Minä, evankelisluterilaisena seurakunta-aktiivina, olen surullinen siitä, kuinka ihmisiä kohdellaan eriarvoisesti. Vaikka omassa kotiseurakunnassani koen olevani itsenäni erittäin tervetullut, Suomen tasolla tunnen usein surua siitä, ettemme ole ihmisten silmissä samalla viivalla. Raamatussahan ohjeistetaan, ettei saa tuomita, jotta teitä ei tuomittaisi.
Ilahduinkin suuresti, kun luin emeritusarkkipiispa John Vikströmin ajatuksia kirkon avioliittokäsityksen laajentamisesta. Moni sateenkaari-ihminen elää kirkon jäsenenä ja haluaa elää jatkossakin. Suurin osa papeista tahtoo vihkiä samaa sukupuolta olevat parit (Laura Kallatsan väitöstutkimuksen mukaan ainakin) ja moni heistä vihkiikin jo nyt.
Meidän kaikkien on hyvä tiedostaa tässä asiassa olevan kaksi kipupistettä. Ensiksikin monet sateenkaari-ihmiset kokevat kirkon vihaavan heitä esimerkiksi sanomisten seurauksena, eivätkä avioliittovastaiset kannanotot yhtään helpota tilannetta. Toiseksi sateenkaari-ihmiset ovat usein erkaantuneet kirkosta näiden ennakkoluulojen myötä. Usein siis kuvitellaan, että papit ja muut seurakuntien työntekijät eivät hyväksy heitä. On totta, että kirkon työntekijät ottavat harvemmin kantaa sateenkaari-ihmisten puolesta julkisesti ja valitettavasti on homo- ja transvastaisia työntekijöitäkin kirkossa. On kuitenkin selvää, ettei kirkko voi jatkaa pitkään torjuvaa suhtautumista samaa sukupuolta olevien parien avioliittoihin.
Kuinka sitten saadaan viestiä sateenkaari-ihmisten keskuuteen rakastavasta ja hyväksyvästä kirkosta? Se pitää sanoa ääneen. Kannustan seurakuntia tekemään videoita siitä, kuinka sateenkaari-ihmiset ovat oikeasti yhdenvertaisia seurakunnan jäseniä. Ei ole väärin väittää seuraavaa: ”Jos meistä olisi kiinni, kaikki parit saisivat kirkkovihkimisen.”. Ei ole väärin myöskään ilmoittaa julkisesti halukkuutta sateenkaarimessun järjestämiseen. On myös hyvä muistuttaa, että voi tulla mukaan seurakuntaan omana itsenään.
On tärkeää muistuttaa siitä, että me kaikki olemme yhdenvertaisuuden arvoisia. Onkin siksi hyvä miettiä sitä, loiko Jumala ihmiset syrjimään toisiaan. Omasta näkökulmastani vastaisin: ”Ei, meidät luotiin rakastamaan toisiamme ihmisinä.”.
Kiitos rohkeasta keskustelun avauksesta Jukka, yritän ymmärtää suruasi ja huoltasi. Samalla tunnen itse surua ja huolta siitä, että kirkon avioliittokäsityksen mukana ollaan murtamassa kirkon uskon perusteita ja Raamatun tulkintaa valtavalla julkisuuden painostuksella.
Sammeli Juntunen kirjoitti, että kristinuskon mukaan jokaisella ihmisellä on rajaton ihmisarvo, joka perustuu siihen, että hänet on luotu Jumalan kuvaksi ja Kristus on lunastanut hänet oman elämänsä hinnalla. Tämä koskee ilman mitään epäilyksiä myös Sinua ja kaikkia sateenkaaripareja. En halua teitä missään tapauksessa tuomita.
Siitä en kuitenkaan pääse mihinkään, että miehen ja naisen parisuhde on erilainen kuin kahden miehen tai naisen parisuhde. Erilaisuutta ei saada samanlaisuudeksi antamalla kummallekin suhteelle sama nimi. Avioliitto ei ole ihmisarvon kriteeri.
