Luulin, että se oli ratkaistu kirkossamme – nimittäin virkakysymys! Kuluneen viikonvaihteen aikana olen hämmentyneenä seurannut keskustelua juuri virkakysymyksestä. Olen myös osaltani maltillisesti osallistunut käytyyn keskusteluun. Alun osallistumisen jälkeen luovutin. Luovutin keskustelun, en asiaa eikä hämmennys hävinnyt.
Kyse oli tietysti MN-festarista, josta sinällään on nuorison tapahtumana vain hyvää sanottavaa. Älkööt siksi kommentoijat ”ampuko” minua siitä, että olen estämässä Jumalan työtä ja evankeliumin julistamista. En ole. Mutta olen kysymässä:Eikö virkakysymyksen pitänyt tulla kirkossamme jo ratkaistuksi ja taakse jätetyksi? Minusta piti.
On selvää, että pappi tai kirkon vaikuttaja voi olla ns. vanhalla virkakannalla. Yhtä selvää on, että kaikkien pappien ja muiden kirkon työntekijöiden on tehtävä yhteistyötä käytännön tasolla kaikkien kanssa. Näin tekevät muuten jopa vl-liikkeen papit seurakunnissa. Näin tekevät kaikkien herätysliikkeiden työntekijät, jotka tulevat järjestöjensä edustajina vierailemaan seurakunnissa ja palvelemaan niissä.
MN-tapahtuma on yhden herätysliikkeemme järjestämä tai tuo järjestö on päävastuussa tai vastuullisena järjestäjänä. Sellainen pitää aina olla – jo viranomais- ja turvallisuusmääräysten vuoksi. Järjestäjä voisi olla myös jokin paikallinen seurakunta tai seurakunnat yhdessä tai seurakunnat ja järjestö yhdessä. Vaikka yksi herätysliike on järjestäjänä, on tapahtuman tarkoitus olla kirkon yhteinen nuorisotapahtuma.
Tapahtumassa on messu, jossa vain osa kirkkomme papeista voi palvella omassa virassaan. Messu toteutuu varmasti hienosti, mutta samalla se antaa viestin. Viesti on perimmiltään se, että osalla kirkkomme papeista ei välttämättä ole oikeaa virkaa tai että tuohon asiaan voidaan laittaa ainakin kysymymerkki. Tätä eivät tietysti tapahtumaan osallistuvat nuoret välttämättä tiedä, mutta aikuiset ja ne papit, joita se koskee, tietävät.
Käydyssä keskustelussa kävi ilmi, että asiaa on yritetty neuvotella ja ratkaista, mutta se ei ole johtanut muutokseen. Kun kollegani, pappisnaiset, nostivat asian keskusteluun, siihen reagoitiin pääsääntöisesti kahdella tavalla. Jotkut puhuivat ”häiriköinnistä” ja ymmärtämättömyydestä tapahtumaa kohtaan. Toiset kommentoivat, että ”asian pitää antaa olla”, koska tapahtuma on hyvä ja koska asia ”ei ole olennaista” tapahtumassa.
Kumpikin reagointitapa tuntuu oudolta. Olisi kaikkien voitto, evankeliumin asian voitto ja erityisesti nuorten etu, että kaikki kirkkomme papit ja seurakunnat voisivat osallistua tapahtumaan siltä pohjalta, jolla kirkossa ja seurakunnissa toimimme. Onko Kirkkohallituksen ao. osasto ja paikallinen piispa avaintoimijoita asian ratkaisemisessa tapahtumaa järjestävän tahon kanssa? Vai ketkä?
Toivo Loikkanen
P.S. Ymmärtäen asian vaikeuden tarjoan kuitenkin “rahatta ja hinnatta” Sley:lle ja Turun seurakunnille ratkaisumallia, jossa kaikki voisivat säilyttää kasvonsa ja jossa tapahtuman laajeneminen osallistujajoukon osalta voisi ehkä toteutua: Sley jatkaa edelleen tapahtuman päävastuullisena järjestäjänä, mutta toiminnallinen vastuu jaetaan niin, että Turun seurakunnat toteuttavat tapahtuman messun kirkon käytännön mukaisesti. Optiona voisi olla vielä sellainen, että joihinkin kanaviin kutsutaan myös pappisnaisia vastuutehtävään. (lisätty tämä keskusteluketjun kommenttini 22.11.17/TL)
Miksi SLEYn pitäisi jatkossa olla pääjärjestäjä ? Olkoot että he ovat tehneet hyvää työtä tähänasti ,mutta se ei pyhitä sitä mitä on tapahtunut.
Miksi kirkkouskollisten pitäisi tehdä yhteistyötä niiden kanssa jotka eivät hyväksy kirkon virkanäkemystä ja suorastaan diskriminoivat naispappeja.
Käyttäytymisellään he epäsuorasti julistavat että naispappien virantoimitukset ovat epäpäteviä. Miksi he muuten kieltäytyisivät palvelemasta naispappien kanssa?
Miksi kirkko ja paikallisseurakunnat sopeutuvat heihin mutta eivät vaadi heidän sopeutuvan kokonaiskirkkoon jos he haluavat tehdä yhteistyötä?
”Miksi SLEYn pitäisi jatkossa olla pääjärjestäjä ?”
