Raamattu on ehkäpä mahdollinen tulkita myös realismin – ei vain uskonnolisen romantiikan – lausein.
Mitä tämä tarkoittaa?
Muistamme kaikki varmaan lapsuutemme enkelin.
Kotikirkon alttaritaulusta hän katsoo meitä lempeänä naishahmona, jolla on lumivalkeat vaatteet ja pehmeät linnunsiivet. Ympärillään herttainen parvi lenteleviä pikkukerubeja hän ojentaa ihanasti hymyillen siron kätensä ihmislasta kohden. Hänen yllään hohtaa taivaallinen valo, ja koko kuva säteilee puhtautta ja jaloutta.
Kuva on kaunis.
Kuitenkaan tällä ihanteellisella koristeella, vaikka se monelle on yhä totuus enkelten olemuksesta, on kovin kovin vähän yhteistä Raamatun kanssa:
”Katsellessani ympärilIeni, minä äkkiä huo-
masin miehen, uumillaan vyö parasta kultaa.
Hänen ruumiinsa säihkyi kuin krysoliitti,
hänen kasvonsa välkehtivät kuin salama,
hänen silmänsä olivat kuin tulisoihdut, hänen
käsivartensa ja jalkansa kuin kiiltävä pronssi,
ja hänen äänensä oli kuin kansanjoukon
pauhu.” (Dan. 1O:5-6)
Pelko valtaa sitten Danielin ja hänen seurassaan olevat mieliet. Danielin kasvot käyvät kalmankalpeiksi ja hän kaatuu kauhusta maahan!
Kauhuissaan on myös profeetta Hesekiel:
”Ja olentojen hahmo oli näöltänsä kuin tuliset hiilet,
jotka paloivat tulisoihtujen näköisinä. Tulta liekehti
olentojen väIissä, ja tuli hohti ja tulesta 1ähti salamoita.
Ja olennot kiitivät edestakaisin ja olivat
nähdä kuin saLaman leimaus.” ( (Hes.l:13-14 )
Vaikka otammekin huomioon luovaan taiteeseen aina itsestään selvästi kuuluvan vapauden ja tavoitteellisuuden on alttaritaulumme enkeli silti etääntynyt hätkäh-dyttävän kauas alkuperäisestä aiheestaan. Tulkinta perustuu viehättävään, mutta haaveelliseen ja epätodelliseen mielikuvaan. Enkelistämme on tullut roolihenkilö hengelliseen saippuaoopperaan. Modemi raamattudramatugi ei annakaan enkelien yksinkertaisesti vain kohdata ja tavata ihmisä ja poistua heidän luotaan, kuten alkuteksti rohkenee usein väittää, vaan verbit ilmestyä, näyttäytyä ja kadota vastaavat paremmin ennakkoasennetta ja tarvitavaa teologiaa. Eihän toki enkeli, joka on palveleva henki, voi ihmisen tavoin tulla ja mennä, vaan hänen täytyy salaperäisesti ilmestyä ja äkkiä hävitä näkyvistä.
Näin vaikka Apostolien teoista voimme selvästi lukea, että Pietari, kun eräs enkeli oli johdattanut hänet ulos vankeudesta, ei tiennyt, että se, mitä hänelle tapahtui, olikin totta, vaan hän luuli nähneensä näyn. (Apt. 12:9 ) Enkeli ja Pietari eivät siis kohdanneet hengessä ja ilmestyksessä vaan aivan arkisesti ajassa ja aineessa.
Mutta pienelle paimentolaisheimolle sattuneiden outojen tapahtumien pohjalle laskettu uskonto ei ole kyennyt luomaan opillisia rakennelmiaan ilman metafysiikkaa ja kuvakieltä..
Enkeli on romantisoitu ja romantisoitunut.
Olisiko nyt niin, että ei vain Raamatun kuvitus vaan myös sen kieli ja selitys ovat samanlaisen romantiikan rasittamia!
Alkukielen usein arkiset ilmaisut eivät ole teologisin valmiuksin varustautuneen kääntäjän tai selittäjän korvissa soineet aina riittävän tuonpuoleisin ja opillisesti oikein sävelin. On tarvittu nuotitusta ja hengellistä dramaturgiaa. Toki enkelikohtaukset kuten muutkin ihmeet ovat jo perimätiedosta lähtien saaneet yliluonnolliset värit, mutta myöhemmin kehittynyt teologia on sävyttänyt niitä lisää ja varustanut niiden selitykset kielellisin kiiltokuvin.
Ymmärrettävää mutta ongelmallista, sillä tuskin nämä oppitradition luoneet ja sitä vartioivat teologit ovat aina kyeneet tai edes halunneet päätyä vain ’oikeisiin’ valintoihin. Uskon totuuden jääneenkin usein jo tradition synnyssä saati jatkuessa toisarvoiseksi valintaperusteeksi.
On myös, kuten eräs asiasta kanssani keskustellut teologi kirjeessään minulle totesi, haluttu
”Suojella oppitradition kautta tulkitsijaa tekstien oikeassa ymmärtämisessä
ja auttaa häntä kohtaamaan tekstin sanoma omassa elämässään.”
Mutta tuollainen seurakuntateologinen suojelu ja sensuuri ei aina enää tyydytä nykyaikaista lukijaa. Myös myös maallikot ovat heränneet vaatimaan vaihtoehtosia lukutapoja. He ovat alkaneet myös kysellä josko sittenkin olisi niin, että muinaisten tapahtumien sisällot ovatkin ilmaistavissa myös realismin eikä vain romantiikan lausein? Onko mahdollista lähtökohtana uusi uskallus ja ennakkoluulottomuus tunkeutua läpi uskonnollisen metafysiikan Raamatun ikivanhan muistiinmerkinnän ytimeen, sanojen ja niitä edeltäneitten tapahtumien todelliseen sisältöön?
