”Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta.”
Arkkipiispa Kari Mäkinen pohti kirkolliskokouksen avauspuheessaan (2.5.2017) mm. edellisellä lauseella yhteiskunnan ilmapiiriä ja viranomaistoimintaa turvapaikkaprosesseissa. Hänen mukaansa kaikki tehdyt ratkaisut eivät vastaa ihmisten yleistä oikeustajua. ”Kysymys aiheuttaa säröjä hyvin järjestäytyneen yhteiskunnan rauhallisella pinnalle.”
Arkkipiispa pohti samaa kysymystä myös vuosi sitten Kirkolliskokouksen avauspuheeseen (9.5.2016): ”on myös kysytty kirkon lojaalisuudesta valtion edulle, linjauksille ja lainsäädännölle.”
– – –
Vuoden aikana jännite kirkon ja valtion näkemyksissä on edelleen kasvanut. Tilanne on uusi luterilaisessa kirkossa. Lutherista alkaen kristillisen esivallan on nähty palvelevan Jumalan hyvää tarkoitusta maailmassa.
Kirkko katsoo turvapaikkakysymystä oman vakaumuksensa mukaisesti inhimillisen hädän ja yksittäisten ihmisten näkökulmasta: hengenvaarassa olevaa ihmistä on autettava riippumatta hänen taustastaan.
Kyse ei ole kirkon sinisilmäisyydestä. Myös kirkossa nähdään turvapaikanhakijoissa olevan monenlaista väkeä. Kaikilla ei ole perusteita turvapaikkaan. Nyt kuitenkin turvapaikkamenettely tai perheenyhdistäminen koetaan kohtuuttomiksi, mikä koettelee oikeustajua ja ”aiheuttaa säröjä yhteiskunnan pinnalla”.
– – –
Erityisen vaikea on kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden asema. Jo islamilaisuudesta luopuminen tuo heille palautuksen yhteydessä hengenvaaran. Kristityiksi kääntyneitä ja heidän läheisiään uhkaa marttyyrikuolema.
En usko laskelmointiin kristityksi kääntymisessä turvapaikan saamiseksi. Panokset ovat kovia. Sen sijaan olen nähnyt rippikoulua käyvissä ja jumalanpalveluksiin osallistuvissa turvapaikanhakijoissa aitoa iloa uskosta Jeesukseen, joka antaa armon.
Kristityiksi kääntyneiden turvapaikanhakijoiden kanssa tekemisissä olevat kirkon työntekijät voisivat kirjoittaa tarvittaessa todistuksen turvapaikanhakijoiden osallistumisesta seurakunnan työhön. Tämä tulisi ottaa huomioon turvapaikkaprosessissa. Kyse ei ole eturyhmäpolitiikasta vaan kristityksi kääntymisen vuoksi palautuksen yhteydessä konkretisoituvan hengenvaaran tunnistamisesta.
– – –
Kirkossa on syytä nähdä, että
Myös Maahanmuuttoviraston ja Rajavartiolaitoksen näkökulma pyrkii inhimilliseen hyvään: maahanmuutolle on oltava rajat ja turvapaikan myöntämiselle todennetut perusteet.Tämä merkitsee sitä, ettei kaikkia Suomeen pyrkiviä voida ottaa vastaan.
Nyt kirkon ja valtion näkökulmat tuntuvat jäävän kauas toisistaan. Toivoisin, että eri näkökulmat voisivat lähestyä toisiaan. Valtionkin etu on saada maahanmuuton kautta vahvistettua heikkoa huoltosuhdetta. Tukiverkostot kirkoissa ja seurakunnissa edistävät kotoutumista, kielen ja kulttuurin oppimista sekä työllistymistä.
Suomalaisia huolestuttaa eniten terrorismi lähialueilla (62%). Suurimpia huolenaiheita Suomessa: terrorismia tukevat verkostot (60%), terroristiset vierastaistelijat (49%), turvapaikanhakijoihin liittyvät uhkat (46%), vihamielinen kirjoittelu netissä (36%), oikeistolaiset väkivaltaiset ääriliikkeet (36%), anarkistiset liikkeet (30%), vasemmistolaiset väkivaltaiset ääriliikkeet (26%), uskonnolla peusteltu väkivalta vankiloissa (24%). (Kysely: Kantar TSN:n Internetpaneeli 13.-19.4.2017). Jopa 54% katsoo, että kielteisen lainvoimaisen turvapaikkapäätöksen saaneiden kotiuttamista pitäisi nopeuttaa. (Hieman yllättäen SDP:n kannattajista näin ajattelee yli puolet). Tämä saattaa heijastua tulevissa vaaleissa eri puolueiden kantoihin. (Turun Sanomat 4.5.)
