Ihmiskunnan tulevaisuus on joskus ollut harvojen varassa. Alle parikymmentä ihmistä on jatkanut sukua, kun jääkausi on tuhonnut loput.
Lopunperin kaikki ihmiset palautuvat yhteen kantaäitiin. Geenitutkimuksen valossa on päädytty tämän kaltaisiin tuloksiin. Sama on luettavissa Raamatusta.
_ _ _
Päiväkotilapsille kerrotaan kaunista kertomusta Nooasta, jonka rakentamassa Arkissa ihmiset ja eläimet pelastuivat tuhotulvalta. Sateenkaari loisti merkkinä taivaalla, ettei Jumala enää nosta tuhotulvaa hukuttamaan elämää (1 Moos 9:13).
Nyt tosin sateenkaarelle on annettu toinen merkitys. Mutta entä jos tuhon aiheuttaakin tällä kertaa ihminen, joka suvaitsee itselleen kaikkea ja unohtaa Jumalan antaman elämän lain?
_ _ _
Vierailin aiemmin tänä vuonna Huippuvuorilla (ks. blogi 3.6.2018). Longyerbyenissä on Arkiksi kutsuttu, ikiroutaan louhittu holvisto, jossa säilytetään valtavaa valikoimaa eri kasvien siemeniä. Niiden avulla on mahdollista saada kasvit kasvamaan senkin jälkeen kun ne ovat kuolleet muualta sukupuuttoon. Käyntimme aikana Arkki oli kuitenkin suljettu korjaustöiden vuoksi ikiroudan alettua sulaa ja veden tihkuessa holveihin. Huippuvuorilla lämpötila on noussut kuusi astetta.
”Sillä niinkuin ihmiset olivat niinä päivinä ennen vedenpaisumusta: söivät ja joivat, naivat ja naittivat, aina siihen päivään asti, jona Nooa meni arkkiin, eivätkä tienneet, ennenkuin vedenpaisumus tuli ja vei heidät kaikki; niin on myös Ihmisen Pojan tulemus oleva.” (Matt 24, KR 1938)
_ _ _
Modernilla ihmisellä on ensi kertaa mahdollisuus globaaliin tuhoon. Siksi kertomus Nooasta on ajankohtainen. Siihen tarttui myös Hollywood-elokuva Evan Taivaanlahja (2007). Tom Shadyackin komediassa kongressiedustaja saa Jumalalta tehtävän rakentaa arkin. Vuotta aiemmin ilmestyi Yhdysvaltain entisen varapresidentin Al Goren dokumenttielokuva An Inconvenient Truth (Epämiellyttävä totuus) ilmastonmuutoksen etenemisestä ja hälyttävistä seurauksista. Molemmilla oli samankaltainen sanoma, mutta hieman eri kohderyhmille. Sanoma edessä odottavasta tuhosta tavoitti kymmenet ja sadat miljoonat.
_ _ _
Epämiellyttävä totuus ilmastonmuutoksesta on tullut ihmisten tietoisuuteen, mutta ei juuri toimintaan. Sopimuksia ja aikeita tulevista päästörajoituksista on solmittu vuosikymmenien päähän. Tähän hetkeen ne eivät vielä juuri vaikuta.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on sanonut maansa irti kansainvälisistä ilmastosopimuksista. Toivoa on siitä, että osavaltiot ja yksityiset yritykset tarttuvat ilmastoa säästävään teknologiaan, koska näkevät sen välttämättömäksi.
Hiilen ja öljyn poltto maapallolla kuitenkin jatkuu.
Jatkuvan talouskasvun alttarilla palaa ikuinen tuli. Kaikkialla savuavalla uhrilla ostetaan elintason jatkuva nostaminen: lisää autoja, lisää kaukomatkoja, lisää lihaa, lisää viinejä, lisää vaatteita, laukkuja, kenkiä, suurempia asuntoja, joissa on kotiteatterit, uima-altaat ja ilmastoinnit. Ne vaativat lisää energiaa. Keskilämmön kahden asteen nousun äärimmäisestä tavoitteesta on jo annettu periksi.
_ _ _
Maaperässä olevasta öljystä ja hiilestä ainakin kaksi kolmasosaa on jätettävä polttamatta, jos halutaan, että maailmalla on toivoa. Ilmakehään päästessään hiilidioksidi estää lämmön säteilyä avaruuteen. Äärimmäisissä uhkakuvissa kuumenemista aiheuttavat mekanismit kytkeytyvät toisiinsa. Metaani karkaa ikiroudan alta ja meren pohjasta. Meret höyrystyvät ja kuuma vesihöyry täyttää ilmakehän, joka lopulta karkaa avaruuteen. Aamutaivaalla loistava Kointähti, Venus on kokenut joskus saman kohtalon ja muuttunut kuumaksi, kuolleeksi planeetaksi.
_ _ _
”Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.” (Ilm 20:15)
”Mutta Herran päivä on tuleva niinkuin varas, ja silloin taivaat katoavat pauhinalla, ja alkuaineet kuumuudesta hajoavat, ja maa ja kaikki, mitä siihen on tehty, palavat. Kun siis nämä kaikki näin hajoavat, millaisia tuleekaan teidän olla pyhässä vaelluksessa ja jumalisuudessa.” (2 Piet 3:10-11).
Mistä Raamatun kirjoittajat ovat osanneet kuvitella tiedemiesten maalaamia ilmastonmuutoksen äärimmäisiä seurauksia?
_ _ _
Todennäköisempää kuitenkin on, että elämän edellytykset säilyvät maapallon lämpenemisestä huolimatta. Ihmisen sivilisaatioille äärimmäiset olot voivat kuitenkin olla liikaa. Säilyykö jäännös ihmisestä myös tällä kerralla, kun Jumala luo uuden taivaan ja uuden maan? Ja mikä on se Arkki, joka pelastaa tulisesta järvestä?
Tässä vaaditaan samalla kertaa kykyä 1) tehdä kovia kansainvälisiä sopimuksia ja päätöksiä, 2) katsoa eteenpäin koko luomakunnan yhteistä hyvää, ohi lyhytaikaisen hyvinvoinnin, 3) hyödyntää ihmisen ideoita ja teknistä osaamista elämän säilyttämiseksi.
_ _ _
Viime kädessä Arkki on tämä sinivihreä, ainutkertaista elämää kantava maapallo, joka kiitää avaruuden loputtomalla merellä.
Todennäköistä on, ettei Arkkiin sovi sekä maailman 9 miljardia ihmistä, että koko muu luomakunta. Nyt kynnelle kykenevät ihmiset pyrkivät Afrikasta ja Lähi-idästä Eurooppaan kuin arkkiin samalla kun tuhotulva nousee. Arkin ovia kuitenkin suljetaan parhaillaan. Poliitikot näkevät, ettei kaikkia tulijoita voi ottaa mukaan. Yhtenäisyys, talous, turvallisuus ja poliittinen järjestelmä ovat uhattuina – Arkki voi kaatua. Mutta ei arkin sisälläkään voida nojata vain itsekkyyteen.
