Lukutaito on sitä, että ymmärtää sanojen lisäksi sanojen ja tekstin laajemman merkityksen. Tyylilajien erottaminen kuuluu lukutaitoon. Merkityksiä ymmärtää kunnolla vasta, kun tietää lukeeko kaunokirjallisuutta, asiatekstiä, parodiaa tai vaikka runoja.
Joskus vuosia sitten näin elokuvan nimeltä Mami hoitaa (Keeping Mum). Elokuvan ymmärtämistä olisi auttanut, jos olisi tiennyt katsovansa mustaa huumoria. Toki muutaman hilpeänhauskan murhan jälkeen hitaampikin älysi, mitä tyylilajia teos edusti.
Eilen vierailin ystävieni kanssa eduskunnassa. Ensin opas kertoi meille eduskuntatalon historiasta ja toiminnasta ylevästi ja kunnioittavasti. Sitten tuttu kansanedustaja tarjosi kahvia ja ministeri kävi tervehtimässä ryhmäämme. Olimme demokratian kehdossa.
Kahvin jälkeen siirryimme seuraamaan kyselytuntia ja genre vaihtui. Olin tullut erilaiseen teatteriin kuin mihin ennakkoon luulin.
Tässä teatterissa oli paljon viisaita ja tunnettuja esiintyjiä. Mutta vuorosanoja oli hetkittäin vaikea kuulla äänentoistosta huolimatta, kun salin vasen ja oikea laita vuorotellen mylvi kuin sonnilauma Aleksis Kiven klassikkoteoksessa, jota en ole lukenut.
Wikipedian mukaan showpainissa painijat jaetaan usein hyviksiin ja pahiksiin. Hyvikset pyrkivät olemaan oikeudenmukaisia, hyväntahtoisia ja inspiroivia. Pahikset ovat halveksuttavia hahmoja, jotka tekevät koiruuksia.
Juuri tällaista näytöstä eilen todistin. Haluan uskoa, että kaikki (tai ainakin suurin osa) kansanedustajista on hyviksiä. He ajavat asioita, joiden oikeasti uskovat rakentavan yhteistä hyvää. Heitä motivoi vahva oikeudenmukaisuuden tunto, he ovat hyväntahtoisia ja inspiroivia monelle. Mutta eilisellä kyselytunnilla osa heistä oli saanut pahiksen roolin, mölisi ja teki koiruuksia.
Toki suomalainen parlamentaarinen keskustelu on maailman mittakaavassa kesyä. Mutta silti pystyin eläytymään roolini tämän shown katsojana ja koin aitoa harmitusta hyvisten puolesta.
Antti Kurvinen piti mielestäni hyvin sovinnollisen puheenvuoron, jossa hän muutamaa tuttua sanontaa lainaten kehotti hallitusta rakentamaan mieluummin laihaa sopua kuin lihavaa riitaa. Tähän hallituspuolueen kansanedustaja lasautti kuuluvaan ääneen vastaukseksi: ”On myös sanonta: Kepu pettää aina”.
Perustuslaki velvoittaa kansanedustajaa esiintymään arvokkaasti ja toista henkilöä loukkaamatta. Eilen kansanedustajat arvokkaasti nauroivat ääneen, kun arvokas kansanedustaja potki sovinnollisuutta rakentavaa edustajakollegaa.
Rippikoulun opettajana tai työyhteisössäni esihenkilönä en sietäisi tällaista montaa minuuttia. Mutta sen verran tätä genreä ymmärrän, ettei tässä näytelmässä hallituspuolueen painijoukkueen kuulukaan ottaa neuvoja oppositiolta.
Arvoisat kansanedustajat, olisin halunnut kuulla teiltä aktiivisia toimia maamme rakentamiseksi. Toki te myös teette oikeita asioita suljettujen ovien takana, mutta eilen kulutitte tunnin yhteistä aikaa outoon performanssiin ja molskilla melskaamiseen.
Wikipedian mukaan showpainissa hyvisten ja pahisten välille tulee usein riidallisia juonikuvioita.
Eilisellä kyselytunnilla tuo juonikuvio oli tulevien viikkojen poliittiset lakot. Juonikuvioon kuuluu polttoaineen säännöstely, valmiuslaki ja poikkeusolot, Suomen kilpailukyky ja muuttuminen halpatyövoiman maaksi, sekä sosiaaliturvan kipeät leikkaukset. Ja se, ettei tarvita aggressiivista itänaapuria saamaan maatamme sekaisin, kun homma hoituu Hakaniemessä.
Arvoisat kansanedustajat, kun te vedätte omaa showtanne, osa heikommalla lukutaidolla varustetusta kansasta ei kykene erottamaan faktaa ja fiktiota. Jotkut suomalaiset uskovat, että se, mitä sanotte, oikeasti liittyy maamme todellisiin tapahtumiin.
Kun jatkoimme kyselytunnilta syömään ystävien kanssa, yksi eduskunnan toimintaa paremmin tunteva ystävä totesi, että ”sellaista se on eduskunnassa”. Mutta tuo ystävä oli väärässä. Eduskunnassa ei ”ole sellaista”. Eduskunnan tai minkään ihmisten yhteisön toiminta ei luonnostaan ”ole” jotain. Seinät ja rakenteet eivät määrittele, miten ihmiset puhuvat toisilleen. Kansanedustajat valitsevat sanansa, yksi kerrallaan. Tätä teatteria ei kai käsikirjoiteta etukäteen, vaikka roolitusta voidaan ryhmien sisällä ohjailla.
Vietimme ystävien kanssa mukavan illan. Söimme hyvin ja puhuimme toisillemme ja toisistamme kauniisti ja arvostavasti.
Kotimatkalla ymmärsin, kuinka hienojen ihmisten kanssa saan itse työskennellä ja elää. Ja kävin tankkaamassa.
Kansanedustajien älämölö ei kuulu tallenteella, mutta Kurvisen hyvän puheenvuoron voi kuunnella tallenteelta 0:41:49 alkaen. https://verkkolahetys.eduskunta.fi/fi/taysistunnot/taysistunto-18-2024?autoplay=1
