään toiseuden kategoriaan.
Itse en pidä blogeja uskontojournalismina vaan mielipidekanavina. Tuomas Hänninen sai minunkin sympatiat tiedotustilaisuudessa ja uskon hänen hoitavan omaa leiviskäänsä hyvin. Mutta en voi hyväksyä tuollaista, jota tuolla esitetään. Siis emme ole aivan kokonaisuudessaan erimieltä. Kotimaa antoi mielestäni hyvin näkyvyyttä tiedotustustilaisuudelle.
Tämä nyt on vähän off-topicia, mutta muistelen Mrs Seremones`n kirjoitelleen täälläkin melko ahkerasti tässä taannoin. Puolusti SRK -lestadiolaisuutta kiivaasti, kunnes joutui vetäytymään takavasemmalle argumenttiensa loputtua. Mikäli oikein muistan, näissä keskusteluissa aiheina olivat ainakin SRK:n seurakuntaopin exclusiivisuus, ehkäisykielto, hoitokokoukset sekä pf- ja insestiongelmat. Mutta niissä keskusteluissa oli tunnelmaa.