_ _ _
Kysymys ilmastonmuutoksen voittamisesta on myös – ja mielestäni ennen kaikkea uskonnollinen. Valittavana on joko itsekäs ja lyhytnäköinen mukavuuden halu tai toisaalta mukavuudesta luopuminen yhteisen elämän hyväksi. Itsekkyys näyttää olevan voitolla, vaikka näemme sen johtavan tuhoon ja kuolemaan.
Synnin syvin olemus on itsekkyys, Jumalan vastustaminen sekä Hänen luomansa elämänjärjestyksen vahingoittaminen.
Synnistä voi myös nousta.
”Kun Kristus kuoli, hän kertakaikkisesti kuoli eroon synnistä. Kun hän nyt elää, hän elää Jumalalle. Ajatelkaa tekin samoin itsestänne: te olette kuolleet pois synnistä ja elätte Jumalalle Kristuksessa Jeesuksessa.
Synti ei siis saa hallita teidän kuolevaista ruumistanne, niin että noudatatte sen himoja. Älkää antako ruumiinne jäseniä synnin käyttöön vääryyden aseiksi! Kun nyt kerran olette siirtyneet kuolemasta elämään, antakaa itsenne Jumalalle ja ruumiinne jäsenet hänelle vanhurskauden aseiksi! Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.” (Room 6:10-14).
Sateenkaaren merkki näkyy vielä!
_ _ _
Jälkikirjoitus 13.7.
Jäin pohtimaan, olenko edellä liian jyrkkä, välittyykö tekstistä armo? Armohan on kristinuskossa lopulta ensimmäinen asia. Kuulen usein sanottavan: ”Ole itsellesi armollinen, armahda myös lähimmäistä.” Silloin tarkoitetaan arkikielessä elämän ja sen puutteiden hyväksymistä. Tämä voi heijastua suhtautumisessa kuluttavaan ja ympäristölle tuhoisaan elämäntapaan: ”Kuluta edelleen ja ole itsellesi armollinen.” Silloin itse valittu armo peittää alleen Jumalan säätämän Elämän lain. Onko tämä kristinuskon tarkoittamaa armoa?
Armo tarkoittaa kristinuskossa Jumalan armahtavaa hyvyyttä ja rakkautta, joka tulee osaksemme Jeesuksen Kristuksen kautta. Jumala antaa armossaan aurinkonsa paistaa niin hyville kuin pahoille. Armo ei kuitenkaan tarkoita, ettei Jumalan asettama elämänjärjestys olisi voimassa.
Jokainen ihminen rikkoo Jumalan tahtoa, luomakuntaa ja lähimmäistään vastaan. Ihminen asettuu Jumalan paikalle ja sallii itselleen vapauden Jumalan laista. Tämän synnin voi saada anteeksi, kun sitä katuu ja tunnustaa Jumalalle. Armahdusta seuraa halu noudattaa Jumalan tahtoa. ”Synti ei enää ole teidän herranne, sillä te ette ole lain vaan armon alaisia.”
Kreikan parannusta tarkoittava sana metanoija merkitsee kirjaimellisesti mielen ulkopuolelle asettumista (meta noe). Parannuksesta seuraa elämän näkeminen uudessa valossa, halu välttää Jumalan tahdon vastaista entistä elämää. Parannuksesta seuraa myös lähimmäisten näkeminen uudessa valossa, Jumalan rakastamina, joita haluan itsekin palvella ja rakastaa.
Luulen, että armo ymmärretään usein irrallaan Jumalan tahdon rikkomisesta, katumuksesta, Jumalaan turvautumisesta ja parannuksesta. Siksi armo ei välttämättä aukea evankeliumin mukaisena.
Sateenkaari on armon merkki – mutta harkitse tarkkaan mitä se merkitsee!
Eipä tuossakaan ole kyllä pienintäkään viitettä minkäänlaiseen ilmastonmuutokseen tai sen seurauksiin.
Paljon tarvitaan mielivaltaista tulkintaa ennen kuin Raamatusta voidaan onkia ennustuksia juuri meidän päivistämme.
”Päiväkotilapsille kerrotaan kaunista kertomusta Nooasta,…”
Kuka mistäkin tykkää. Minusta kertomus lähes kaiken elollisen joukkotuhosta on yksi kammottavimmista ja sairaimmista Raamatun tarinoista.
”Kuka mistäkin tykkää. Minusta kertomus lähes kaiken elollisen joukkotuhosta on yksi kammottavimmista ja sairaimmista Raamatun tarinoista.”
—–
-Kun otit itse esiin tuon (ilmeisesti) top-lista ajattelun, niin voitko sanoa mikä Raamatun kertomus sinua kiehtoo, ja joka ei sisällä yhtä sairaita elementtejä?
Sitä juuri olen joskus ateisteissa ihmetellyt. Miksi Raamatussa ei voi nähdä mitään hyvää ja kertomusten arvoa. Monet Hollywood-elokuvat ovat vastenmielisiä, mutta ollaan ainakin, useimmiten, avoimin mielin että voi joukosta löytyä helmiäkin…
Joulutarina ja sen kohtalo ”sitoutumattomissa” oppilaitoksissa on mysteeri. Opiskelin itse sanataidetta eräässä opistossa, joka oli uskonnollisesti sitoutumaton. Ja voin sanoa, etten ole ikinä ollut joulujuhlassa, josta puuttuisi niin täydellisesti kaikki tunnelma kun kaikki viittaukset jouluevankeliumiin, laulujen, kuvien ja ohjelman osalta oli tarkasti siivottu pois.
Eli mikä Raamatun kertomus olisi säilyttämisen arvoinen? Vai onko sellaisia?
P.S. Vedenpaisumuskertomus tuskin lapsia hirveästi ”sairaudellaan” häiritsee, kun painotetaan Nooan, perheensä ja söpöjen eläimien pelastumista tulvalta. Samankaltaisia tarinoita on lukemattomia sekulaarillakin puolella.
Sari Weckroth :”Eli mikä Raamatun kertomus olisi säilyttämisen arvoinen? Vai onko sellaisia?”
On samantekevää mitä poliittista ”laitaa” poliittiset fundamentalistit edustavat. Heillä pyörii aina ”sama levy” vuosikymmenestä toiseen. Esim. valtiopäiväneuvos Mikko Elo (sd) oli aloitteellinen 90-luvulla nuoria epätoivoon ajaneessa työvoimapoliittisen järjestelmän uudistamisessa ja kun Euroopan neuvosto 2006 antoi päätöslauselman, jossa tuomittiin totalitaristisen kommunismin rikokset ja rinnastettiin ne natsirikoksiin, Suomen delegaatiota johtanut Mikko Elo vastusti päätöslauselmaa ”pelkkänä oikeistopropagandana, jota on syytä vastustaa”.