Ovatko Raamatun kertomukset avattavissa myös maallikon oivalluksin ilman hengellisen asiantuntemuksen isällistä välitystä?
Mielestäni ovat!
Raamattu ei anna vain oikeutta, vaan suorastaan kehoittaa ymmärtämään kirjoituksensa myös tiedon, ei vain uskon, valossa. Miten muuten on ymmärrettävissä tämä profeetta Danelin saama kehoitus:
”Mutta sinä Daniel, lukitse nämä sanat ja
sinetöi tämä kirja lopun aikaan asti.
Monet matkustavat edestakaisin ja
tieto kasvaa.”
Vailla pelkoa joutua puhdasoppisuuden kiroon voinee tästä Raamatun kohdasta päätellä, että siinä Raamattu itse ilmoittaa sanansa olevan kätkettyä ja salattua. Enkelin Danielille antama kirja voitaisiin käsittää vain sen tiedon valossa, minkä lopun ajan ihminen on avartuneen maailman- ja ihmiskuvansa avulla saanut. Siksi kirja piti taltioida odottamaan lopun aikoja. Se sinetöitiin ja lukittiin. Edelleen uskaltaa Johanneksen ilmestyksen perusteella olettaa, että lämä peitekieli monin kohdin on laadittu useaan kerrokseen; Karitsan kädessä oleva kirjakäärö oli nimen omaan seitsemällä sinetillä suljettu.
Mitä tämä ’lukitseminen’ täsmällisesti saattoi tarkoittaa? Siitä ehken toisessa blogissa.
Kiitos Sepolle blogista, jossa on tärkeitä näkökohtia.
Koska Jumalan enkeli eli sanansaattaja saattaa olla myös ihminen, niin tosiuskovaiset saattavat tehdä hänelle samoin kuin Jeesuksen apostoleille. Ut on tästä esikuvaa. Kristillisyys näyttää pelottavasti samalta kuin juutalaisuus 2000 vuotta sitten.
Vanhurskauden pitää olla enemmän kuin fariseusten, oikeaoppisten. Selkosuomeksi sanottuna oikeamielisyyden pitää olla paremmalla tasolla kuin oikeaoppisten isien oppeja noudattavien.
Tuo Matt.5 kohdan: ”Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.” Voidaan kääntää myös:
”Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne (oikeamielisyytenne) ole muuta kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan.
Uudemman käännöksen valmiiksi tulkittu käännös menee jo ohi koko ajatuksen:
”Minä sanon teille: ellette te noudata Jumalan tahtoa paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse taivasten valtakuntaan”
Ajatus tuossa kohdassa on, ettei ihmisen oikeamielisyys riitä. Jumalan oikeamielisyys on jotain muuta kuin ihmisen. Fariseukset luulevat olevansa Jumalan mielenmukaisia, koska noudattivat tiukasti Mooseksen lakia.
Jeesus sanoo tuossa Matt.5 siis, että Jumalalle kelpaava oikeamielisyys tulee olla kokonaan muuta kuin Fariseusten. Tämä oikeamielisyys tulee ihmiseen yksin Kristuksen uskon kautta. Tämän uskon tähden papit tapattivat Jeesuksen.
Ismo . kirjopituksesi ei liity millään tavoin blogin aiheeseen kuten ei Tapionkaan viestin loppu, johon aiheen vierestä vastaat.
Rauli,huomasit varmaan,ettei blogini ydin ole lopunajoissa vaan 1) sanansaattaja/lähettien usein lihallisessa olemuksessa ja 2) että Danielin kirjan ko. jakeen ydin on sen viittauksissa salakirjoituksiin eli ’lukittuhin’ sanohin. Muistathan, mitenJeesus moittii oppjneita.jotka ovat kätkeneet sen avaimen, jolla nämä tiedon lukitut sanat avataan. (tiedon avain!) Heprean tieto on sana DAT,josta tule meidän Data- eli tietokoneemme. Olisiko ko jakeen tiedon lisääntyminen edes takaisin menemisen kautta viittaus tietokoneeseen, jota nykyheprea kutsuu ’ajattelimeksi´, ja internet-surffailuun nykyaikana? Tässä mielessä on mielenkiintoista, että ko jakeessa itsessään on els -salakirjoitus ,joka sisältämää Ajattelijaa komentoidan myös rabbiinisesa kirjalisuudessa:
Huomattava, että alkuhepreassa ko kohdissa käytetään ’tieto’ sanastasiis heprean käsitettä DAT! Tässä kohtaa on myös heprealaisessa tekstissä els-kirjoitus, joka muodostaa sanan MUCHSEB eli: ’tietokoneitse’. Sattumaa tai ei, mutta kabbalistinen suuremmoinen ja salaperäinen paljon sisältävä kirja Bahir puhuu myös muchsebista varsin merkillisesti.. sillä sen kappale 194 puhuu ’ajattelimesta’ ja sen ’osista’ joiden ’teissä’ virtaa ’voima’. Ky-seessä eivät ole ihmisaivot… Bahir’n kirja luku 194 hepreaksi ja alla myös apuneuvoin avitettu suomennokseni:
אמר רבי רחומאי כך קבלתי כשבקש משה לדעת ידיעת השם הנכבד והנורא ית’ ואמר (שמות ל”ג יח) הראיני נא את כבודך, בקש לדעת מפני מה צדיק וטוב לו צדיק ורע לו, ורשע וטוב לו רשע ורע לו ולא הודיעוהו. ולא הודיעוהו סלקא דעתך, אלא לא הודיעוהו מה שבקש, וכי תעלה על דעתך שמשה לא היה יודע סוד זה אלא כך אמר משה דרכי הכחות אני יודע אבל איני יודע איך המחשבה מתפשטת בה, יודע אני שבמחשבה האמת אבל לא ידעתי חלקיו ובקשו לדעת ולא הודיעוהו
Sanoi rabbi Rahumai: ”Vastaanotin sen. Kun Mooses halusi tietäen tietää loistavan ja pelottavan Nimen – olkoon se siunattu – , ja sanoi (2. Moos. 33:18), ”Näytä minulle kun-niasi” halusi hän tietää syyn, miksi vanhurskaan on hyvä tai miksi vanhurskaan on paha ja miksi pahan on hyvä tai pahan on paha. Mutta eivät kertoneet hänelle eivätkä ilmoit-taneet hänelle mitä hän oli pyytänyt. Mutta voitko tiedostaa ettei Mooses olisi tiennyt tätä salaisuutta. Sillä Mooses sanoi: ’Minä tunnen Voiman tiet, mutta en tiedä miten ajatus niiden kautta kulkee. Minä tiedän Ajattelimessa olevan totuudet, mutta en tunne sen osia.’ Hän halusi tietää, mutta eivät kertoneet.”