Kuten Juhani Forsberg omassa blogissaan toteaa, Jeesuksen kanta avioliitosta miehen ja naisen välisenä suhteena on kiistaton, eikä sen unohtaminen, sivuuttaminen, kiertäminen tai poisselittäminen ole puolustettavissa kristillisen tulkinnan nimissä.
Kirkon tilanne kieltämättä näyttää ulospäin pahalta. Mitähän jos yhdessä rukoilisimme tähän Jumalan tahdon mukaista ratkaisua?
> Mitähän jos yhdessä rukoilisimme tähän Jumalan tahdon mukaista ratkaisua?
Tämä on kiertoilmaus sille, että mitäs jos ei tehtäisi asialle mitään ja teeskenneltäisiin kuin mitään ongelmaa ei olisi.
Matteuksen evankeliumi ei kerro Jeesuksen kantaa avioliittoon miehen ja naisen välisenä, paitsi jos teksti irroitetaan kontekstistaan ja yksittäisiä lauseita käytetään tarkoitushakuisesti väärin. Kyseisessä kohdassa Jeesus vastaa fariseusten kysymykseen saako mies erota vaimostaan mistä syystä hyvänsä. Jeesus asettaa sanansa tämän kysymyksen kontekstissa.
Ottaen huomioon, että Jeesuksen elinajan yhteiskunassa ei tunnettu samaa sukupuolta olevien avioliittoja, olisi kovin naiivia olettaa Jeesuksen sellaisista puhuvan. Tai sellaisia vastustavan.
Mielestäni me mitätöimme Jumalan hyvän luomistyön, jos sivuutamme kaiken sen kehityksen, jota on tapahtunut tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja elintason osalta, jos vaadimme vuosituhansia sitten eläneiden paimentolaisheimojen arvojen seuraamista.
”Kyseisessä kohdassa Jeesus vastaa fariseusten kysymykseen saako mies erota vaimostaan mistä syystä hyvänsä. Jeesus asettaa sanansa tämän kysymyksen kontekstissa.”
-Tässä nyt jälleen kerran hypätään sen yli mitä Jeesus sanoi ensimmäiseksi vastatessaan kysymykseen avioerosta. Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja sentähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi.
Vähintäänkin tuo kohta, eli Jeesuksen vastaus jos se luetaan kokonaisuutena, eikä oteta vain loppuosaa, selventää ja vastaa siihen miksi mies ja nainen eivät saa erota.
KOSK Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi ja avioliitossa, eli yhdynnän kautta, nämä tulevat yhdeksi lihaksi. Eli alkuosa on perustelu loppuosalle.
Joten: jos esitetään, että Jeesus ottaa tuossa kantaa avioeroon, niin voidaanko samaa vastausta, samaa periaatetta ja samaa ohjetta soveltaa yhtä lailla samaa sukupuolta olevan parin eroon?
Jeesuksen vastaus kokonaisuutena ja johdonmukaisesti luettuna koskee siis juuri heteropareja. Miestä ja naista. Samoin perustelu miksi erota ei pitäisi.
On äärettömän keinotekoista tulkita vastaus siten, että Jeesus ottaa samalla kantaa homoparien eroon ja siitä tehdä päätelmä, että Jeesus (varmaankin) hyväksyi homoliitot. Koska ei ilmaissut vastustavansa niitä.
”Tämä on kiertoilmaus sille, että mitäs jos ei tehtäisi asialle mitään ja teeskenneltäisiin kuin mitään ongelmaa ei olisi.”
-Tuo oli tarpeettoman ilkeää. Mutta sitä ei ehkä voi ymmärtää jos ei itse rukoile, eikä etsi vastauksia ja Jumalan tahtoa rukouksessa.
Kysyin sinulta kerran miten mielestäsi saadaan selville mikä on Jumalan tahto. Sanoit että Raamatusta. Ja jotain sen yhteydessä, mutta huomio kiinnittyi heti siihen että et maininnut sitä toista tärkeää asiaa. Sitä toista isoa R:ää.
Rukousta.
Jokainen uskova ymmärtää rukouksen merkityksen Jumalan tahtoa etsittäessä.
