Kaunis kukka tuo iloa arkisen elämän murheiden keskelle ja ilahduttaa mielen. Se kertoo Luojamme hyvyydestä meitä ajan lapsia kohtaan. Se tuo kauneuden viestin maailmaamme.
Jumalan apua me tarvitsemme. Hän itse on tuonut meille pysyvän avun. Jeesus tuli maailmaamme meitä hetken lapsia auttamaan, ikuista osaa taivaan kauneudessa meille valmistamaan. Työ ei ollut helppoa. Hän, ikuinen valo, sai loistaa maailmamme pimeydessä. Jeesus taisteli pimeyden valtoja vastaan ja voitti. Vielä voimakkaampi kuin kauniin kukan heleä hymy kirkkaassa valossa, vielä voimakkaampi on se taivaallinen valo, jonka Jeesus toi maailmaamme.
Sunnuntai 08.03.2020
2. paastonajan sunnuntai eli latinaksi Reminiscere
Rukous ja usko
1. lukukappale: 2. Kun. 20:1-7
Isänmaamme kriittisenä kautena tasavallan presidentti Kyösti Kallio kuoli 19.12.1940 rautatieasemalla. Hän oli juuri saanut eron presidentin tehtävistä terveydellisistä syistä ja oli lähdössä kotiinsa Nivalaan. Kunniakomppaniaa tarkastaessaan hän sai kohtauksen ja kuoli.
Juudan kuningas Hiskia, kuninkaana 715-696 eKr, oli aikoinaan vaikeassa tilanteessa. Koillinen suurvalta Assyria oli hyökännyt Juudaa vastaan ja uhkasi koko valtakunnan olemassaoloa. Tuossa tilanteessa Hiskia sairastui. Hän oli kuolemaisillaan, kun profeetta Jesaja tuli hänen luoksensa. Profeetta pyysi häntä järjestelemään asiansa kuntoon kuoleman varalle. Elämän rajallisuus tuli vastaan.
Tuossa tilanteessa Hiskia kääntyi Herran puoleen. Hän rukoili Jumalan apua. Jumala vastasi hänen avunpyyntöönsä ja antoi avun.
Kuten muutoinkin monessa tilanteessa, niin tässäkin Jumala toimi pyhän toimituksen välityksellä. Profeetta otti viikunakakun ja pani sen sairaan kohdan päälle pyhän rukouksen toimituksessa. Kuningas parani ja elämä jatkui. Valtiollinen tilannekin rauhottui ja Juudan kansa jatkoi elämäänsä Jerusalem pääkaupunkinaan.
Pyhällä maalla yleisin sairaan puolesta rukoilemiseen käytetty toimitus oli öljyllä voitelu. Tämä käytäntö jatkui Jeesuksen ja hänen opetuslastensa julistuksessa. Jaakobin kirjeessä on tähän toimitukseen liittyvä kehotus.
Historian kulkuun vaikuttaneita ihmeparantumisia on esimerkiksi Armenian kääntymykseen johtanut ihmeen kokeminen vuonna 301 jKr.. Kuningas Tiridates III, armeniaksi Trdat, oli sairastunut. Maassa vaikuttanut lähetyspiispa toimitti hänelle pyhällä sairaan voitelun liturgian. Kuningas parani ja määräsi maansa kääntymään kristityksi. Tuolta ajalta on peräisin Armenian apostolinen kirkko, joka nykyisin on Armenian perustuslaissa määritelty valtionkirkko. Sen nykyisenä patriarkkana ja katolikuksena on Hänen pyhyytensä Karekin II.
Sairaan voitelu on katolisessa kirkossa yksi sakramenteista.
Ortodoksisessa kirkossa sairaanvoitelua vastaava rukousöljypalvelus on sakramentti eli mysteerio. Käsikirjassa sen toimittamiseen kuuluu seitsemän pappia, vaikka käytännössä useinkin yksi pappi toimittaa sen.
Meidän luterilaisessa kirkossamme sairaan voitelu öljyllä on yksi kirkkokäsikirjan antamista vaihtoehtoisista toimituksista sairaan luona käynnin yhteydessä.
