Sain suuren ilon ja etuoikeuden julistaa evanekeliumia Kamerunissa. Kuvassa saarnaan Mengin kirkossa. Siellä toimii myös raamattukoulu, jossa sain opettaa seurakuntien saarnaajia.
TORSTAI 19.1.2023
Pyhän Henrikin muistopäivä
Piispa Henrik, uskon opettaja ja marttyyri
Kristinusko tuli maahamme aluksi idästä käsin. Monet nimien muodot osoittavat tämän. Kangasniemessä olevan Makkolan kylän nimi on kreikan makarios -sanasta, autuas. Piispa Henrikin surmanneen Lallin nimi on kreikan kielen Lasarus nimen mukaan, Vanhan testamentin Eleasarin nimestä. Pappi -sana on venäjän kielestä tullut, jopa vanhempi ääntämismuoto, kuin samasta sanasta myöhemmin lainattu pakanallisen poppamiehen nimitys.
Alkuaan idästä tuli myös Turun nimi. Sittemmin Suomi siirtyi lännen yhteyteen. Silloin tuli ajankohtaiseksi kirkon organisaation uudelleen järjestely läntisen rakenteen mukaiseksi. Piispa Henrik aloitti tämän kuningas Eerikin mukana maahamme saapuneena. Hänen piispuuttaan samassa virassa seuraavat nykyiset Turun piispat, arkkipiispa Tapio Luoma vuodesta 2018 ja Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen vuodesta 2021 alkaen.
Ulkonaiset rakenteet ovat historian kuluessa muuttuneet, mutta sanoma on sama, Jumalan siunaavan sanan ja pyhien toimitusten toimittaminen ovat edelleenkin kaikkien sananpalvelijoiden tehtävänä.
Pyhä perinne on jatkunut jo muinaisuudesta asti. Jo Mooseksen veljen Aaronin tehtävänä oli koko kansan siunaaminen:
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
Apokryfiteksti Sir. 45:15–20
Mooses vihki Aaronin virkaan
ja voiteli hänet pyhällä öljyllä,
ja tästä tuli hänelle ja hänen jälkeläisilleen
ikuinen liitto, joka pysyy yhtä kauan kuin taivas.
Hänen tuli pappina palvella Jumalaa
ja siunata kansaa hänen nimessään.
Herra valitsi kaikkien joukosta juuri hänet
uhraamaan pyhiä polttouhreja,
suitsuttamaan suloisesti tuoksuvaa savua
muistutukseksi Herralle
ja kansan syntien sovitukseksi.
Käskyillään Herra antoi hänelle
vallan tulkita säädöksiä ja määräyksiä
ja opettaa säädökset Jaakobille,
saattaa Israelin tietoon Herran laki.
Hän sai autiomaassa vastaansa toisen heimon miehiä,
jotka olivat hänelle kateellisia:
Datanin ja Abiramin miehet
ja Korahin joukon, joita kaikkia ajoi katkera viha.
Herra näki sen ja suuttui.
Hehkuvassa vihassaan hän tuhosi heidät,
teki kansan nähden tunnusteon
ja poltti heidät tulensa liekeissä.
Herra jakoi yhä enemmän Aaronille kunniaansa,
antoi hänelle oman perintöosan:
hän sai ensimmäisen sadon parhaat hedelmät,
ja ennen muuta hän sai kyllälti leipää.
SUNNUNTAI 22.1.2023
3. sunnuntai loppiaisesta
Jeesus herättää uskon
Sunnuntain apokryfitekstissä kerrotaan kansan valmistautumisesta uhkaavan vihollisen lähestyessä.
Viime aikoina Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt maailman. Eri puolilla valmistaudutaan mahdollisia uhkia vastaan. Laaditaan suunnitelmia, jotta ongelmiin voidaan tarttua riittävän ripeästi.
Valmiussuunnitelmien teko koskee myös kirkkoa. Seurakunnat ovat varautuneet. Esimerkiksi Someron seurakunnassa kirkkoneuvoston kokouksen 30.11.2022 asialistan 114 § aiheena oli VALMIUSSUUNNITELMAN PÄIVITTÄMINEN.
Kirkkohallitus yleiskirjeessään 9/2022 on ohjeistanut kaikkia seurakuntia päivittämään valmiussuunnitelmansa. Esimerkiksi Turun arkkihiippakunnan seurakuntien tuli toimittaa päivitetty suunnitelmansa tuomiokapituliin viimeistään 31.12.2022.