”Mielestäni me mitätöimme Jumalan hyvän luomistyön, jos sivuutamme kaiken sen kehityksen, jota on tapahtunut tasa-arvon, ihmisoikeuksien ja elintason osalta, jos vaadimme vuosituhansia sitten eläneiden paimentolaisheimojen arvojen seuraamista.”
-Jumalan luomistyöstä nimenomaan on kyse. Siitä mitä Jeesuskin painotti vastauksessaan. Jumala on luonut ihmisen mieheksi ja naiseksi, ja tällä on (anteeksi vain mutta kyllä on) tekemistä sen kanssa mitä avioliitto on.
Minusta olisi muuten hyvä idea ottaa tuo kohta vihkimiskaavaan. Lukea se aina paria vihittäessä. Tämä on vain ajatusleikki, mutta sitten oikeasti nähtäisiin vaivaisiko se ollenkaan jos vihittävänä olisi homopari.
Eli kuulostaisiko se kuitenkin siltä, että Jeesus vahvisti avioliiton olevan miehen ja naisen välinen, ja asetettu jo luomisessa.
> On äärettömän keinotekoista tulkita vastaus siten, että Jeesus ottaa samalla kantaa homoparien eroon ja siitä tehdä päätelmä, että Jeesus (varmaankin) hyväksyi homoliitot.
Missä kohtaa minä tein tulkinnan, että Jeesus ottaa kyseisessä kohtaa kantaa homoparin eroon? Eihän häneltä sitä edes kysytty.
Toisekseen olisi aika naiivia olettaa Jeesuksen puhuvan mitään homoparin avioliitosta kulttuurissa, jossa sellaista ei ollut. Siinä kontekstissa jossa minä puhun homopareista, ensimmäinen parisuhde koko maailmassa solmittiin Tanskassa 1989. Tuolloin Tanskassa astui voimaan laki rekisteröidystä parisuhteesta.
En voi paljon kuvitella naiivimpaa ja typerämpää kuin etsiä Raamatusta jotain sellaista, joka on tapahtunut tuhansia vuosia Raamatun kirjoittajien kuoleman jälkeen.
> Lukea se aina paria vihittäessä. Tämä on vain ajatusleikki, mutta sitten oikeasti nähtäisiin vaivaisiko se ollenkaan jos vihittävänä olisi homopari.
Varmaan tällaisiakin pappeja löytyisi, mutta tuskin kaikki näin suoraan haluaisivat vihkiparille vittuilla. Minun kokemukseni papeista on, että he suhtautuvat tyypillisesti ihmisiin ihan kunnioittavasti kuten muutkin ihmiset.
Miksi Jumala kokeiluttaa Genesiksessä Adamin avuksi ensin eläimiä!? Eikö ollut ilman muuta selvää, ettei täydelliseksi luodun Adamin seksikumppaniksi sovi mikään eläin? Ja miksi Adam saatuaan sopivan kumppanin huokaisee tämän olleen vihdoin luu hänen luustaan? Eivätkö sanat viittaa jonkilaiseen prosessiin, joka on kestänyt ehkä kauankin eikä toteutunut vain yhden 24 tuntisen vuorokauden aikana, jona -fundamentalistisen tulkinnan mukaan- Adamin oli täytynyt paitsi luovuttaa kylkiluunsa evaksi ehtiä vielä ensin nimetä ja kokeilla kaikki eläimet lajiensa mukaan. Todelliset eläinkunnan pikaristiäiset?
Jumala ei muuten kehoita miestä yhtymään sosiologisessa mielessä vaimoonsa vaan naiseensa , eikä edes sanota kuinka moneen naiseen? Nainen on tässä yleisnimi. Abrahamilla oli monta vaimoa ja kuitenkin hän oli Herran edessä vanhurskas. Herra siis näyttää hyväksyneen ”rappeutumisesta” johtuneen moniavioisuuden.
Genesiksen kuvaus miehestä ja naisesta, kuten todettu, kertookin lähinnä kaksineuvoisuuden muuttumisesta yksineuvoisuudeksi, se ei ole kuvaus vihkiseremonoiden synnystä. Tilaisuudessa ei liene ollut pappeja eikä väestökirjanpitäjiä. Erikseen kannattaisi vielä miettiä, mitä sana avio-liitto oikein tarkoittaa. Sana avio tulee nimittäin suomen verbistä avittaa, tämä apu on sekä seksuaalista että käytännöllistä, eikä välttämättä ehdollistu antajan sukupuoleen.