Tässä toisen paastonajan sunnuntain toisen vuosikerran ensimmäinen lukukappale
Kuningas Hiskia sairastui ja oli kuolemaisillaan. Silloin profeetta Jesaja, Amosin poika, tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Näin sanoo Herra: ’Järjestä asiasi, sillä sinä et parane vaan kuolet!’”
Hiskia kääntyi seinään päin ja rukoili Herraa: ”Voi, Herra! Muista, miten vilpittömästi ja vakain sydämin olen vaeltanut sinun tahtosi mukaan ja tehnyt sitä, mikä on hyvää sinun silmissäsi.” Ja hän itki katkerasti.
Jesaja ei vielä ollut lähtenyt palatsin keskimmäisestä pihasta, kun hänelle tuli tämä Herran sana: ”Mene takaisin ja sano Hiskialle, kansani hallitsijalle: Näin sanoo Herra, isäsi Daavidin Jumala: ’Minä olen kuullut rukouksesi, olen nähnyt kyyneleesi. Minä parannan sinut. Kahden päivän päästä voit astua Herran temppeliin. Minä lisään sinun elinpäiviisi vielä viisitoista vuotta. Minä pelastan sinut ja tämän kaupungin Assyrian kuninkaan käsistä, minä suojelen tätä kaupunkia itseni ja palvelijani Daavidin tähden.’”
Sitten Jesaja sanoi: ”Hakekaa viikunakakku.” Kakku haettiin, ja kun se asetettiin paiseen päälle, kuningas parani.
Matias
”Jeesuksen kuolemalla ja ylösnousemuksella koko maailma on sovitettu ja kaikkien epäjumalien valta on kukistettu. Kuolema on nielty ja voitto on saatu. ”
Kukaan ei voi kuolemaa voittaa, ei edes unta.
………………………….
Mutta puhutaan synnistä. Eikö syntiä ole toisen halventaminen, panettelu ja paha puhe. ” Tämä on pahennukseksi juutalaisille, mutta meille se on Jumalan voima .. jne. ”
Onko oikeudenmukaista halventaa joku toinen, yksilö, tai kansa oman edun tavoittelussa. Ottaa heiltä tekstejä ja sanoa niitä omiksi, vaikka ne ovat toisen omia ja perintöä.
Kun nyt juutalaisia on syytetty jopa paholaisen lapsiksi ja Juudasta perustyyppinä , kavalaksi, kavaltajaksi ja ahneeksi pirulaiseksi, niin kenen on synti? Onko se sanojan, vain syytetyn ?
Minun mielestäni se on sanojan, koska syytetty joutuu kantamaan sitä sydämen murheena ja sielun tuskana.
Tämä on sitä, kun joutuu kantamaan toisen syntiä.
Mutta kärsivä osapuoli ei suinkaan sovita sitä, että hänestä on tehty vikauhri.
Hyvä lupaus on vain vikauhrille, kuten Jesaja 53 sen kertoo. ” Hän saa nähdä jalkeläisiä ja elää pitkään.
Jos sitten kuvitteellisesti ajattelemme, että on olemassa Jumalan tuomioistuin jossain, missä se nyt sitten onkaan ja Jumala kysyy: – Miten te olette kohdelleet minun valittuani, minun esikoistani, minun kansaani. Mitä siihen voi rehellisesti vastata muuta kuin, me panettelimme ja haukuimme kuin koira, ja syljimme kuin lohikäärme. Nakkelimme sanoja kuin kiviä ja teimme heistä kaiken pahan ilmenemisen.
Vai sanotaanko; En minä ole sanonut mitään pahaa, Jeesus sanoi ja minä vain seurasin häntä. Tässä tapauksessa vasta Jeesus pannaan kantamaan meidän syntiä, Syytetään häntä omista teoista.
Vai kantaako sittenkkään? Kun Kristuksen ruumis on hänen seurauntansa. Häntä ei näin ollen voi pitää ulkopuolisena synninkantajana, vaan se jää omalla vastuulle.
Tarja
Kiitos kommentistasi.
Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Tämän luopumuksen seurauksia sitten on mitä erinäisin määrä mitä erilaisimpia tekosyntejä, mielettömiä toimia, vahingoittavia sanoja yms..
Mielestäni kuvaat erittäin hyvin noiden tekosyntien monimuotoisuutta ja niiden esiintymisen yhteydessä ilmeneviä puolusteluja sekä niin usein niin usein niihin sisältyviä vastuun pakenemisia.
