Sanat voivat hoitaa, mutta sanat voivat myös haavoittaa.

Asettelin työpöydälle tärkeimmät kirjoitusvälineeni: perinteisin niistä on kaunis juoksevalla musteella toimiva mustekynä, näppäimistön jälkeen uudenaikaisin on sähköinen kynä, jolla voi kirjoittaa suoraan näytölle. Kirjoittamisen tarkoitus on ollut jo tuhansia vuosia tallentaa ja välittää eteenpäin sanoja. Sanoilla me välitämme tietoa ja tunteita. Niin puhutut kuin kirjoitetutkin sanat voivat rikkoa tai rakentaa, hoitaa tai haavoittaa. Siksi suutansa ja näppäimistöään kannattaa vartioida.

Jeesus opettaa evankeliumissa (Matt. 12:33–37): ”Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu.” Sisimmän laatu paljastuu siitä, millaista on ulosantimme. Sydämeen kätketty pahuus voi pilata laajasti ihmissuhteita ja elämää myrkyllisenä puheena, valehteluna ja kiusaamisena. Sen vuoksi Jeesus varoittaa vakavasti: ” Hedelmästään puu tunnetaan. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja!”

Useimmat meistä ovat kohdanneet pahaa puhetta, joka iskee kuin myrkkykäärme. Sellaisena siihen kannattaa suhtautuakin. Iskua pitää väistää, ja myrkyllistä puremaa ei kannata päästää iholle. Ilkeät syytökset jäävät tehottomiksi, jos niitä ei ota tosissaan. Jos hyökkäyksiin lähtee tunteella mukaan, pääsee myrkky tekemään tehtävänsä. Aina torjunta ei onnistu ja silloin viisas kärsivällisyys on tarpeen.

Sanat voivat myös hoitaa. Erityisesti evankeliumin mukainen anteeksianto on parantava viesti. Sovinnollinen puhe taltuttaa kiivaankin sadattelijan. Usko Herraan Jeesukseen, joka ristillä sovitti syntimme, uudistaa sydämen. Kun sisin parantuu, se alkaa tuottaa hyvää hedelmää. Tässä on ristin evankeliumin voima.

Ilkeitä ja rikkovia sanojaan on syytä pyytää anteeksi aivan kuten muitakin syntejään. On tärkeätä muistaa, että myös sanansa voi saada anteeksi, vaikka ne olisivat kiveen hakattuja. Sisin voi muuttua, sovitus mahdollistaa uuden alun, sillä se hoitaa sisimmän kuntoon.

Pentti Tepsa, Kemijärven kirkkoherra