Kun paikkakunnalla velloi nuorten itsemurha-aalto -97 nuorten perusturvaa heikentäneiden lakimuutosten vuoksi, niin ainoa, joka julkisuudessa ilmaisi huolensa asiasta, oli seurakunnan kirkkoherra. Kun kodistamme oli tullut monien nuorien suosima kokoontumispaikka, jossa nuoret kävivät läpi elämänsä onnellisia ja myös surullisia asioita, yritin turhaan auttaa heitä yleisönosastokirjoituksen, TV-ohjelman ja lopulta myös kansanedustajana olleen tuttavamme tekemän hallituskyselyn avulla. Tuolloin myös monet lastemme koulukavereista päättivät mieluummin siirtyä ajasta iäisyyteen kuin jäädä tähän kovaan ja rakkaudettomaan maailmaan.
Koko Raamattu kaikkine versioineen on säilyttämisen arvoinen. Sen sisällöstä mikään osa ei minusta ole kiinnostava, koska en ole kristitty. Tarinat veren- ja murhanhimoisesta jumalasta eivät minusta sovi ainakaan lapsille.
Kristityn joulutarinan vieminen väkisin oppilaitoksiin on turhanpäiväistä voimannäyttöä. Mikään ei estä kristittyjä juhlimasta joulua niin uskonnollisesti kuin sielu sietää. Ei vain pidä pahastua siitä, että enemmistö ihmisistä ei vietä uskonnollista joulua.
Tuosta joulutarinasta kirjoitin alempana…
Miksi sitä ei voi ottaa vain tarinana? Sehän on kaunis. Valtavan hieno, ja taiteellisesti inspiroiva tarina. Ei mitään ”uskonnollista rituaalia”.
”Tarinat veren- ja murhanhimoisesta jumalasta eivät minusta sovi ainakaan lapsille.”
—-
-Ei Jumala ole murhanhimoinen. Raamatunkaan mukaan. Siis omien sanojensa mukaan. 🙂
Siitä olen samaa mieltä, että aivan kaikki Raamatun kertomukset eivät sovi lapsille, ainakaan kaikilta osin.
”Sen sisällöstä mikään osa ei minusta ole kiinnostava, koska en ole kristitty.”
—-
-En oikein ymmärrä tätäkään… Miksi ei-kristittyys estäisi kiinnostumasta Raamatusta. Ainakin olet Raamatun perusteella muodostanut jonkinlaisen käsityksen kristinuskosta ja kristinuskon Jumalasta…
Miksi se minua kiinnostaisi? Tunnen kyllä Raamattua, varmaankin paremmin kuin moni kristitty. En silti pidä sitä tärkeänä tai kiinnostavana.
No, kiinnostaa sinua ainakin lukea ja keskustella kirkon uutisista 🙂
Tunnet siis Raamatun hyvin, vaikkei se kiinnosta sinua? Oletko pakosta joutunut lukemaan sitä?
Eivät Raamatun kertomukset ole sen kauheampia kuin se ihmisten todellisuus, jota ne heijastavat. Kun veljet myyvät Joosef-veljensä orjaksi Egyptiin, sillä voi olla kosketuspintaa tämän ajan ihmiskauppaan, tai kertomuksella Daavidista ja Goljatista voi olla rohkaiseva merkitys esimerkiksi pientuottajlle, jotka kamppailevat selvitäkseen hengissä monikansallisten yritysten paineessa. Nämä kuten monet muutkin kertomukset kuvaavat ihmisen mahdollisuuksia mahdottomissa tilanteissa, kun he turvautuvat Jumalaan.
Sari: ”P.S. Vedenpaisumuskertomus tuskin lapsia hirveästi “sairaudellaan” häiritsee, kun painotetaan Nooan, perheensä ja söpöjen eläimien pelastumista tulvalta. Samankaltaisia tarinoita on lukemattomia sekulaarillakin puolella.”
Riippuu vähän porukasta. Esimerkiksi Jehovan todistajat painottavat lapsille tarkoitetussa kirjassa sitä, miten kaikki elollinen kuoli arkin ulkopuolella. Kuvien kera, tietenkin.
https://www.jw.org/fi/julkaisut/kirjat/raamatun-kertomuksia-lapsille/1/vedenpaisumus/
”Riippuu vähän porukasta. Esimerkiksi Jehovan todistajat painottavat lapsille tarkoitetussa kirjassa sitä, miten kaikki elollinen kuoli arkin ulkopuolella. Kuvien kera, tietenkin.”
—–
-No totta kai se riippuu porukasta! Ja siitä miten tarina ylipäätään kerrotaan. Tarkoitan vain, että on mahdollista valita miten sen kertoo. Ei ole mitään syytä kauhistella tarinaa kun sen kertoo ikätason mukaisesti.
Ja toisaalta ei pidä myöskään leimata kaikkia jehovantodistajia tai adventisteja, vaikka lapsille suunnattuja raamatunkertomuksia näiden julkaisemana olisi aika kyseenalaisen kuvituksen ja oheismateriaalin kanssa.
Sanoisin, että lähes aina on mahdollista kertoa tarina siten, että lapsi ymmärtää hyvän sanoman eikä kiinnitä huomiota muuhun.
Näin on satujen kanssa ylipäätään. Oli aika, jolloin saduista pyrittiin karsimaan kaikki vähänkin ahdistava aineisto pois. Se johti mahdottoman löperöön aikakauteen 70-luvulla ja 80-luvun alussa. Siltä ajalta on tallessa yksi satukirja, enkä kyllä tylsempiä juttuja muista lapsena lukeneeni…
Kaikkea ei tarvitse kertoa, kaikkea ei tarvitse näyttää, ja kysymykset voidaan käsitellä laukomatta mitään mikä jää myöhemmin vaivaamaan.
”Sanoisin, että lähes aina on mahdollista kertoa tarina siten, että lapsi ymmärtää hyvän sanoman eikä kiinnitä huomiota muuhun.”
—-
-Tällä ”lähes aina” tarkoitan, että on kertomuksia joita ei tarvitsisi lapsille kertoa ollenkaan.
Tuliko tässä nyt sitä kauhistelupuolta jo riittävästi 🙂 Olisiko Raamatun kertomuksista jotain muuta sanottavaa. Joulukertomus on upea, ja siitä saa tunnelmallisesti, visuaalisesti, draamallisesti, kuvataiteellisesti ja musiikillisesti irti vaikka mitä. Miksi se pitäisi haudata ja unohtaa, niin etteivät tulevat sukupolvet sitä enää edes tunne? (Viitaten nyt koulujen joulujuhliin…)
”Miksi se pitäisi haudata ja unohtaa, niin etteivät tulevat sukupolvet sitä enää edes tunne? (Viitaten nyt koulujen joulujuhliin…)”
Ei miksikään, eikä kukaan vaadi, että niin tehdään. Mutta on ihan kohtuullista, että uskonnolliset rituaalit suoritetaan uskonnollisten ihmisten porukoissa.
Ei joulukertomus ole mikään rituaali. Eikä ole suvivirsikään. Mikä niissä on niin vaarallista?
Jos näitä ei enää pidetä esillä koulujen juhlissa, seuraus on se, että tulevat sukupolvet eivät niitä tunne. Tietenkin.