Homoseksuaalisuudesta:
Esim P. Räsäsen pitäisi lääkärinä tietää, että homoseksuaalisuus on pohjimmiltaan synnynnäistä. Aivan hiljattain on asiasta saatu lisäselvitystä ja huomaahan aivan maallikkokin, että varsin monien homojen ja lesbojen jo ruumiinrakenne on selvästi kuin toisen sukupuolen. Miten he ovat ”valinneet” ruumiinrakenteensa? Ja kuka homoseksuaali olisi tahdonvaltaisesti ja vapaaehtoisesti ottanut vastaan ne julmuudet, joita fanaatikot ovat heihin kautta aikain kohdistaneet. Ihminen saa sukupuolisen suuntautaumisensa lähtökohdat syntyessään. Ympäristötekijät vaikuttavat vain tapaan, miten sikiöajan laaduttama sukupuolisuus yhteisössä ilmenee, esim. piilotetusti vai vapaasti. Monet homofobiset miehet pelkäävätkin nähtävästi omaa kiharaa tukkaansa eivätkä uskalla nähdä omaa ”pientä sisartaan”. Molemmissa sukupuolissa on toisen sukupuolen ominaisuuksia. On aivan samantekevää, mitä sovinistinen vanhapoika Paavali on asiasta lausunut, varsinkaan kun emme varmasti tiedä, minkätyyppistä homoutta hän on lausunnollaan tarkoittanut, ja mikä piikki hänen omassa lihassaan on ollut?.
Miksi muuten syntyy ns. hermafrodiitteja? Eivätkö aidot homot ja lesbot voisi edustaa hermafrodiittisuuden esiasteita tai lieviä muotoja? Jos hyväksytte lajin sisäiset mutaatiot geenivirheineen, miksi niitä ei voisi eriasteisesti olla myös sukupuolisuuden alueella? Homouden synnynnäisyyttä voidaan toki testata myös tieteellisesti. Uusimmat tulokset puoltavatkin voimakkaasti ominaisuuden synnynnäisyyttä. Monilla homoseksuaaleilla miehillä on selvästi esim. naisen lantiorakenne. Ympäristö vaikuttanee lähinnä vain siihen tapaan, miten homous ilmenee tai jää (patoutuneena) ilmentymättä. Monet piilohomot ovat tehneet itsemurhia juuri ympäristösyistä, joista pienimpiä eivät liene useimpien fundamentalistiuskovien heihin omaksumat asenteet. Puritaaniperheitten homolasten asema on ollut esim. hirvittävä. Kukahan tekisi tutkielman heidän yllättävien poismenojensa syistä?
Edelleen haluan muistuttaa, että Jeesus mainitsi ihmisistä, jotka syntymästään asti ovat avioon kelpaamattomia ja hän on aivan hyvin voinut viitata synnynnäiseen homouteen. Professori Smith`n löytämä Markuksen salaisen evankeliumin fragmentti on myös syytä ottaa huolellisen tarkastelun kohteeksi ennen kuin alkaa kovin syvällä vakaumuksen rintaäänellä resonoida homoseksualismia vastaan. (Eli kuka oli se opetuslapsi, jota Jeesus rakasti. Johanneksen evankeliumi ei mainitse hänen sukupuoltaan, mutta kylläkin sen, että hän nojasi Jeesuksen rintaa vasten.)
Kirkon palveluksessa on kautta aikain ollut myös paljon homoihmisiä, miehiä tietysti.
Ei siellä muuten olisi syntynytkään niin suurta naisvihaa ja halveksuntaa. Homomiehet kun eivät voi koskea naiseen. Se on inhottava asia.
Avioliitto, jota kaikille nuorille miehille on pidetty melkeinpä pakollisena, koska vaimo ja perhe rauhoittavat nuorta ja kiihkeää poikamiestä. Lisäksi, Valtiolle tarvittiin uusia, syntyviä ihmisiä, sotureita ja sotureiden synnyttäjiä.