SDP on ainoa puolue Suomessa joka edustaa vielä työväenliikettä ja sen periaatteita. Yksi periaate on että heikommassa asemassa olevia pitää auttaa mahdollisuuksien mukaan. Sellaista ihmistä ei tarvitse auttaa joka ei itse halua tehdä mitään vaan heittäytyy avustettavaksi. Nämä kielteisen päätöksen saaneet ovat juuri niitä.
Rautatientorilla on jo yli 2 kk ollut leiri jossa oleskelee turvapaikanhakijoita. Suomalaiset vapaaehtoiset avustavat heitä. Heitä varten on oikein tukiverkko feispuukissa. Ihmiset saavat tehdä omilla rahoillaan mitä tahansa mutta julkisuudessa kerrotaan että he ovat saaneet myös seurakunnilta avustusta. Jos näin on, se on srk:n varojen väärinkäyttöä. Srk:n ei tule tukea turismia.
Koko leiri alkaa vaikuttaa vaaralliselta. Siellä on paitsi telttoja niin myös erilaisia keppejä joilla rajataan aluetta. Tulee vaikutelma että he ovat ikään kuin rajanneet yksityisalueen vaikka tori on kaupungin. Kaupunki voisi
koska tahansa purattaa leirin koska siitä on haittaa. Tähän asti kaupungin maille ei ole saanut leiriytyä. Sama purkaminen ja potentiaalinen vaarallisuus koskee muutettavat muuttaen myös vastaleiriä.
Kuljen leirin ohi melkein päivittäin. Ei se kovin vaaralliselta vaikuta. Toisaalta ei ole hyvä, jos se jää kovin pitkäksi aikaa paikalleen. Poliisi ei varmaankaan ryhdy mielellään hajottamaan leiriä. Siitä nousisi vastustusta. Hesarissa oli pari päivää sitten juttu kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneista. Heistä monet ovat vetäytymässä maan alle uuspaperittomiksi. Samalla heitä uhkaavat pimeät työmarkkinat riistopalkalla tai rikollisjoukkioihin päätyminen. Rautatientorin leirien sijasta pinnan alle syntyy pitkäaikaisempia leirejä, joissa elää kärsimys ja toivo paremmasta. Paperittomat uhkaavat jäädä kotoutumatta, huonon kielitaidon ja koulutuksen tilanteeseen. Muissa maissa tästä on seurannut ylisukupolvista syrjäytymistä ja toisinaan väkivaltaisia mellakoita. Siksi pinnan alaiset leirit voivat olla vaarallisia.
Paradoksi onkin siinä että ne miehet eivät välttämättä olekaan vaarallisia siinä mielessä että he häiritsisivät leirin läpi kulkijoita. Leirillä lorvivat suomalaiset naiset sen sijaan ovat usein aggressiivisia. Jos rohkenee pitää leiriä ongelmallisena, he tulevat silmille, usein ihan sananmukaisesti.
”Haluan luottaa demokraattiseen päätöksentekoon, oikeusvaltioon ja viranomaisten korkeaan eetokseen. Juuri ne suojaavat Jumalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta.”
Mitäs oppia tämä on? Mäkinen on siis sitä mieltä, että ”oikeusvaltio ja virannomaisten korkea eetosko” meitä suojelee ”umalan kauhistuttavan poissaolon seurauksilta.”?
Taitaapa tämä suoujelu itse Jumalaa (joka on vieläpä ”kauhistuttava”, huhhuh!) vastaan olla kovin hempuleissa käsissä! Ja näyttääpä, ettei piispakolleegallakaan näytä olevn mitään huomauttamista? Voi,voi tätä solidaarisuutta!
Reino,
Jumala on suvereeni – Kaikkivaltias. Hän ohjaa kaikkea elämää maailmassa. Kun ihminen kuitenkin ottaa Jumalan paikan ja kuljettaa yhteiskuntia toiseen suuntaan Jumalan tahdon vastaiseasti – alkaa se näkyä: laittomuus pääsee valtaan, köyhät ja muuten heikot ovat ilman turvaa, luonnonvaroja riistetään ihmisen itsekkyyden ja lyhytnäköisen edun vuoksi. Ehkä arkkipiispa käytti tästä nimitystä ”Jumalan kauhistuittava poissaolo? Siinä tilanteessa esivallan on mahdollista puolustaa lakia ja järjestystä sekä samalla heikkoja. Entä kuinka voi tulla ”Jumalan armollinen läsnäolo?” Silloin kun Jumalaa etsitään avuksi, tunnustetaan hänen kaikkivaltansa ja jättäydytään nöyrästi Hänen viisautensa, armonsa ja apunsa varaan.