Miksi joulukertomusta ei voi ottaa vain kertomuksena? Ymmärtääkseni Prometheus-leireillä käydään läpi Prometheuksen tarina. Ja tämä on eri asia, koska…?
Sari Weckroth :”Miksi joulukertomusta ei voi ottaa vain kertomuksena? Ymmärtääkseni Prometheus-leireillä käydään läpi Prometheuksen tarina. Ja tämä on eri asia, koska…?”
Mielestäni koska poliittisten ja materialististen fundamentalistien näennäinen ihmiskeskeisyys ja jumakielteisyys sulkee lapsesta asti ihmisiltä pois mahdollisuuden henkiseen/hengelliseen kasvuun. Heidän ideologiansa rajoittuu ihmisen äärellisyyteen, ja kuten filosofi Martin Heidegger on sanonut, koko maailmankaikkeutta ja sen luomista koskevia “äärellisiä” merkityksiä ei saisi lyödä lukkoon, “ei sen vuoksi, että niitä ei kyettäisi lyömään lukkoon, vaan sen vuoksi, että ne kyetään jättämään auki.”
… koska protuleirit eivät ole uskonnollisia, eikä Prometheusta palvota jumalana, eikä vaadita muitakaan palvomaan.
Risto Korhonen :”… koska protuleirit eivät ole uskonnollisia, eikä Prometheusta palvota jumalana, eikä vaadita muitakaan palvomaan.”
Koska on kysymys lapsen kehitysmahdollisuuksien turvaamisesta, niin hän tarvisee kasvamisensa eri vaiheissa ”sielunsa leiväksi” mm. satuja ja legendoja ja niiden käsittelyä sekä uskonnollisia ja filosofisia virikkeitä kuten professori Matti Bergström on -81 sanonut.
Totta on, että lapsi tarvitsee virikkeitä. Uskonnollisia niiden ei tarvitse olla, vaikka kuka Matti sanoisi mitä;) Meillä kasvatettiin lapset hyväksymään kaikki katsomukset, ja hyvin ovat toistaiseksi pärjänneet. Kadotukseen joutumisen riski tietty on …
Risto Korhonen :” Uskonnollisia niiden ei tarvitse olla, vaikka kuka Matti sanoisi mitä;) ”
Meidän perheessä hyödynnettiin mahdollisimman paljon professori Bergströmin neuvoja, eikä sitä ole tarvinnut katua päivääkään. Bergströmin ohjeiden avulla kasvatetut lapset toivat perheeseemme vielä sen neljännenkin katolisena maahan tulleen lapsen, joka halusi paeta eteläisellä pallonpuoliskolla syttynyttä sotaa ja jonka puolesta annoimme 90-luvulla lopulta valtiolle omavelkaisen takauksen, että hän sai jäädä maahan. Nykyisin hän sanoo meitä isäksi ja äidiksi.
”… koska protuleirit eivät ole uskonnollisia, eikä Prometheusta palvota jumalana, eikä vaadita muitakaan palvomaan.”
—–
-Eivät tietenkään ole uskonnollisia! Sitä yritän sanoa, että miksi joulukertomukseenkaan pitäisi suhtautua uskonnollisena, ja kuka siihen vaatii uskomaan?
Miksi siihen ei voi suhtautua vain tarinana? Tätä kysyin.
Vai onko ongelma tuo ”kakkoskohta”? Että koska on olemassa ihmisiä, jotka yhä uskovat kristittyjen Jumalaan ja Raamatun kertomuksiin, niitä ei voi kertomuksinakaan sietää?
Miksi sinun täytyy tuoda tuohon se uskovien näkökulma? Etkö voi katsoa asiaa vain omalta kantiltasi, ja nähdä Prometheuksen tarun ja Jeesuksen syntymäkertomuksen täysin samanlaisina ja yhdenvertaisina myytteinä? Miksi se toisten usko niin paljon häiritsee?
”Uskonnollisia niiden ei tarvitse olla, vaikka kuka Matti sanoisi mitä;) Meillä kasvatettiin lapset hyväksymään kaikki katsomukset, ja hyvin ovat toistaiseksi pärjänneet. ”
—-
-Siis joulukertomus on ”uskonnollinen” ja Prometheuksen taru ei? Koska ensinmainittuun yhä uskotaan? Eli ongelma ei ole tarinassa, vaan siihen uskovissa ihmisissä?
Kerran muistan lukeneeni jostain ateistiperheestä, jossa vanhemmat kertoivat lukevansa lapsille Raamattua niin kuin mitä tahansa satukirjaa.
Miksi kaikki ateistit eivät voi olla näin johdonmukaisia?
Sari: ”Ja toisaalta ei pidä myöskään leimata kaikkia jehovantodistajia tai adventisteja, vaikka lapsille suunnattuja raamatunkertomuksia näiden julkaisemana olisi aika kyseenalaisen kuvituksen ja oheismateriaalin kanssa.”
Jehovan todistajien tulee toimia kaikessa pilkulleen kuten heidän uskonnollisen järjestönsä säätää, joten se mitä voi lukea Vartiotornista tai lapsille tarkoitetusta kirjallisuudesta, on yksi yhteen sen kanssa, mitä kaikki Jehovan todistajat tekevät tai mihin he uskovat ympäri maapallon.
Sari: ”Sanoisin, että lähes aina on mahdollista kertoa tarina siten, että lapsi ymmärtää hyvän sanoman eikä kiinnitä huomiota muuhun. Näin on satujen kanssa ylipäätään.”
Mahdollista on, yleisesti ottaen, mutta esimerkiksi Jehovan todistajien tapauksessa ei ole mahdollista. Heille tarina vedenpaisumuksesta on todellista pilkulleen, ja sellaisena he myös tarinan jälkipolvilleen opettavat. Tarkoituksena esittää, että jos et tee kuten Jehova haluaa, kuolet pian alkavassa harmagedonissa.
Ongelma Jehovan todistajien kaltaisissa uskonlahkoissa onkin, että he esittävät kaikki tarinat totena. Tämä saattaa olla lapsille liikaa ja he kärsivät siksi ahdistuneisuudesta ja painajaisista. Monet entiset Jehovan todistajat todentavat tämän, joten ilmiö on todellinen.
Ruotsissa onkin aloitettu poliisitutkinta äskettäin konventissa esitetyistä videoista.
”Metro-lehti paljasti Jehovan todistajat: Poliisi käynnistää esitutkinnan vihapuheesta”
https://johanneksenpoika.fi/uutiset/juttu_w598.html
Marjaana Järvinen :”Vartiotornista tai lapsille tarkoitetusta kirjallisuudesta, on yksi yhteen sen kanssa, mitä kaikki Jehovan todistajat tekevät tai mihin he uskovat ympäri maapallon.”
