Verkkoyhteisöjen todellinen koetinkivi on tunnelma. Siis ilmapiiri, joka porukasta huokuu. Se miten ihmiset toisiaan puhuttelevat, millaiseen äänensävyyn ja minkälaisin tarkoitusperin.
Kotimaa24:ssä on säännöt, mutta moderoinnin näkökulmasta kommentti voidaan poistaa ja jopa henkilö bannata, vaikka hän ei rikokaan sääntöjä. Pahimmillaan hän kylvää ympärilleen huonoa henkeä, ahdistavaa ilmapiiriä ja keljua oloa
Anteeksi, mutta kyllä tällaisia ihmisiä on olemassa (onneksi heitä on vähän, mutta he saavat paljon ikävää aikaan). He toimivat joko tahattomasti eli eivät ymmärrä verkkokeskustelujen ja niiden kautta syntyvien yhteisöjen ideaa – tai sitten he ovat ikäviä tahallaan, jopa trollaamistarkoituksessa.
Erityisen kiusallisia ovat metakeskustelut eli se, kun ei keskustella aiheesta, vaan siitä mitä/miten joku toinen keskustelija keskustelee. Puhumattakaan, että aletaan puhua toisen keskustelijan motiiveista ja persoonasta.
Kirkollisessa puheentavassa henkilöiminen ja motiivien ronkkiminen ovat hyveitä, vai? – Ironia on myös vaikea taiteenlaji, jota harjoittamalla ei verkossa pitkälle pötki. Vaikka omassa kaveripiirissä ironinen läppä huvittaa suuresti, vieras ihminen ei välttämättä tunnista ironiaasi humoristiseksi tyylilajiksi.
Tämän postauksen salattu – ja nyt myös julkilausuttu – viesti on, että ylläpito puuttuu entistä päättäväisemmin keskusteluun, joka kampeaa pois asiasta ja menee jäsentenvälisiin.
Verkkokeskustelijan 3 sääntöä:
1 Puhu asiasta
2 Puhu toisista ihmistä kunnioittavasti
3 Pyri luomaan hyvää ilmapiiriä
Täsätä ketjusta on poistettu yksi kommentti edellä mainittuihin syihin eli ilmapiirin rakentamiseen vedoten.
Hyvä, että Ylläpito puuttui keskusteluilmapiiriin.
(En tarkoita nyt poistettua kommenttia, kun en tiedä, mikä se oli, vaan yleensä näillä sivuilla käytävien keskustelujen ilmapiiriä.)
>>>>. Puhumattakaan, että aletaan puhua toisen keskustelijan motiiveista ja persoonasta.>>>>
Jos uutispalstalla ja jossakin blogissa esitetään toistuvasti kannanotto luterilaisesta uskonkäsityksestä á la katumus/rippi – niin millä ihmeen perusteella siihen kohdistunut kommentti, on persoonaa loukkaava tai hänen motiivejaan arvuutteleva?
Kun kaikki kirjoittavat nimellään, on kai kirjoittajan nimikin toisen kirjoittajan huomautuksen yhteydessä ihan paikallaan…. siitähän se debatti jatkuu, kun kritiikkiin vastataan…
Me kaikki tiedämme, että todellinen keskustelu ei ole sitä, että tehdään kampanja/ohjeistus ja kerrotaan ihmisille, mitä keskustelu on.
Keskustelu on sananvaihtoa. Hattaranmakuista maisemaa siitä ei koskaan tule saamaan – edes uskonollisissa piireissäkään.
Vaikka esimerkiksi nimimerkki joulupukki voisi tuoda tunnelmaa sivustolle, näkisin että ylläpidon tulisi johdonmukaisesti pitää kaikkien kommentoijien kohdalla kiinni sivuston käyttöehtojen noudattamisesta, siis että kaikki kommentoijat esiintyisivät aikuisen oikeilla (virallisilla) nimillään.
Ai nämä ovat verkkokeskusteluyhteisöjä – en ole koskaan kuvitellutkaan tämän kautta liittyyneeni mihinkään erityiseen yhteisöön. Kunhan heittelen kommenttia asiaan aina tarvittaessa. Onkohan tässä mitään sen kummempaa kuin mielipidevaihtoa puoleen sun toiseen.
Joo
Äärimmäisen epämiellyttävää on joutua kohteeksi ja saada niskaansa mitä mielikuvituksellisempia juttuja, joilla ei ole mitään tekemistä oman arkitodellisuuden tai oman identiteetin kanssa. Itse en ainakaan aio oikoa itseäni kohdistuvaa luokittelua vaan lopetan keskustelun. Useimmiten jätän keskustelun, jos ohittaminen ei onnistu ja en enää palaa kyseiseen ketjuun. Syy voi olla tympääntyminen tai arjen kiireet, jotka menevät aina näiden keskustelujen edelle.
Entisenä evluttien raamattupiirinvetäjänä saatan välillä antaa välineitä tutkimiseen. En kuitenkaan pakota keskustelukumppaniani omalle kannalleni inttämisellä tai muullakaan kyseenalaisella keinolla. Lisään kuitenkin tähän ketjuun vinkin niille, joita kiinnostaa oikeasti tutkia vanhan testamentin kertomuksia ja niiden syyseuraussuhteita. Daavidiin liittyvää kannattaa lähteä pohtimaan tuomarien ajasta, missä Jumala ei halunnut Israelille mitään kuningasta ja varoitti kuninkuuden seurauksista. Kaikki loppu sen jälkeen on toisenlaisen valinnan seurausta.
Filosofi Pekka Himanen on kohutussa tutkimuksessaan rikastuttanut meitä suomalaisia loistavalla käsitteelle: ”henkinen kestävyysvaje”. Kauheasti tuskin menisi harhaan jos henkisen kestävyysvajeen rinnalla puhuttaisiin myös hengellisestä kestävyysvajeesta. Molemmat myrkyttävät kansallista keskusteluilmapiiriä ja ihmisten väisiä suhteita. Stanislav Jerzy Lec on kauan sitten oivaltanut hienon ajatuksen, jota en sanatarkasti muista. Hän kirjoittaa, että ei riitä, että pysytään asiassa, on pysyttävä myös ihmisessä.
Eijalta ytimeen osuva kommentti.
Olen itsekin jotunut kyseisen venkoilun kohteeksi kun minua yritetään ”pakottaa” myöntämään toisen kommentoijan luulot minun omiksi ajatuksikseni.
Kun en myönnä, niin venkoilu jatkuua ja kommenttiani tulkitaan mitä mielikuvituksellisemmin.
No, sitä voisi verrata koulu- tai työpaikkakiusaamiseen.
Eijan näkökulma Daavidiin on myös tärkeä.
Tässäpä ”tunnelmaa” ellei suorastaan tunnelmointia, joka liittyy K24 -palstaan http://www.sermones.fi/