Tämä Avioliitto naisen kanssa ei mitenkään ole sopinut homomiehelle ja siksi monet ovat paenneet, kuka minnekkin, myös kirkon helmaan. Kirkko on antanut evankeelisen oikeutuksen olla avioitumatta.. koska jeesus puhuu kolmenlaisista avioon kelpaamattomista, ja yksi näistä oli; Jumalan valtakunnan tähden avioon kelpaamaton.
Kun omisti elämänsä ikäänkuin jumalan valtakunnalle, toisinsanoen kirkolle, luostarille, vatikaanille, sai ikäänkuin pyhitetyn oikeutuksen olla koskematta naiseen. Ja kaikesta maallisesta tehtiin syntistä ja likaista, piti nousta henkiseen olotilaan. Naiseen koskemattomuutta sanottiin kilvoitteluksi, koska heteroiden mielestä se oli hyvin vaikeaa. Näin homoista tuli pyhiä miehiä, vaikka kilvoittelu oli itseasiassa helpotus maailman vaatimuksista, eli avioitumisesta naisen kanssa ja lasten kasvatuksesta. Perheestä.
Nykyisen keskutelun tiimoilta olen huomannut, että naisesta onkin tullut hyvin merkittävä henkilö, on huomattu, että Jumala loi ihmisen mieheksi ja naiseksi, ei suinkaan isäksi ja pojaksi.
Homomiehet eivät suinkaan ole uhreja, he ovat miehiä, jotka halveksivat naisia. He ovat kristinuskon perustajia. Nainen nimitettiin Perkeleen porttikäytäväksi, joka niin helposti houkutteli miehen syntiin. Tertullianus.
Kirkkovihkimisestä olen yleisesti sitä mieltä, että jos ei kykene pitämään sitä, mitä vihkimisessä seurakunnan edessä lupaa, eli : ” Kunnes kuolema meidät erottaa ”
silloin ei kannata ollenkaan mennä kirkkoon vihkiytymään.
Ecce Homo. Kyllä, kyllä, minä katsoin ihmistä.
Tietysti, koska monissa maissa homous on vielä tänäpäivänä rikollista, voidaan sanoa, että homoista tulee uhreja, kun heidät teloitetaan.
Mutta samoissa maissa myös naisten selksuaalinen käyttäytyminen on valvonnan alla, ja pienikin poikkeama aiheuttaa kivityksen, eli uhraamisen yhteisön moraalin säilyttämiseksi.
Meilläpäin jo naisetkin ovat mukana säätämässä lakeja, ehkä siitä seuraa jotain parempaa, aika näyttää.
Jeesuksen sana ”Älkää tuomitko” ei merkitse lain saarnan kieltoa, saarnasihan Jeesus itsekin lakia, jopa hyvin ankaraa lakia. Tämän esikuvan mukaisesti tulee myös kirkon opetuksessa ja julistuksessa tulla selvästi esille, mikä on oikein ja hyvää, mikä taas väärin ja pahaa. Lain rinnalla Jeesus toki saarnasi myös armoa, siis syntien anteeksiantoa, vapautusta Jumalan tahdon rikkomisesta koituvasta oikeudenmukaisesta rangaistuksesta., ja tätäkin on kirkon pidettävä jatkuvasti esillä. Saarna ei koskaan saisi olla pelkkää lakia, sanoma ristillä tapahtuneesta sovituksesta ja Jeesuksesta kaiken pahan voittajana on kirkon keskeisin sanoma, tärkeämpi kuin moraalin vartiointi. Tuomiovalta siihen nähden, kuka pelastuu ja kuka joutuu kadotukseen ei koskaan voi olla ihmisillä, se valta kuuluu vain Jumalalle, joka tuntee ihmisen sisintä myöten, jopa senkin, mitä ihminen ei itsekään tiedä itsestään. Jeesuksen käskyä ei siis riko se, joka paheksuu yleisellä tasolla jotakin käyttäymismuotoa, vaan se, joka sanoo toiselle syntiselle: ”Sinä menet helvettiin”. Se mitä syntisenä kristittynä voin sanoa toiselle syntiselle henkilökohtaisella tasolla on ”Usko Herraan Jeeesukseen, niin sinä pelastut.”