Tunnen monia Jehovan todistajia, eikä tästä ole kovin pitkä aika, kun keskustelin heidän kanssaan. Olen tehnyt heille selväksi, että olen ortodoksi, eikä minusta tule Jehovan todistajaa, mutta se ei keskustelujamme ole haitannut. Tosin en tunne ”kaikkia Jehovan todistajia ympäri maapallon” kuten en tunne katolisten, ortodoksien, islamin tai muidenkaan edustajia, kuten sinä ilmeisesti ainakin Jehovan todistajat tunnet. Heillä on historiassaan jotain yhteistä mm. juutalaisten ja meidän karjalaisten kanssa: myös heitä passitettiin II maailmansodassa keskitysleireille.
Tiedätkö, miksi heitä passitettiin keskitysleireille?
Aivan niin. Juuri siksi, että heidän tuli suhtautua tilanteeseen juuri kuten heidän uskonnollinen järjestönsä oli määrännyt. Kaikkina aikoina, kaikissa paikoissa, heidän uskonsa on suoraan alisteinen uskonnolisen järjestönsä kulloisellekin näkemykselle.
Marjaana Järvinen :”Aivan niin. Juuri siksi, että heidän tuli suhtautua tilanteeseen juuri kuten heidän uskonnollinen järjestönsä oli määrännyt. ”
”Etnisen alkuperän lisäksi natsit vainosivat ihmisiä uskonnollisin perustein. Noin 2 000–5 000 Jehovan todistajaa kuoli keskitysleireillä, joihin heidät vangittiin poliittisista ja ideologisista syistä. Jehovan todistajat kieltäytyivät asepalveluksesta, eivät halunneet osallistua politiikkaan ja kieltäytyivät natsitervehdyksistä sekä uskollisuuden vannomista kansallissosialistiselle hallitukselle. Natsien epäluulot kohdistuivat jo varhain myös moniin katolisiin ja muihin kristittyihin pappeihin, jotka kieltäytyivät Hitleriin kohdistetusta henkilönpalvonnasta. Suurin osa vangituista papeista joko teloitettiin tai näännytettiin leireillä nälkään.” (Wikipedia)
Niin siinä kävi. Koska Jehovan todistajien uskonnollinen järjestö käski jäseniään toimimaan näin. Samasta syystä Jehovan todistajat hylkäävät nykyään perheenjäsenensä, mikäli nämä eivät enää halua olla todistajia, ja tekevät veri-itsemurhan kieltäytyessään hoitotoimenpiteistä, joissa käytetään verituotteita.
Tällaisessa kuviossa ei ole paljonkaan tekemistä henkilökohtaisella vakaumuksella. Kyse on keskusjohtoisesta päätöksestä, jota jäsenten tulee noudattaa rangaistuksen uhalla.
”Mahdollista on, yleisesti ottaen, mutta esimerkiksi Jehovan todistajien tapauksessa ei ole mahdollista. Heille tarina vedenpaisumuksesta on todellista pilkulleen, ja sellaisena he myös tarinan jälkipolvilleen opettavat. Tarkoituksena esittää, että jos et tee kuten Jehova haluaa, kuolet pian alkavassa harmagedonissa.”
—–
-Tiedän kyllä Jehovan todistajista, muutamia tunnenkin. Mutta miksi haluat puhua heistä? Kun nostin esiin Raamatun kertomukset ja niihin suhtautumisen.
Sari: ”Tiedän kyllä Jehovan todistajista, muutamia tunnenkin. Mutta miksi haluat puhua heistä? Kun nostin esiin Raamatun kertomukset ja niihin suhtautumisen.”
Yhtäältä huomioksi siitä, miten vedenpaisumustarinaa käytetään härskisti erilaisten yhteisöjen sanoman pönkittämiseksi, jopa lasten mielentereyden kustannuksella. Toisaalta muistuttamaan, että Raamatun vedenpaisumustarina on äärimmäisen epäinhimillinen riippumatta siitä, miten sitä kenellekin esitetään.
”Toisaalta muistuttamaan, että Raamatun vedenpaisumustarina on äärimmäisen epäinhimillinen riippumatta siitä, miten sitä kenellekin esitetään.”
—-
-No totta kai se on 🙂
Samalla kaavalla tehty tarina, joka ilmeisesti on peräisin kreikan mytologiasta, oli eräässä Aku Ankan taskukirjassa, joita kerään. Hyveellinen pariskunta pelastui tulvalta ja he tekivät lähdenymfin ohjeiden mukaan kiviä heittämällä maailmaan kansan, jota saattoivat hallita…
On kauhean epäinhimillistä kertoa tällaisia tarinoita. Vai ovatko ne väärin vain Raamatussa?
Sari: ”On kauhean epäinhimillistä kertoa tällaisia tarinoita. Vai ovatko ne väärin vain Raamatussa?”
Tarinat sinänsä eivät ole väärin missään – silloin kun ne ovat vain tarinoita. Aku-Ankkaa ja Raamattua taidetaan kuitenkin lukea keskimäärin hieman eri vakavuusasteella, ja toisen opuksen tarinoita pidetään laajemmin totena.
Tokikaan tämä ei ole Raamatun vika, vaan sitä tulkitsevien lukijoiden vika.
”Tarinat sinänsä eivät ole väärin missään – silloin kun ne ovat vain tarinoita.Aku-Ankkaa ja Raamattua taidetaan kuitenkin lukea keskimäärin hieman eri vakavuusasteella, ja toisen opuksen tarinoita pidetään laajemmin totena.
Tokikaan tämä ei ole Raamatun vika, vaan sitä tulkitsevien lukijoiden vika”
—–
-No ovatko Raamatun tarinat vain tarinoita? Sinun mielestäsi. Sitähän minä olen tässä yrittänyt kysyä, että miksi niihin ei voi suhtautua niin kuin mihin tahansa tarinoihin? Vaikka samantasoisesti kuin Aku Ankkaan? Miksi pitää antaa sen vaikuttaa, että jotkut uskovat niihin oikeasti?
Eli, liittyen viimeiseen lauseeseen, miksi annat toisten ihmisten tulkintojen ja uskomusten vaikuttaa siihen miten sinä niihin suhtaudut? Sanoit, että Raamatun vedenpaisumuskertomus on ”äärimmäisen epäinhimillinen”. Miksi se olisi sinulle, tai kenellekään ateistille sen epäinhimillisempi kuin Aku Ankka?
”Raamattua pidetään laajemmin totena”? Tuossakin sinua jotenkin häiritsee, että jotkut ihmiset jossain pitävät Raamattua totena. So what?
Muistan myös elävästi jossain lehdessä julkaistun arvostelun ensimmäisestä Narnia-elokuvasta. Siinä oli kriitikon mukaan ”suorastaan mautonta kristinuskon tuputtamista”. Siis…. ??????
Myyttejä, uskomuksia ja legendoja on iät ja ajat käytetty fantasiakirjojen ja elokuvien inspiraationa. Mutta kun ainekset otetaan kristinuskosta, yhtäkkiä se onkin ongelma?
Jos jonkun ajattelu on rajoittunutta, niin kaikkein eniten ateistien, ilmeisesti 🙂 Kun eivät rajoita omat uskomukset, niin sitten toisten. 🙂 Joidenkin jossain…
.