Juditin kirjassa kuvataan, miten Israelin kansa valmistautui vihollisen tuloon. Kansa järjesti kokonaisvaltaisen parannuksen tekemisen. Siinä paastottiin. Paasto koski kaikkia ihmisiä ja myös karjaa. Jotain vastaavaa on kuvattu Joonan kirjassa luvussa kolme Niniven aikoinaan tehneen:
6 Kun Joonan sanat tulivat Niniven kuninkaan korviin, hän nousi valtaistuimeltaan, riisui viittansa, pukeutui säkkivaatteeseen ja istuutui tomuun. 7 Hän käski kuuluttaa koko Ninivessä: »Tämä on kuninkaan ja hänen hovinsa määräys: Eivät ihmiset eivätkä eläimet, eivät lehmät eivätkä lampaat saa edes maistaa ruokaa eivätkä juoda vettä. Karjaa ei saa päästää laitumelle. 8 Kaikkien, niin ihmisten kuin eläintenkin, on kuljettava säkkivaatteeseen puettuina, kaikkien on huudettava Jumalaa täysin voimin. Jokainen kääntyköön pahoilta teiltään ja hylätköön väärät tekonsa. 9 Ehkä Jumala silloin luopuu aikomuksestaan, leppyy ja antaa hehkuvan vihansa laantua, ja me pelastumme.»
Meillä nykyaikana parannuksen tekeminen tapahtuu eri muodoin. Sanoma on kuitenkin sama: Ihmiset kääntyvät Jumalan puoleen hänen apuaan pyytämään. Hädän hetkelläkin hän on voimallinen. Hänellä on valta auttaa. Hänen apuunsa saamme panna toivomme.
Juditin kirja on kuvaus hurskaan naisen toiminnasta. Judit tekee sen, mitä muut eivät voineet tehdä. Ahdistus oli syvä, kansa oli epätoivoinen, mutta Jumala auttoi.
Sodan jälkeen pienenä poikana sain usein kuulla, miten naisväki teki työtä kotirintamalla. Aikaisempien naisten töiksi katsottujen lisäksi myös miesten töitä pelloilla, metsässä ja muualla.
Me kaikki: naiset, miehet, lapset, aikuiset, eläimet ja koko luomakunta, me tarvitsemme toinen toistamme. Vain rakentava yhteistyö vie eteenpäin, avaa tulevaisuuden, ratkaisee ongelmamme, tuo toivoa, rohkaisee uskoamme.
Olkoon parannuksemmekin kokonaisvaltainen: koko elämänyhteisöömme ulottuva, Jumalan käsiin koko olemassaolomme, kaikkine ulottuvuuksineen uskoen.
Apokryfiteksti Judit 4:9–15
Jokainen Israelin mies huusi palavasti Jumalaa avuksi ja paastosi ankarasti. Miesten kanssa paastosivat heidän vaimonsa, lapsensa ja karjansa. Muukalaisia, päiväpalkkalaisia ja rahalla ostettuja orjia myöten kaikki pukivat vyötäisilleen karkean säkkivaatteen. Kaikki Israelin miehet, naiset ja lapset, jotka asuivat Jerusalemissa, heittäytyivät maahan temppelin edustalla, sirottivat tuhkaa päänsä päälle ja levittivät säkkivaatteitaan Herran eteen. He verhosivat alttarinkin säkkikankaalla ja pyysivät kiihkeästi, yhteen ääneen Israelin Jumalalta, ettei heidän lapsiaan ryöstettäisi eikä heidän vaimojaan otettaisi orjiksi, ettei heidän perintökaupunkejaan tuhottaisi eikä heidän temppeliään saastutettaisi ja jätettäisi toisten kansojen häväistäväksi ja pilkattavaksi.
Herra kuuli heidän huutonsa ja näki heidän ahdinkonsa. Kansa jatkoi paastoaan useita päiviä koko Juudeassa ja Jerusalemissa Herran, Kaikkivaltiaan, temppelin edessä. Ylipappi Jojakim ja kaikki muut temppelissä palvelevat papit sekä ne, jotka avustivat uhrialttarilla, olivat vyöttäytyneet säkkivaatteeseen, ja he uhrasivat päivittäisen polttouhrin, kansan lupausuhrin ja vapaaehtoiset lahjat. He olivat sirotelleet tuhkaa päähineelleen, ja he huusivat kaikin voimin Herraa, jotta hän rientäisi heidän avukseen ja pelastaisi Israelin kansan.