Kreikan sana avain he kleis n lukuarvo on 273 kuten on myös kreikan sanan gematria 273. Siis gematria on yksi avain lukittuhin sanoihin.
Napakan kriittinen blogi Sepolta, ja ihan asiaa. Mielenkiintoista, että Jumalan sanansaattajienkin imago on saanut runsaasti väriä Raamatun ulkopuolisista lähteistä. Raamatun enkelit eivät todellakaan ole niitä lapsenkasvoisia siivekkäitä kiiltokuvaolentoja, joita muistelen itsekin pyhäkoulussa ihastelleeni.
Raamattua siteeraten kerrot, että kirja sisältää materiaalia, joka on sinetöity ”lopun aikaan asti”. Huomasit varmaankin, että sanotaan edelleen, että ”ei kukaan jumalattomista ole tätä ymmärtävä. Mutta viisaat ymmärtävät.”(Dan12:10) Kaikkivaltias paljastaa siis ”viisaille” esimerkiksi Danielin lopun aikaa koskevien ennustusten suuntaviivat. Älykkyyden ja lukeneisuuden kanssa Raamatun viisaudella ei ole paljonkaan tekemistä.
Lienenkö väärässä, kun oletan sinun Seppo viittaavan nimenomaan inhimilliseen viisauteen ja tietoon, kun kirjoitat, että ”Enkelin Danielille antama kirja voitaisiin käsittää vain sen tiedon valossa, minkä lopun ajan ihminen on avartuneen maailman- ja ihmiskuvansa avulla saanut”?
Raamattu on aikamoinen kirja selittämään itse itseään. Otetaan juuri Danielin kirjaa koskeva esimerkki tästä, ja juuri tuosta viimeisestä luvusta.
Jumalan sanansaattajahahmo mainitaan tuossa viimeisen luvun alussa: ” Silloin astuu esiin Mikael, suuri enkeliruhtinas”.(jae1) Tuohon esiinmarssiin liitetään hyvin ainutkertainen tapahtuma: ”Ja tulee ahdistuksen aika, jonka kaltaista ei ole ollut siitä alkaen, kun kansoja on ollut, aina tuohon aikaan saakka.”
On merkillepantavaa, että samanlainen ahdinkojen maailmanennätys yhdistetään myös Jeesukseen Kristukseen, kun evankeliumikertomuksessa kuvaillaan Jumalan Esikoispojan manooveriä ”tämän maailman” finaalivaiheissa.(Mark13:19;Mat24:21) Monessa muussakin kohdassa Kristuksen sanotaan komentavan valtavan suuria enkelijoukkoja. Näyttää siis siltä, että Raamatun evankeliumikertomukset paljastavat Raamatun Danielin kirjan Mikaelin Kaikkivaltiaan pääsanansaattajaksi.
.
Taiteen enkelit nähdään usein naisina, vaikka ne kuvataankin lähinnä lähes sukupuolettomina nuorukaisina. Mielikuvaa hämmentää varmaan antiikin siivekkään voitonjumalattaren Niken (Victorian) hahmo, jolla on selvästi naisellinen vartalo.
Jehovalainen oppi tietysti on taas kuvattuna tässä Raulin vuodatuksessa. Miikael on Jeesus ja Jeesus on Miikael. Jeesus ei ole Jumala, vaan luotu esikoinen. Tämä on sitä varsinaista tulkintaa, joka poikkeaa kristikunnasta.
Muuten Sepon blogi oli paras tähän astisista. Jos haluat kirkon enkelioppiin perehtyvä hommaa Munkki Serafim kirja; Kerubin silmin – siinä käydään koko kristillinen enkelioppi läpi, alkaen juutalaisuudesta.
Asiaa valaiseva blogi Sepolta.
Tuo enkelin ja Pietarin kohtaaminen tapahtui ilmiselvästi ajassa ja aineessa ja varsin arkisen tapahtuman yhteydessä. Tosin tuo Pietarin ”enkeli” vaikka hän olikin aineellinen ei kuitenkaan ollut ajan kahleissa toisin kuin Pietari. Tämä erotus heidän välillään oli. Pietari, vaikka hän oli kahleissa – vieläpä kaksilla kahleilla sidottuna – ei näyttänyt siitä välittävän, vaan oli syvässä unessa kahden sotamiehen välissä, joten enkeli joutui sysäämään Pietaria kylkeen, että hän heräisi.