Sari:”No ovatko Raamatun tarinat vain tarinoita? Sinun mielestäsi. Sitähän minä olen tässä yrittänyt kysyä, että miksi niihin ei voi suhtautua niin kuin mihin tahansa tarinoihin? Vaikka samantasoisesti kuin Aku Ankkaan? Miksi pitää antaa sen vaikuttaa, että jotkut uskovat niihin oikeasti?”
Voisihan niihin suhtautuakin, mikäli ne eivät olisi osana aiheuttamassa epäinhimillisiä kohtaloita ja kohtelua. Harva on Aku-Ankkaa lukemalla lähtenyt tuomitsemaan muita ihmisiä, päättänyt hylätä perheensä tai vanhempansa tai tehnyt itsemurhaa. Raamattu taas on tällaiseen ollut valitettavan usein innoittajana.
Kerro vain jos asiaa tarvitsee vielä tämänkin jälkeen tähdentää, tähdennän kyllä. 🙂
Marjaana, perustelit otsikosta pahasti sivuun ajatuvaa hyökkäystäsi meitä Jehovan todistajia kohtaan kahdella argumentilla:
1) ”Vedenpaisumustarinaa käytetään härskisti erilaisten yhteisöjen sanoman pönkittämiseksi” (Ja tässä suhteessa valitsit esimerkkiyhteisöksi – kuinkas muuten – Jehovan todistajat.)
2) ”Raamatun vedenpaisumustarina on äärimmäisen epäinhimillinen.” (Ja tämä ilmeisesti meillä kaikkein epäinhimillisimmillään.)
Mutta miten esimerkiksi Metro-lehden artikkeli liittyy vedenpaisumukseen? Tai muut mielestäsi kamalat epäkohdat, jotka jälleen nostit esiin tämänkin sateenkaari-otsikon alla? Olisitko nostanut ne esiin, vaikka keskustelu käytäisiin MM-jalkapallosta?
Täällä K24-palstalla on paljon hyviä kirjoittajia. Piispan plogi sateenkaaren merkityksestä oli erinomainen. ja herätti ihan asiallista kesksutelua. Sinä ja Sari W kirjoitatte oivallisesti molemmat. Kuitenkin teillä on minun silmissäni valtavan suuri asenteellinen ero.
Toinen teistä kirjoittaa käytännössä jokaisessa kommentissaan vain ja ainoastaan negatiivista tasan yhdestä ihmisryhmästä. Sellainen vihanpito ei voi olla edes kovin terveellistä harjoittajalleen.
Rauli: ”Marjaana, perustelit otsikosta pahasti sivuun ajatuvaa hyökkäystäsi meitä Jehovan todistajia kohtaan kahdella argumentilla”
Eikö ole mielenkiintoista, miten Jehovan todistaja ottaa perustellun kritiikin hyökkäyksenä, riippumatta kritiikin sisällöstä? Syitä defenssireaktiolle kannattaa miettiä rauhassa.
Rauli: ”Mutta miten esimerkiksi Metro-lehden artikkeli liittyy vedenpaisumukseen?”
Se liittyy Jehovan todistajien uskonnollisen järjestön, lapsille(kin) suunnatun ja vahingollisen materiaalin, tuottamiseen. Se taas oli vastaus Sarin esittämään vastaukseen, että vedenpaisumustarina esitetään lapsille usein söpöjen eläinten selviytymistarinana. Joka on varmasti totta, mutta riippuu ihan porukasta, ja esimerkiksi Jehovan todistajat esittävät tarinan ihan toisella tavalla.
Rauli: ”Tai muut mielestäsi kamalat epäkohdat, jotka jälleen nostit esiin tämänkin sateenkaari-otsikon alla? Olisitko nostanut ne esiin, vaikka keskustelu käytäisiin MM-jalkapallosta?”
Jos luet kirjoitukseni uudelleen, huomaat että ne ovat useimmiten vastauksia muiden esittämiin kysymyksiin tai mielipiteisiin, tai sitten huomioita jonkun toisen kirjoituksista. Keskusteluilla saattaa olla taipumus harhautua alkuperäisestä aiheesta, jonka varmasti itsekin hyvin tiedät sivupolkujen kokeneena tallaajana. Toisaalta ei kai ole mikään kovin yllättävä lopputulos, että jos aluperäisessä kirjoituksessa käsitellään vedenpaisumusteemaa, että siitä esiintyy keskustelua myös sellaisenaan, nyanssien kera.
Rauli: ”Toinen teistä kirjoittaa käytännössä jokaisessa kommentissaan vain ja ainoastaan negatiivista tasan yhdestä ihmisryhmästä. Sellainen vihanpito ei voi olla edes kovin terveellistä harjoittajalleen.”
Höpsis, Pekankin blogissa olen keskustellut ihan muista aiheista.
Pyytäisin myös (jälleen) harkitsemaan ennen kuin lähdet syyttelemään ihmisiä esimerkiksi vihanpidosta. Jos joku asia on sinulle epäselvää, siitä kannattaa kysyä ennen syyttelyä. Minä en vihaa Jehovan todistajia, heistä useimmat ovat uskonnollisen järjestönsä uhreja. Se kritiikki jota esitän, koskee heidän uskonnollista järjestöään.
Sitten pieni kotiläksy Raulille. 🙂 Etsi kirjallisuudestanne mainintoja katolisesta kirkosta ja laske moniko niistä on negatiivinen ja moniko positiivinen. Sen jälkeen lisätehtävänä voisi pohtia, onko sellainen, ainoastaan negatiivinen kirjoittelu ja vihanpito, edes kovin terveellistä harjoittajalleen. 😉
”Etsi kirjallisuudestanne mainintoja katolisesta kirkosta ja laske moniko niistä on negatiivinen ja moniko positiivinen.”
Monet uskontokunnat käsittelevät julkaisuissaan jossain määrin muiden ryhmien opetuksia pyrkimyksenään osoittaa ne vääriksi – ja omat näkemykset oikeiksi. Meistä Jehovan todistajistakin on kirjoitettu jjopa kirjoja, joiden negatiivinen päämäärä ei jää lukijalle epäselväksi. Jt-julkaisut alleviivaavat kuitenkin omia opetuksia, kuten jokainen voi ihan itse nähdä verkkosivustoltamme http://www.jw.org
Eri uskonnollisten ryhmien kirjoituksissa sivutaan myös virheellisiä käytänteitä uskontojen piirissä. Kun laitat hakusanan ”katolinen kirkko” meidän sivustollemme, voit havaita, ettei kovinkaan kummoisia negatiivisuuksia viime vuosilta löydy. Jo aikaa sitten menneet vuosikymmenet ovat asia erikseen, silloin tyylilajit olivat kovasti erilaisia uskonnollisissa piireissä.
Näissä kanssaihmisten välisissä, yksityisissä keskusteluissa olisi varmaankin suotavaa, ettei mistään ihmisryhmästä esitettäisi sellaista tekstiä, joka on omiaan herättämään vihaa. Itse olen kirjoittanut täällä kolmisenkymmentä blogia. Yhdessäkään en ole alentunut etsimään epäkohtia valtakirkostamme. Miksi olisin? Sen toki olisin voinut tehdä ”esittämällä perusteltua kritiikkiä”, kuten sinä hyökkäystäsi puolustat.