No jos vaikka siksi, että kyseessä on SLEY:n tapahtuma. Vai miltä tuntuisi, että Putin järjestäisi jatkossa Linnan juhlat 6.12. sanoen, että ”olette tehneet hyvää työtä tähän asti, mutta nyt bye bye baby.”
Eikös se mene niin päin, että koko Maata näkyvissä featareita ei olisi ilman SLEYtä?
Tuskin näin suosittuja ja paljon nuoria keräävää nuorisotapahtumaa mikään muu kirkon porukka pystyy järjestämäänkään?
Olen Salmen kanssa samaa mieltä. Sley on tehnyt tuloksellista nuorisotyötä varsin kauan. Ja tekee edelleen. Tekevät sitä tietenkin muutkin. Ei se nyt ole aivan oikein, että nuoret joutuvat tässä tietyssä mielessä sijaiskärsijöiksi.
SLEY tekee varmasti ansiokkaasti muutakin kuin nuorisotyötä. Minulla on myönteisiä kokemuksia evankelisesta lähetysväestä. Olisiko niin, että yhdistyksen moninainen ansiokas työ on joutunut jyrkän virkakannan sijaiskärsijäksi.
Kimmo: Mitä ajattelet tuosta ehdotuksestani? Ja mitä ajattelet Sleyn toimijoiden piirissä ajateltavan siitä?
Martti: Viisaasti kysytty:”Olisiko niin, että yhdistyksen moninainen ansiokas työ on joutunut jyrkän virkakannan sijaiskärsijäksi.”. – Minusta näin on valitettavasti käynyt!
Toivo, ymmärrän esityksesi rakentaa sopua eri ajattelevien kesken. En kuitenkaan usko, että tämä olisi mahdollista. Samankaltaisia ehdotuksia olen joskus kuullut valtakunnalliseen evankeliumijuhlaan liittyen, mutta SLEY haluaa festareiden ja valtakunnallisten juhlien ohjelmassa pitäytyä nykyisessä käytännössä.
https://www.youtube.com/watch?v=dE96Htgp88c&feature=youtu.be
Ja erityisesti tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=XnE7d7GLYdA
Valitettavasti tarvaisen mallista ei ole ratkaisuksi kokonaisongelmaan. Samaan aikaan Sley hakee pappisvihkimykset ulkomailta:
https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/piispainkokous-pyytaa-selvitysta-sley-lta-keniassa-vihitysta-papista-velvollisuutta-on-laiminlyoty/6452178
Kiitos linkeistä Kimmo Jaatila. Eivätpä keskustelijat mitenkään toraisilta vaikuta. 🙂
Eikös SLEY ole järjestänyt jo monet festarit vaan enpä aikaisemmilta vuosilta tällaista älinää muista. Alkaa tuntua suorastaan tarkoitushakuiselta.
Heee, meikäläisellä ihan oma pikku salaliittoteoria 😀 😀 :D. Siis viihdytän itseäni mielikuvitukseni viritelmillä. 🙂 Arkkipiispanvaalit lähestyy. Suomen Kuvalehti roimi Ilkka Kantolaa kuudennen käskyn rikkomisesta. Ville Auvisen kohdalla ei vastaavaa taida löytyä, joten ei suinkaan nyt SK vaan muu media otetaan käyttöön näyttämään, miten kaameassa yhteisössä Ville Auvinen vaikuttaa.
Kaksi viidestä arkkipiispaehdokkaasta siis jo ikävässä julkisuudessa. Sehän sataa kolmen muun laariin. Mutta nyt jännitys alkaa. Mitä sitä voisi millään kaivella Tapio Luoman tai Björn Vikströmin tekemisistä jotain negatiivista… jaa-a. Odotan todella jännittyneenä, mitä jatkossa seuraa. 😀 😀 😀
Tarja, valitettavasti salaliittoteoriat eivät nyt päde tässä kohtaa. 🙂 Toinen kysymys on kokonaan se, onko ihminen käynyt kuussa ja elääkö Elvis.
Samaan aikaan Sley on aloittanut sananjumalanpalvelukset jotka toimittaa maalikko!!! Jotenkin tuntuu hämmentävältä.
Luterilaisittain papin virkaa on pidetty nimenomaan saarnavirkana. Evankeliumiyhdistys kinaa kuitenkin naisten oikeudesta sakramenttien jakamiseen. Saarnaamaan ja opettamaan päästetään maallikotkin, niin miehet kuin naiset. Ei siis todellakaan ole kysymys ’raamatullisuudesta’: ”Sitä en salli, että nainen opettaa, enkä sitä, että hän hallitsee miestä; hänen on elettävä hiljaisesti. ”
Martti Pentti :”Ei siis todellakaan ole kysymys ‘raamatullisuudesta’”
Eipä niin, vaan kysymys on kanoniseen oikeuteen ja kirkon traditioon kuuluvan apostolisen suksession luotettavuudesta, ja kun tämä on asia, johon lapsesta asti olen evl.kirkon dogmeista erillään pidettynä oppinut luottamaan, niin tälläkin sivustolla esiintuodut kirkon virallista kantaa ja hengellistä auktoriteettia vastustavat ja kyseenalaistavat kommentit ovat mielestäni ainoastaan naurettavia.
Ortodoksisen kirkon ymmärrän perustavan kantansa kanoniseen oikeuteen ja kirkon traditioon. SLEY:n virkakäsitystä en ymmärrä. Se toimii käytännössä mielestäni vastoin niitä seikkoja, joilla se kantansa perustelee.