Pietari ei tosin tajunnut mitä hänelle tapahtui – kuin vasta myöhemmin – ja siksi hän luuli nähneensä näyn eikä tiennyt, miten kahleet olivat pudonneet ja miten hän oli saanut kengätkin jalkaansa. Mielenkiintoista tässä on se, että sotamiehet, jotka Pietaria vartioivat ja koko vartiokaarti tajusivat koko asiasta vielä vähemmän. Itse asiassa he eivät tajunneet mitään vaikka Pietari pakeni vankilasta. Kun Herodes haetutti Pietaria, voi vain kuvitella, mitä vartijat ajattelivat joutuessaan rangaistaviksi, kun Pietari oli kadonnut ”taivaan tuuliin” heidän tietämättään ilmeisesti ajatellen – selittämätöntä, että heitä rangaistaan siitä, mistä he eivät mitään tiedä?!
Yksinkertaista mutta vaikuttavaa, kuten Danielille tapahtui hänen ollessaan Hiddekelin, virran rannalla ja nostaessaan silmänsä hän huomasi miehen……!
Pietariun ’enkeli’oli aivan tavalline ihminen,joka oli kyennyt hämäämään -huumaamaan- vartijat ja vapauttamaan Pietarin. Huoma. miten tarina jatkuu: ”Kun hän (Pietari) kolkutti porttikäytävän oveen, tuli paikalle Rhode-niminen palvelustyttö kutsua noudattaen, ja tunnettuaan Pietarin äänen hän ei siitä ilosta avannut porttia, vaan juoksi sisään ja ilmoitti Pietarin seisovan porttikäytävän edessä. He sanoivat hänelle: ’Sinä olet hullu.’ Mutta hän vakuutteli voimakkaasti niin olevan. He rupesivat sanomaan: ’Se on hänen enkelinsä.’” –
Siis Pietarilla oli ajan tavan mukan henkiläkohtainen lähetti/palvelija vietinviejä/tuoja,joka siis oli vapautanut isäntänsä. Luultavimmin essealainen nuorimies.
No jaa Seppo, olisipa mielenkiintoista tietää, miten tuo vartijoitten ”- hämääminen, huumaaminen -” käytännössä oikein tapahtui, kun Pietari oli jätetty neljän nelimiehisen sotilasvartioston vartioitavaksi. Aikamoinen ”palvelija” Pietarilla on ollut, että hän on kyennyt saamaan Pietarin irti kahleista ja saattamaan hänet läpi kahden vartion lisäksi vielä ulos lukitusta rautaportista. Siinä tarvitaan melkeinpä – ihmettä!
Kosti: Palaantarkemmin ko Apostolien tekojen kertomukseen: Vangittu Pietari nukkuu siis vanki-tyrmässään kahden roomalaisen sotilaan välissä ja hänet on kahlittu kaksin raudoin. Onkin heti kysyttävä, että jos kysymyksessä olisivat olleet vain uskonnolliset kiistat, niin mikä Pietarissa olisi ollut niin vaarallista, että häntä olisi pittänyt niin tarkasti vartioida? Olihan Rooma periaatteessa uskonnollisesti suvaitsevainen, eivätkä kristittyjen vainot olleet vielä varsinaisesti alkaneet; luonnollista onkin ajatella, että niin Pietaria kuin Jaakobiakin pidettiin Daavidin kuningashuoneen kannattajana ja siten nimenomaan poliittisesti vaarallisena.
On siis yö ja huoneessa leimahtaa valo ja Pietarin vieressä seisoo Herran enkeli (aggeloo knrin,huomaa etä myös Jeesusta sanottiin Herraksi, siis Jeesuksen seurueen lähetti/kuriiri/auttaja!) Enkeli sysää Pietaria kylkeen (ten pleurau) ja herättää (egeiren) tämän. Kahleet irtoavat ja enkeli komentaa Pietaria sitomaan paulat jal-kaansa ja pukemaan viitan ylleen ja käskee tämän sitten seurata (aglouqei) itseään. Kun on epätodennäköistä, että Pietarin varsinkaan viitta ja sandaalit olisivat olleet noin vain saatavilla näyttää ilmeiseltä, että enkeli oli tuonut asusteet muka-naan ja myös avannut Pietarin kahleet tämän vielä nukkuessa. Mitä vartijoille oli tapahtunut ei kerrota.
Pietari luulee näkevänsä näkyjä, mutta Luukkaan mukaan tapahtuma ei ole kui-tenkaan metafyysinen vaan nimenomaan fyysinen eli kaikki Pietarin kokema ta-pahtuu ajassa ja aineessa.
Enkeli johdattaa Pietarin ohi ensimmäisen vartion ja pakenijat tulevat kaupunkiin vievälle rautaportille, joka aukeaa ’automaattisesti’. Kaikessa näkyy selvä suunnitelma; vartijat on ensin hiljennetty ja paikalla on lisää avustajia avaamassa portin nopeasti ja äänettömästi.
Enkeli ja Pietari kulkevat eteenpäin ”muuatta” katua ja sitten enkeli erkanee Pietarista. Enkelilä on kiire ja kaiken pitää tapahtua pikaisesti ja hiljaa.
Pietari tointuu hämmästyksestään ja uskoo enkelin olleen Herran (Kurios) hänelle liihettemä auttaja ja hän jatkaa nyt yksin matkaa kohti erästä taloa, jossa ’monet’ ovat kertojan mukaan rukoilemassa. (Monet oli erään essealaisen aste-ryhmiin itsenimitys. Jeesus kuoli ’monien’ puolesta!) Pietari kolkuttaa tutulle ovelle, sillä kysymyksessä lienee nimenomaan Johannes Markuksen äidin Marian (Myös Jee-suksen äti? On mahdollista, että Markus ja Jeesus olivat hekin veljeksiä. Mercuriuksen – josta Marcus? – äiti oli Maya ja Maya on sama kuin Maria: ”Vaimo, katso poikasi!”) talo eli siis sama rakennus ja yläsali, missä viimeisen ehtoollinen nautittiin ja joka eräiden arkeologien mukaan sijaitsi essealaisten kaupunginosassa lähellä ns. essealaisporttia. Palvelija Rhode tuntee Pietarin äänen ja kertoo asiasta iloiten sisällä olijoille, jotka eivät voi uskoa Pietarin paenneen vaan luulevat Rhoden kuulleen Pietarin e n k e l i n äänen. (Jotkut teologit selittävät, että ovella luultiin olleen Pietarin kaksoisolennon tai suojelus enkelin. Tällainen enkelioppi oli eräillä gnostikoilla.)