Kun olen saanut olla vieraana lähestulkoon kirkon rappusilla, olisi äärimmäisen epäkohteliasta mustamaalata luterilaisuutta sellaisenaan tai sen yksittäisiä herätysliikkeitä. Siis sinun sanojasi vielä siteereten ”esittää perusteltua kritiikkiä”. Sinun tyylilajisi on tässä suhteessa erilainen, ja siihen rohkenen toivoa ripauksen rakentavuutta. Kyllähän sinä tehokkaasti tuolla tavoin kylvät antipatiaa meitä Jehovan todistajia kohtaan. Mutta onkohan se nyt nin kovin fiksua, siitä terveellisyydestä nyt puhumattakaan(San17:22)?
Rauli: ” Kun laitat hakusanan ”katolinen kirkko” meidän sivustollemme, voit havaita, ettei kovinkaan kummoisia negatiivisuuksia viime vuosilta löydy. Jo aikaa sitten menneet vuosikymmenet ovat asia erikseen, silloin tyylilajit olivat kovasti erilaisia uskonnollisissa piireissä.”
Ai niin. Unohdin, että sinulla on vahva näkemys uskonnollisen järjestönne kirjallisuuden viimeisestä käyttöpäivästä. Tosin sitä tarkkaa päivämäärää en ole sinulta saanut, vastuunpakoilua sitten sitäkin enemmän.
Ehkäpä kuitenkin ymmärsit kotiläksysi oleellisen pihvin. Uskonnollinen järjestösi on tunnettu kritiikistään muita uskontoja kohtaan. Positiiviset kannanotot versus negatiiviset voidaan laskea ehkä promilleissa. Tämä periaate kattaa myös uudemman kirjallisuutenne.
Eli summa summarum: Sen minkä suot uskonnolliselle järjestöllesi oikeudeksi, eväät muilta. Joku voisi nähdä suhtautumisessa jonkinlaista ristiriitaa.
Rauli: ”Näissä kanssaihmisten välisissä, yksityisissä keskusteluissa olisi varmaankin suotavaa, ettei mistään ihmisryhmästä esitettäisi sellaista tekstiä, joka on omiaan herättämään vihaa.”
Ehdottomasti näin. Kritiikki luterilaista kirkkoa kohtaan ei ole automaattisesti kritiikkiä luterilaisia ihmisiä kohtaan, eikä se siksi lähtökohtaisesti edistä minkäänlaista vihaa. Vastaavasti kritiikki Jehovan todistajien uskonnollista järjestöä kohtaan ei ole automaattisesti kritiikkiä Jehovan todistajia kohtaan yksilöinä, eikä se siksi lähtökohtaisesti edistä minkäänlaista vihaa.
Mielestäni perusteltua kritiikkiä ongelmallisempaa on se, että siihen ei osata suhtautua terveeltä pohjalta. Defenssimekanismejaan olisi hyvä pyrkiä tarkastelemaan ja oppimaan niistä.
Rauli: ”Itse olen kirjoittanut täällä kolmisenkymmentä blogia. Yhdessäkään en ole alentunut etsimään epäkohtia valtakirkostamme. Miksi olisin? ”
Mielestäni olet pyrkinyt tuomaan useissa blogeissasi esille oman uskontokuntasi tulkintojen erinomaisuutta, samalla – enemmän tai vähemmän rivien välissä – kritisoiden muiden uskontojen tulkintoja. Mutta se on ilmeisesti sellaista parempaa kritiikkiä? 🙂
Rauli: ”Sinun tyylilajisi on tässä suhteessa erilainen, ja siihen rohkenen toivoa ripauksen rakentavuutta.”
Millä tavoin ehdottaisit että käsittelisin Jehovan todistajien uskonnollisen järjestön ongelmia ja epäkohtia, että se sinulle kelpaisi? 🙂
”Mielestäni olet pyrkinyt tuomaan useissa blogeissasi esille oman uskontokuntasi tulkintojen erinomaisuutta, samalla – enemmän tai vähemmän rivien välissä – kritisoiden muiden uskontojen tulkintoja. Mutta se on ilmeisesti sellaista parempaa kritiikkiä? 🙂 ”
Kyllähän sinä nyt naulankantaan osuit. Kun pyrkii kertomaan oman käsityksensä, uskonnolisesta taustasta huolimatta tai siitä seuraten, ollaan näiden periaatteellisten keskustelujen ytimessä. Jokainen saa sitten lukea ne rivien välit. Ja niissähän vasta sitä tulkintaa riittää, jopa väärinymmärtämisen optio niissä lymyää.
”Millä tavoin ehdottaisit että käsittelisin Jehovan todistajien uskonnollisen järjestön ongelmia ja epäkohtia, että se sinulle kelpaisi? :)”
Olennainen asia on kirjoittelussa aina otsikossa pysyminen, siihen päämäärään taitaa harva meistä kyllä ihan oikeasti kyetä. Mielestäni, ja kai sinunkin mielestäsi, tulee ottaa huomioon keskusteluun osallistujat. Jos kirjoitetaan suomalaisen luterilaisen piispan alustuksen pohjalta sateenkaaren merkityksen muuntumisesta, ei ole korrektia luetella jonkun keskusteluun osallistumattoman uskonnollisen ryhmän epäkohtia. Paheksuisin tuollaista likasankokirjoittelua tässä yhteydessä ihan samalla tavalla, vaikka se kohdistuisi toiseen suosittuun astiaan lestadiolaisuuteen.
Minusta kuules tuntuu siltä, ettei tämä K24 ole lainkaan tarkoitettu alustaksi Jehovan todistajien uskonnollisen järjestön oletettujen ongelmien vatvomiseen. Hienoa, että minä olen saanut olla taustastani huolimatta mukana keskustelemassa Raamatusta erilaisia näkemyksiä omaavien lähimmäisteni kanssa.
Ehdotukseni sinulle on kaksijakoinen.
1) Tiedät kyllä nettiosoitteita, joissa ei minun tietämäni mukaan kirjoiteta millään muulla värillä kuin synkänsävyisellä mustalla meistä Jehovan todistajista. Sinne kaikki kiukuttelijat ovat epäilemättä tervetulleita mutapainimaan. Minä en sellaisia kamppailuja kaipaa, niin urheilumies kuin olen edelleenkin.
2) Kirjoitat täällä edelleenkin, mutta kohdistat kritiikin Raamattuun ja sen sisältöön, jos sellainen helpottaa. Ota esimerkkiä vaikkapa Risto Korhosesta. Hänellä on varsin negatiivinen näkemys Raamatusta ja sen Jumalasta. Jos luottaa argumentointinsa voimaan, ei tarvitse ottaa tikun nenään mitään yksittäistä uskonnollista yhteisöä tai kirkkoa.