Kiitos vastauksesta. ”Jumala on suvereeni – Kaikkivaltias. Hän ohjaa kaikkea elämää maailmassa.” Näinhän se tietenkin on. Hän ohjaa kaikkea elämää, mutta vanhurskaasti. Muinoin Hän jopa kutsui Kyyrosta ”Omaksi Paimenekseen”, vaikka tämä oli zaathustralainen pakana ja pysyikin sellaisena. Mutta tuli aika, jolloin Jumala siirsi hänen lampunjalkansa pois paikoiltaan j asetti sijalle toisen. Entäpä Nebukadnessar! Hänhän tuli hulluksi, menetti kuninkuutensa, konttasi nelinkontin kedolla, mäkätti ja söi ruohoja! Mutta tapahtui ennen kuulumatonta mitä ei koskaan Lähi- tai Kauko-idässä ollut tapahtunut. Siellä ei kukaan valtansa menettänyt palannut kuninkaaksi takaisin. Mutta Jumala antoi hänelle valtansa ja asemansa takaisin. Ei hänestä tämän jälkeen uskovaista tullut, otteet olivat entisenlaiset, mutta osasi hän livertää: ”Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan Taivaan Kuningasta, jonka kaikki teot ovat oikeat ja kaikki tiet oikeudenmukaiset ja joka pystyy nöyryyttämään ne, jotka elävät ylpeyden vallassa” (Dan 4:34).
Eihän se niin mene, kuten kuvasit. Esivaltakin on saman Jumalan asettama, joka antaa ihmisen kärsiä sietämätöntä poissaoloaan, kääntää ihmisille selkänsä ja hylkää heidät joskus himojensa valtaan tekemään sopimattomia (Room., luvut 1-3), kun heille ei kelpaa pitää kiinni Jumalansa tuntemuksesta. Jumala jättää heidät vihansa alle, kun eivät halua olla kuuliaisia Pojalle (Joh.3:36).
Esivaltakin saman Jumalan asettamana myötäilee Jumaln tahdon mukaan. Eikö niin, meillä on sellainen esivalta kuin olemme ansainneet! On kirjoitettu, että Jumala asettaa jopa väkivallankin vitsaksi jumalattomuudelle. Meillä suomalaisilla on nyt esivalta, joka on säätänyt täysin jumalattoman avioliittolain. Se on vakava ajan merkki kuin myös sekin, että kirkon johdossa on arkkipiispa ja monia kirkolliskokousedustajia, jotka kannattavat tällaista lakia!
Risto Santala,jonka tunsin henkilökohtaisesti, emme toki olleet kaikessa samaa mieltä, sanoi, että kirkkolaiva on saanut pohjakosketuksen ja ajamassa karille. Olen samaa mieltä. Kirkkolaivalle käy samoin kuin Apostolien teoissa kuvatulle laivalle, jossa Paavali matkusti. Se hajoaa, mutta uskon, että Jumala lahjoittaa meille evankelioitavaksi ne ihmiset, jotka kuuluvat siihen. Uskon, että kirkon piirissäkin on vielä elävässä uskossa olevia ihmisiä, jotka kärsivät nykyisestä tilanteesta.
Me kaikki ihmiset tarvitsemme parannuksen tekoa. Danielin tavoin meidän tulee tunnustaa ja tajuta, että olemme yhteisvastuussa, ei vain omista, vaan toistenkin synneistä, me teemme samoja tekoja, jos ei tänään, niin huomenna! Meidän tulee seurata Karitsaa, minne ikinä Hän menee, kyselemättä,miksi. Sitä on kuuliaisuus.
On aivan selvää, että aikaa myöten Kaikkivaltias siirtää lampunjalan pois niiden kirkon johtajien kohdalla, joilta on Jumalan pelko kadonnut ja tekevät oman päänsä mukaan. Mäkisen kohdalla näyttää jo lampunjalka heiluvan pahasti. Varo, hyvä Veli, ettei laitasi ole samoin! Uskallan tämän sanoa sen pitkän kokemuksen (82 vuotias) ja Herralta saamani sananjulistustehtävän perusteella,
kaikella nöyryydellä, veljesi Reino.
Jumalan pelon säilyttämisen ja Hänen rakkautensa etsimisen kanssa on jokaisen kamppailtava.