Pietari päästetään nyt sisään ja tämä kertoo hämmästyneelle joukolle Herran johtaneen hänet pois vankeudesta ja pyytää ilmoittamaan asiasta Jaakobille (Herran eli Jeesuksen veljelle Jerusalemissa.).
Sitten Pietari vaihtaa nopeasti paikkaa. Yläsali on arvatenkin liian vaarallinen ja Pietari katoaakin koko Uuden testamentin näyttämöltä noin neljäksi vuodeksi; hänet mainitaan vasta Jerusalemin kuuluisassa apostolikokouksessa 48 jKr.
Pietaria vartioineet roomalaiset sotamiehet havahtuvat vasta päivällä Pietarin pakoon. Tämä viitannee siihen, että heidät oli huumattu tai juotettu tai muuten tainnutettu ja heiltä oli mahdollisesti varastettu kahleiden avaimet’. Herodes kuulustelee vartijoita ja käskee viedä nämä pois. (Jotkut käätävät ”mestattavaksi” toiset ’rangaistaviksi”. Mutta Apt:n teksti on vain viedä pois” (anacqevul. Ehkä vartijat piti vaihtaa asia ei ollut mahdollisesti kuitenkaan heidän syynsä.)
Herodes kiukuttelee nyt tyroslaisille ja sidonilaisille, mutta kuninkaan kamaripalvelija Blastus (verso, nuppu, vesa) suostuttelee hänet leppymään.
Palaan Seppo vielä tuohon Pietarin kokemaan vapautukseen, joskin osittain toistan edelläkirjoittamaani tekstiä.
Sillä, miksi Pietari oli vangittuna ei ole mielestäni merkitystä, kun pohditaan sitä, millaiseksi Raamattu enkelit kuvaa. Pietarin tapauksessa kyseessä on varsin realistinen tilanne. Herodes oli vangituttanut Pietarin ja hänen pakomahdollisuutensa olivat inhimillisesti katsoen nollassa. Tuossa tilanteessa Pietarilla on ollut mielessä varsin todennäköisesti myös Jaakobin mestaus.
Ihmetellä kuitenkin täytyy, että Pietari nukkui niin syvästi, että enkelin täytyi sysätä Pietaria kylkeen, että hän heräisi. Mitä tästä voi päätellä enkelin olemuksesta. Mielestäni varsin loogisesti sitä, että hänen ruumiinsa on ainetta, mutta sellaista ainetta, jota aika ei rajoita, eivätkä seinät ole hänen kulkemiselleen esteenä. Tosin tämä menee helposti meillä ihmisillä ns. yli ymmärryksen. Todennäköistä on, että Pietari nukkui lattialla vartijoiden välissä. Tämän perusteella voisi olettaa, että enkeli sysäsi häntä kylkeen jalallaan tai kädellään tai ehkäpä polvellaan. Se ei kuitenkaan ole tärkeää, miten tuo on tapahtunut vaan se, ettei kyseessä ollut mikään aineeton olento.
Pietarin viitalla ja kengillä ei ole tässä myöskään merkitystä, missä ne ovat olleet tai mistä tulleet vaan sillä, että enkeli käski hänen vyöttää itsensä ja kehotti panemaan kengät jalkaansa. Se todistaa lähinnä siitä, että tuo aineellinen olento osasi myös puhua.
Kuten toteat, sitä ei kerrota, mitä vartijoille oli tapahtunut. Ainoastaan se, että kun päivä koitti vartijoille tuli kova hätä siitä, mihin Pietari oli joutunut. Siinä on luultavasti 16 miestä panikoinut ja ihmetellyt onko Pietari haihtunut savuna ilmaan tietäen kokemuksesta Herodeksen maineen. Ihmeellistä kuitenkin on, että huoneessa loisti valo, eivätkä vartijat silti nähneet Pietarin pakoa. Toteat, että vartijat olivat mahdollisesti huumattu. Miten argumentoit Pietarin ”palvelijan” kyvyn huumata tai hämätä sotilasvartiostoja ja vielä siten, että huone on valaistu, ei kaiketi tuo palvelija mennyt huoneeseen lamppu kädessä? Epäilen, että se on tuossa tilanteessa loogisesti ajateltuna ”mission impossible.”
Olen samaa mieltä siitä, että tuo Pietarin kokema tapahtuma on fyysinen ja se on tapahtunut sekä ajassa, että aineessa. Enkeli on myös täysin luonnollinen ja yhtä fyysinen kuin Pietari mutta sillä erotuksella, että häntä ei aika eikä aine rajoita, kuten aikaisemmin totesin. Voi olla, että tässä on meidän ajattelumme leikkauspiste.
Maallinen selitys Pietarin vankilasta vapautumiseen on ihan loogisesti kuviteltavissa. Vartioiden huumaaminen ei liene kovin vaikeata. Siihen aikaan omaiset toivat vangeille ruokaa ja juomaa. Sitä varten vartioita piti lahjoa. Iso viiniruukku, josta kaikki, myös Pietari, joivat kävi varmaan lahjuksesta. Siis Pietarikin oli huumatussa tilassa eikä tajunnut mitä tässä tapahtuu.