Nyt kerätään niitä vähemmistöpisteitä, tavallisen työssä käyvän (muutakin kuin uusi termejä keksiviä aktivistibloggaajia) perhellisen isän ja äidin kustannuksilla, joka luonnollinen elämäntapa ei ole kohta periaatteessa minkään arvoista, koska ne pisteet puuttuvat. Heille nämä höpötykset avioliiton muuttamisesta ovat tyhjää ajanhukkaa ja tietävät heti kysyttäessä, mikä yhteiskunnan pohja on. Ei pitäisi kirkollekaan olla vaikeaa, kun vielä Raamattu takana.
”Homomiehet eivät suinkaan ole uhreja, he ovat miehiä, jotka halveksivat naisia”.—Ohhoh. Enpä ole aikoihin paksumpaa kuullut. Semmoista en ole kyllä koskaan havainnut. Monet naiset sanovat, että heidän homomiesystävänsä ovat heitä kohtaan mitä parhaimpia ystäviä ja kunnoittavat heitä. Itsekin olen muutaman naisen parhaimpien ystävien joukossa. Eikä mieleeni ole tullut koskaan halveksia naissukupuolta—ei missään mielessä! Huhhuh!
Tosiaankin paksua tekstiä.
Aika paksua on tämäkin Tarja Parkkilan teksti: ”Kirkon palveuksessa on kautta aikain ollut myös paljon homoihmisiä, miehiä tietysti. Ei siellä muuten olisi syntynytkään niin suurta naisvihaa ja halveksuntaa.”
Missähän toisessa todellisuudessa kirjoittaja elää. Ainakin minulla pitkään avoimesti eläneenä homona on juuri naisiin työtovereina syntynyt läheinen suhde, läheisempi kuin useimpiin heteromiehiin..
Muistutan, että Jumala itse on nämä kirkkomme säännöt määrittänyt, eivät ihmiset tai keskustelijat. Kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia, ketään ei kirkossa syrjitä, mutta kaikki eivät pääse taivaaseen, ainoastaan ne, jotka pitävät Jumalan lait ja uskovat Jeesukseen. Kristillinen tasa-arvo on sitä, että loppupeleissä ”toinen otetaan, toinen jätetään” ja päätöksen tekee Jeesus sen mukaan kuin kukin on elänyt. Ainakin Raamatun mukaan asia on näin.
Mahdatko Erkki lukea Raamattuasi valikoivasti?
Kas, siellä myös sanotaan: ” Älkää tuomitko, ettei teitä tuomittaisi; sillä millä tuomiolla te tuomitsette, sillä teidät tuomitaan; ja millä mitalla te mittaatte, sillä teille mitataan. Kuinka näet rikan, joka on veljesi silmässä, mutta et huomaa malkaa omassa silmässäsi? Taikka kuinka saatat sanoa veljellesi: ’Annas, minä otan rikan silmästäsi’, ja katso, malka on omassa silmässäsi? Sinä ulkokullattu, ota ensin malka omasta silmästäsi, ja sitten sinä näet ottaa rikan veljesi silmästä.”
En tuomitse sinua ja aateveljiäsi, mutta sinä tuomitset minut ja perheeni.
”Kaikki eivät pääse taivaaseen, ainoastaan ne, jotka pitävät Jumalan lait ja uskovat Jeesukseen.” tuo pitäisi kai ilmaista: joko pitävät lait tai uskovat Jeesukseen. Roomalaiskirjeen 10. luvussa käsitellään lain pitämiseen perustuvan vanhurskauden ja Jeesuksen pelastustekoon uskomisen välistä ratkaisevaa eroa. ”Sana on lähellä sinua, sinun suussasi ja sinun sydämessäsi, nimittäin se uskon sana, jota me julistamme. Jos sinä suullasi tunnustat, että Jeesus on Herra, ja sydämessäsi uskot, että Jumala on herättänyt hänet kuolleista, olet pelastuva. Sydämen usko tuo vanhurskauden, suun tunnustus pelastuksen.”