Rauli: ”Jos kirjoitetaan suomalaisen luterilaisen piispan alustuksen pohjalta sateenkaaren merkityksen muuntumisesta, ei ole korrektia luetella jonkun keskusteluun osallistumattoman uskonnollisen ryhmän epäkohtia.”
Riippuu täysin keskustelussa esille tulleista lisäpiirteistä. Erilaisia yhteisöjä voi hyvin ottaa esimerkikseen, mikäli keskusteluissa esiintyy aihetta käyttää esimerkkejä.
Rauli: ”Minusta kuules tuntuu siltä, ettei tämä K24 ole lainkaan tarkoitettu alustaksi Jehovan todistajien uskonnollisen järjestön oletettujen ongelmien vatvomiseen.”
Minusta taas tuntuu, että tällä alustalla voi keskustella kaikista uskonnoista ja niiden epäkohdista, mikäli siihen on aihetta. Mikä tahansa uskonto käy myös esimerkistä, mikäli keskustelun tiimellyksessä on aihetta käyttää esimerkkejä.
Oletko muuten huomannut, että tällä alustalla jaetaan ihan jatkuvasti kritiikkiä luterilaisesta kirkosta? Miksiköhän kukaan ei näytä ottavan siihen yhtä herkkänahkaista asennetta kuin sinä kritiikkiin Jehovan todistajien uskonnollisesta järjestöstä? Tulee myös huomata, että olen täällä yksi harvoista Jehovan todistaja-aiheeseen liittyvistä kommentoijista, jotka kiinnittävät asiaan säännöllisesti huomiota.
Ja tämäkin ainoastaan siitä syystä, että Jehovan todistajia ja heidän järjestöään kohtaan käydyissä keskusteluissa on usein virheitä, jotka on hyvä oikaista, asiaan tavallista perehtyneempi kun olen. Esimerkiksi kun täällä oli äskettäin uutinen Jehovan todistajista ja siviilipalveluksesta, keskustelussa väitettiin virheellisesti, etteivät Jehovan todistajat hyväksyisi siviilipalvelusta. Tällainen epäkohta on kai sinunkin mielestä hyvä korjata. 🙂
Rauli: ”Tiedät kyllä nettiosoitteita, joissa ei minun tietämäni mukaan kirjoiteta millään muulla värillä kuin synkänsävyisellä mustalla meistä Jehovan todistajista.”
En itse asiassa tiedä. Tiedän kyllä nettisivuja, joissa käsitellään jehovantodistajuutta ja esitetään kritiikkiä heidän uskonnollista järjestöä kohtaan, mutta sellaisesta en ole kuullut, jossa kirjoitetaan Jehovan todistajista yksilöinä synkänsävyisellä mustalla. Ehkä sinunkin olisi tässä vaiheessa hyvä sisäistää, että ne ovat kritiikkiä käsiteltäessä ja esitettäessä kaksi eri asiaa.
Iloksesi voin todeta, että tulen jatkossakin tuomaan esille Jehovan todistajien uskonnolliseen järjestöön liittyviä tietoja, mikäli niillä on keskusteluihin lisäarvoa. En minä nyt kuitenkaan niitä joka paikkaan ole tunkemassa, huoli pois. 🙂
”Riippuu täysin keskustelussa esille tulleista lisäpiirteistä. Erilaisia yhteisöjä voi hyvin ottaa esimerkikseen, mikäli keskusteluissa esiintyy aihetta käyttää esimerkkejä.”
—–
-Tämä milloin ”esiintyy aihetta” käyttää esimerkkinä jotain tiettyä uskontoryhmää on suuresti tulkinnallinen asia. Minä ihmettelin tuossa ylempänä miksi aloit kirjoittaa niin runsassanaisesti ja kiivaasti Jehovan todistajista. Esimerkki mainintana on eri asia kuin kiivas vuodatus, joka ei enää ole keskustelua itse aiheesta.
”Minusta taas tuntuu, että tällä alustalla voi keskustella kaikista uskonnoista ja niiden epäkohdista, mikäli siihen on aihetta. Mikä tahansa uskonto käy myös esimerkistä, mikäli keskustelun tiimellyksessä on aihetta käyttää esimerkkejä.”
—–
-Onko ja miksi olisi aihetta keskustella _kaikista uskonnoista_ ja uskonsuunnista luterilaisen kirkon Kotimaa24-palstalla?
Ei täällä kyllä hirveästi ole näkynyt muihin uskontoihin viittaamisia ainakaan samanlaisella ärhäkällä kritiikillä kuin kristinuskoa kohtaan…
Huomaa kuitenkin, että se minkä sinä tulkitset kiivaaksi ja runsassanaiseksi vuodatukseksi, oli pelkkiä vastauksia muiden kommentteihin, pysyen tiukasti kommenteissa esitetyssä aiheessa.
Jos tässä siis on ylitetty aihe ja viety sitä liiaksi koskemaan tiettyä uskonnollista järjestöä / yhteisöä, syyllisiä ovat kaikki jotka ovat aihetta kommentoineet ja jatkaneet näin sivuraidetta. Sinä, minä, Rauli, Tuula ja kaik yhres koos.
Sari: ”Onko ja miksi olisi aihetta keskustella _kaikista uskonnoista_ ja uskonsuunnista luterilaisen kirkon Kotimaa24-palstalla?”
Samasta syystä kuin Kotimaa24-sivusto julkaisee uutisiakin monista uskonnoista ja uskonsuunnista?
”Huomaa kuitenkin, että se minkä sinä tulkitset kiivaaksi ja runsassanaiseksi vuodatukseksi, oli pelkkiä vastauksia muiden kommentteihin, pysyen tiukasti kommenteissa esitetyssä aiheessa.”
—–
-Otit esiin Jehovan todistajat, ja kirjoitit linkkien kanssa pitkän viestin vastauksena siihen kun totesin, että tiedän heistä jotain. Tätä ihmettelin. Keskustelu olisi voinut jäädä maininnaksi, mutta halusit ryhtyä käsittelemään (aiheesta poikkevaa asiaa) perusteellisesti ja kaikki kauhuesmierkit esiintuoden.
Voit kirjoittaa asiasta blogin, mutta tämä meni sivuraiteelle. On luonnollista, että ko. uskonsuuntaa edustava vastaa syytöksiin, mutta sanoisin että tapasi tarttua aiheeseen aiheen vierestä oli kiivas ja tarkoitushakuinen.
”Samasta syystä kuin Kotimaa24-sivusto julkaisee uutisiakin monista uskonnoista ja uskonsuunnista?”
—–
-Itse asiassa, jos sanon rehellisesti, niin olisi virkistävää lukea samanlaista kauhistelua muista uskonnoista kuin kristinuskosta. Kuten islamista. Kaikki kuitenkin palautetaan kristinuskoon ja kristinuskon syyksi.
Mutta olet oikeassa. Kotimaa24:n uutislinja on aika rönsyilevä, ja valitettavasti siinä on usein myös tarkoitushakuista vastakkainasettelua kirkon kiistakysymysten osalta…