Sepon selostuksessa on paljon asiaa. On esimerkiksi totta, että alkukristittyjä pidettiin poliittisesti vaarallisina. Heistä sanottiin, että ”Kaikki he rikkovat keisarin säädöksiä ja pitävät kuninkaana toista miestä, erästä Jeesusta.”(Apt17:7) Myös toteamus vankilapaosta pitää yhtä Raamatun kanssa sikäli, että ”tapahtuma ei ole kuitenkaan metafyysinen vaan nimenomaan fyysinen eli kaikki Pietarin kokema tapahtuu ajassa ja aineessa.” Loot ja Jaakob voivat asiaa alleviivata kohdattuaan aineellistuneita Jumalan lähettejä, homoseksuaalien uhriksi joutuminen ja painiottelu on ihan fyysistä prosessia.
Kosti perusteli hyvin vieraan taivaallista alkuperää kertomukseen liittyvillä yliluonnollisilla piirteillä. Toteutui hyvin eräs tehtävä, joka enkeleillä Raamatun mukaan on: ”Eivätkö enkelit ole palvelevia henkiä? Heidät lähetetään palvelemaan niitä, jotka saavat osakseen autuuden.”(Hepr1:14)
Kannattaa myös kunnioittaa Pietarin henkilökohtaista todistajalausuntoa, joka kertoo paljon: ”Silloin Pietari tajusi, mistä oli kysymys, ja sanoi: ”Totisesti, nyt tiedän, mitä tapahtui! Herra lähetti enkelinsä ja auttoi minut Herodeksen käsistä.”(Apt12:11) Ja varsinkin, kun otetaan huomioon saman raamatunluvun loppuosa.
Jakeessa 23 kerrotaan toisesta ”Herran enkelin”( aggeloo knrin) suorituksesta, sekin Herodekseen liittyen. Tällaisesta tapahtumasta on kyse: ”Samassa Herran enkeli löi Herodesta, koska hän ei antanut kunniaa Jumalalle. Madot söivät hänet, ja niin hän heitti henkensä.”
Olisiko tämänkin toteuttaja ollut ihmispalvelija? Sellaisesta teoriasta taitaisi kyllä sitten kertyä jo liikaa kysymysmerkkejä. Mutta miksei Seppo sinun mielestäsi Pietarin vapauttaja voinut olla taivaallisen armeijan jäsen? Eikö sellainen kuva tavalliselle raamatunlukijalle selvästi välity?
Raulile ja Kostille: Markku Hirn sanoitti asian lyhyesti ja hyvin, katsokaa häne vietinsä. Kertomus vihja myös avustajia olleen useita. Sanota Herran enkeli ei välttämättä viittaa jumalalisiin olentoihin,vaan Herra sana saattoi aivan ymhtähyvin viitata Jeesukseen, jota sanottiin Herraksi ja jolla oli omia ’enkeleitään’. häntä avustamssa. (Minä, Jeesus, olen lähettänyt enkelin luoksenne, jotta seurakunnat saisivat tämän todistuksen. Minä olen Daavidin juuriverso ja suku, kirkas aamutähti.)
Jeesuksen poistuttua näyttämöltä, nämä avustajat ja kuriirit siirtyivät apostolien palvelukseen.
Kun essealainen nuorimies (lähetti) tuli huoneeseen ja valaisi sitä, olivat vartijat jo huumattu.
”Herran enkeli” ei vapauta Raamatussa vain Pietaria. Muitakin apostoleja koskeva tilanne kerrotaan Apt 5. luvussa: ”He ottivat kiinni apostolit ja panivat heidät vankilaan. Mutta yöllä Herran enkeli avasi vankilan ovet, vei heidät ulos ja sanoi: ’Lähtekää täältä. Menkää temppeliin ja julistakaa kansalle kaikki tämän uuden elämän sanat.’”(5:18-20)
Tässä kohden ”Herran enkelillä” oli siis melkoinen auktoriteetti: apostolitkin tottelivat kiltisti. Olisiko jonkun ihmisen sanoilla voinut olla tuollainen painoarvo? Ei kovin todennäköistä, sillä apostolithan johtivat kristittyjä Jeesukselta saamillaan valtuuksilla.
Viittaat Seppo tuohon 12. luvun kertomukseen, että ”Kertomus vihjaa myös avustajia olleen useita.” Miten? Eikö ”Herran enkeli” ainakin ole ihan yksikössä?
Siteeraat Seppo myös Ilmestyskirjan 22. lukua, jossa todellakin osoitetaan Jeesuksella olevan käytössään enkeleitä. Vaikka kenties nuo seurakuntien enkelit 3. luvussa voivat näkyjen kuvakielellä viitata seurakuntien vastuullisiin ihmisiin, yleisesti ottaen Jeesuksen enkelit ovat taivaallista sanansaattajajoukkoa.
Jeesus maanpäällisen elämänsä loppumetreillä kertoi juuri tuolle enkelin myöhemmin vapauttamalla Pietarille, että ”Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin?”(Mat26:53) Ei liene uskottavaa, että Jeesus tarkoitti ihmispalvelijoita?
Kun Raamattu puhuu monin äänenpainoin Jeesuksen toimista apujoukkoineen, ovat enkelit aina taivaallista laatua. Esimerkiksi ”Kun Ihmisen Poika tulee kirkkaudessaan kaikkien enkeliensä kanssa, hän istuutuu kirkkautensa valtaistuimelle”, ei liene kenenkään mielestä kyseessä lihaa ja verta oleva porukka. Tai mistäpä tietää, vaikka joku niinkin ajattelisi?