Viimeisellä tuomiolla ihmisten ei tarvitse selitellä eikä puolustella omia tekosiaan. Jumala on kaikkivaltias, joka tietää ja tuntee meidät jopa paremmin kuin edes me itse. Hänen tuomionsa on oikeudenmukainen.
Jeesuksen vikauhri Golgatan ristillä on meidän ainoa toivomme. Vain hänen sovintotyönsä ansiosta meillä on puolustus, kun pahuutemme on kokonaisuudessaan anteeksi annettu, synti on poistettu ja meidät itsessämme syntiset julistetaan armosta autuaiksi.
Pelastuksemme on yksistään uskosta, ei teoista, yksitään armosta, ei omista ansioistamme ja yksistään Kristuksen tähden, ei oman itsemme varassa.
Vereen kastettu vaippa
Jaakobilla oli kaksitoista poikaa ja Joosef oli ensimmäinen rakastetusta vaimosta syntynyt, ja Isän silmäterä tästä syystä.
Toiset veljet olivat kateellisia Joosefille ja pyrkivät pääsemään eroon hänestä ja pudottivat hänet kaivoon yhteisellä retkellään, tai myivätkö he hänet orjakauppiaille, vai tapahtuiko molemmaat, en muista.
Joosef oli nähnyt myös unia, joista veljet eivät pitäneet.
Isälle he keksivät selityksen kertomalla, että pedot raatelivat Joosefin ja hän kuoli. Todistuksena oli ”vereen kastettu vaippa,” Joosefin vaippa. He olivat teurastaneet eläimen, vuohen tai lampaan, ja kastaneet Joosefin vaipan vereen, veristä vaippaa he heiluttivat Isän edessä ikäänkuin ” emme ole syyllisiä, meillä on todistuskappale siitä, että pedot raatelivat hänet. He uskoivat veren pelastukseen.
Asia kuitenkin paljastui myöhemmin kateuden synnyttämäksi valheeksi .
Ilmestyskirjassa kerrotaan Jeesuksen toisesta tulemisesta ja kuinka hänellä oli pukunaan ” vereen kastettu viitta. ”
Mitä se mahtaa tarkoittaa ?
Tarja
En ole aikaisemmin tavannut kytkentää Joosefin orjaksimyynnin yhteydessä isälle lähetetyn vereen kastetun vaipan avulla selittelyn ja Ilmestyskirjan vereen kastetusta puhuvan puheen välillä. Niinpä piti oikein pysähtyä harkitsemaan, mikä funktio vaipoilla oli puhutuissa yhteyksissä.
Joosefin veljien temppu oli hämäystä. Se antoi isälle selityksen, olkoonkin että tuo oli virheellinen. Se myös esti heitä saamasta rikollisen orjaksi myynnin tuottamaa syytöstä ja oikeudellista tuomiota. Mutta kuitenkin kaiketikin se oli ja se pysyi rikokse ja vääryyden teon välineenä ja rikoksen jatkeena.
Sen sijaan Jeesuksen ristin kuolema toi koko maailmalle tulevaisuuden ja toivon, kun hän otti kantaakseen koko maailman kaikki synnit ja otti päälleen niiden rangaistuksen. Tämä siis on vapauden ilosanoma kun Jumalan anteeksiantamuksen varassa saamme sunntautua eteenpäin ja rohkein mielin elää sitä elämäämme, mihin Jumala on meidät pannut elämään.
Ilmestyskirjan ilmauksissa Karitsa -ilmaus viittaa aina Jeesukseen ristiinnaulittuna maailman Vapahtajana. Hän on Jumalan Karitsa joka on kantanut meidän syntimme ristille.
Vaatteesta puhuminen puolestaan aina viittaa kastepukuun ja sen välityksellä kasteen antamaan lahjaan. Pyhässä kasteessa meidät on liitetty Kristuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen, meille on ojennettu Jeesuksen pelastustyö. Jumalan sanan eli siis Raamatun keskeinen sanoma on ilmoitus Vapahtajastamme ja hänen kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan meille hankkimasta pelastuksesta. Kasteen tuoman pelastuksen välityksellä meidät julistetaan Jumalalle kelpaaviksi eli meidät siis julistetaan vanhurskaiksi Jumalan edessä.