Sepolta aiheeseen tärkeä muistutus. Enkeleistä kuulee nykyisin puhuttavan ja kirjoitettavan ihan mitä sattuu.
Kautta aikain ihminen on sanoittanut, kuvittanut ja säveltänyt tuntematonta. Se ei tarkoita, että esimerkiksi enkelit (tai miksi heitä eri kulttuureissa kutsutaankin) olisivat juuri sellaisia. Tuntematon pelottaa, kuvittamalla se tehdään arkiseksi. Ihmisen mielikuvitus on rajoittamaton.
Olen kohdannut ”enkelin”. En kuvaile tarkemmin ”hänen” muotoaan. Kokemus oli mykistävä (sanat eivät riitä), eikä se unohdu koskaan.
Minä taas olen kohdannut ’enkelin’ monia kertoja elämässäni. En henkiolentona, vaan lähimmäisenä, joka on ilmaantunut rinnalleni, kun elämä on ollut kaikkein vaikeinta. Äitini tapasi usein sanoa, että me ihmiset voimme olla enkeleitä toisillemme.
Ja anteeksi Charlotta. En halua kommentillani yhtään väheksyä tai mitätöidä omaa kohtaamistasi enkelin kanssa.
Sama kokemus Seijan kanssa. On ollut pahoja tilanteita joista on lähimmäisenkelien kanssa voinut selviytyä.
Mielestäni olen sitäpaitsi tavanut ihmisiä joissa tuollainen enkelikvaliteetti löytyy heidän persoonastaan, sekä armeliaisuutena , auttavana ja parantavana voimana, että tärkeällä hetkellä sopivan sanoman välittäjinä, tuoden ratkaisuja ja lohdutusta melkein ylipääsemättömään tilanteeseen.
Minua on aina kiinnostanut, mihin aineeton henkiolento edes tarvitsisi siipiä. Vieläpä avaruuden tyhjiössä. Niillä kuuluisilla paavin palleillakin saattaa olla enemmän käyttöä kuin enkeleiden siivillä.
Jos nyt kuitenkin ajatellaan asiaa kokonaisvaltaisemmin, niin on aika selvää, että kyse on aikalaisten näkemyksestä. On helppo ymmärtää, että Raamatun kirjoittamisen aikaan ei ollut mitään käsitystä aineettomien henkiolentojen suhteesta luonnonlakeihin. Silloin on ilmeistä, että taivaiden asukeilla on todennäköisesti jonkinlaiset menopelit selässä, kuten muillakin näkyvillä lentävillä tapauksilla, kuten linnuilla.
Sepolla on hyvä selitys Pietarin enkelille. Luukas, joka kirjoitti Pietarin enkelistä, kirjoitti myös Paavalin enkelistä.
Apt.27:23 ”Sillä tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen,”
Mikä olisi tähän selitys? Mielenkiintoinen on kohta ”sen Jumalan enkeli”, sillä se tarkoittaa, että on myös muita enkeleitä.
Viittaat Tapio erääseen Paavalin kiperään elämäntilanteeseen, jossa “tänä yönä seisoi minun tykönäni sen Jumalan enkeli, jonka oma minä olen ja jota minä myös palvelen.” Ja vedät sen johtopäätöksen, että ”se tarkoittaa, että on myös muita enkeleitä”.
Paavali painottaa tässä sitä, että nimenomaan hänen Jumalansa sanansaattaja kertoi lohduttavan sanoman koko laivaväkeä koskien. Muilla matkassa olleilla kun saattoi olla kovinkin erilaisia jumalia. Paavali muulloinkin eriytti Jumalansa muista ja kertoi palvontansa kohdistuvan samaan kohteeseen kuin Jeesuksella: ”Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä.”(2.Ko1:3)
Yhtä Kaikkivaltiasta Jumalaa Jeesuskin painotti tämän tästä. Jumalan Poika sanoi esimerkiksi nousevansa ”oman Isäni ja teidän Isänne luo, oman Jumalani ja teidän Jumalanne luo.”(Joh20:17). Niitä enkeleitä on Raamatun kertoman mukaan sitten myriadeja, käsittämättömän paljon.
”Ja vedät sen johtopäätöksen, että ”se tarkoittaa, että on myös muita enkeleitä”. ”
Mat.25:41 ”Sitten hän myös sanoo vasemmalla puolellaan oleville: ’Menkää pois minun tyköäni, te kirotut, siihen iankaikkiseen tuleen, joka on valmistettu perkeleelle ja hänen enkeleillensä.”
Missä näkyy perkeleen enkelien kädenjälki? Voisi ajatella, että monien uskontojen taustalla olevat enkeli-ilmestykset eivät ole Jumalasta. Miten erottaa perkeleen enkeli Jumalan enkelistä? Tuskin ne ovat mustia, kun ovat kirkkauden henkiolentoja.
Kun sama kirjoittaja, Luukas, mainitsee enkelin yksilöimättä tarkemmin, niin olettaisin hänen kaikissa kohdissa tarkoittavan enkelillä samaa asiaa. Mikäli kyseessä olisi ihminen, niin olisiko enkeli korvattu sanalla mies, nainen?
Kiitos Tapio selvityksestä. Olinpas minä tavallistakin tyhmemmällä tuulella, kun en hoksannut, mitä tarkoitit.
Raamattu todellakin kertoo, että Saatanalla on oma enkelijoukkonsa. Itse asiassa hän itsekin on ollut alunperin taivaallinen sanansaattaja muiden ” Jumalan poikien” joukossa.(Job1:6;Hes28:11-15)
Osut Tapio oleelliseen kysymykseen, kun toteat kysyvästi: ”Missä näkyy perkeleen enkelien kädenjälki? Voisi ajatella, että monien uskontojen taustalla olevat enkeli-ilmestykset eivät ole Jumalasta.”
Enkelikokemuksia on minullekin kerrottu useita, ja kaikki ilmestyneet tietenkin Raamatun Jumalan palvelijoita ovat olleet. Huijatuksi tulleita harvoin tulee vastaan. Johtuisikohan sellainen Raamatun varoituksien ohittamisesta?
”Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina” varoittaa Raamatussa Paavali.(2. Ko11:14,15)
Meille kristityille on olemassa kuitenkin hyvä mittari, jolla punnita erilaisten enkeli- ilmiöiden taustaa: Jumalan meille kirjoittama opas Pyhä Raamattu. Eli ” Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme — vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli — hän olkoon kirottu.”(Gal1:8)
Vaikka siis enkelihahmoilla ei ole siipiä selässään, joidenkin sanansaattajien jutut ja opastukset voivat sellaiset kyllä sisältää.
Rauli Toivonen: ””Eikä ihme, tekeytyyhän itse Saatanakin valon enkeliksi. Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät Jumalan asian palvelijoina” varoittaa Raamatussa Paavali.(2. Ko11:14,15)”
Tämän voi todeta myös monista uskonnollisista järjestöistä, jotka tuottavat toiminnassaan paljon pahaa, mutta jotka esiintyvät jopa Jumalan maanpäällisenä järjestönä. Saatanan tekeytyminen valon enkeliksi on tällaisissa tapauksissa erittäin hyvä kuvaus. Raamatun varoitusten ohittamista tarvitaan myös siihen, että tällaisten uskontojen jäsenet palvovat uskontoaan kritiikittömästi.
Rauli Toivonen: ”Vaikka siis enkelihahmoilla ei ole siipiä selässään…”
Ainakin jehovantodistajien enkelikuvauksissa enkeleillä useimmiten on siivet.
https://www.google.com/search?q=jw+org+angels&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjky97QitzjAhWDlIsKHUG8Ae4Q_AUIESgB&biw=1920&bih=969#imgrc=rDMc9cDbbyMePM:
https://www.google.com/search?q=jw+org+angels&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ved=0ahUKEwjky97QitzjAhWDlIsKHUG8Ae4Q_AUIESgB&biw=1920&bih=969#imgdii=11mr67Aakp9fNM:&imgrc=rDMc9cDbbyMePM:
Ehkä me Antero Syrjänen pitäydymme tässä enkeliteemassa emmekä uskonnollisissa järjestöissä ja niiden tekemisissä? Seppo jo tuolla ylhäällä minuakin varoitteli sivuraiteista, kunnioittakaamme siis blogistin tahtoa.
Enkelit ovat Raamatussa kerrotun mukaan usein ilmestyneet ihmisille. Esimerkiksi Gideonille seuraavasti: ” Herran enkeli ilmestyi hänelle ja sanoi: ”Herra on kanssasi, sinä urhea soturi!”(Joos6:12) Jatkossa sitten ”Herran enkeli ojensi sauvan, joka hänellä oli kädessään, ja kosketti sen kärjellä lihaa ja leipiä, ja kalliosta kohosi tuli, jonka liekit söivät lihan ja leivät. Sitten Herran enkeli katosi näkyvistä.”(jae21)
Mitä opimme taas tästäkin kertomuksesta? Enkelit ovat näkymättömiä henkiolentoja, jotka voivat tulla tupsahtaa näkyviin ja kadota sitten samalla kaavalla. Ei näkymättömistä enempää kuin näkyvistäkään siivistä kerrota Raamatun tekstissä.
Taiteilijan keinot kuvailla enkeliä ovat ymmärrettävän rajalliset, jos tiukasti Raamatun infossa pysytään. Vaihtoehdot ovat näkymätön hahmo tai sitten mieshenkilön habitus. Luulisin, että kun halutaan tehdä taivaallisista persoonista kuvitusta, siivet symboloivat sitä ei-inhimillistä laatua. Sellainen taiteilijanvapaus sallittakoon.
Ja jos enkelin siipeä ihan konkreettisena mieli tekee, voi ostaa enkelinsiiven kukkakaupasta ja asettaa sen siihen apostolinmiekan viereen.
AI niiin. Onhan raamatullisesta taiteessakin siipisymboliikkaa.
Salomon rakentamassa temppelissä oli siivekkäitä kerubeja. Näin noista patsaista kerrotaan: ” Sisäkammioon hän teki oliivipuusta kaksi kerubia, molemmat kymmenen kyynärän korkuisia. Kerubin toisella siivellä oli mittaa viisi kyynärää, ja toinen siipi oli sekin viiden kyynärän mittainen; siivenkärjestä siivenkärkeen oli kymmenen kyynärää”.(1. Ku6:23,24)
Rauli Toivinen: ”Ehkä me Antero Syrjänen pitäydymme tässä enkeliteemassa emmekä uskonnollisissa järjestöissä ja niiden tekemisissä?”
Mielestäni on aika mielenkiintoinen lähtökohta, että sinä, Jehovan todistajana, saat levittää uskonnollisen järjestösi näkemyksiä vapaasti kaikissa blogeissa, mutta niitä näkemyksiä ei sitten saisi tarkastella yhtään tarkemmin, koska se menee tulkintasi mukaan ohi blogin aiheesta.
Oletkohan lie tarkoituksella luonut tällaisen olkinuken, jotta voit torpata kaiken uskonkäsityksiisi tai uskonnolliseen järjestöösi kohdistuvan vapaan keskustelun alkuunsa? Jos olen väärässä, kerro missä Kotimaa24-sivustolla voi keskustella kanssasi Jehovan todistajien näkemyksistä, joita kuitenkin tuot toistuvasti itse esille (ja joista kuitenkin kieltäydyt keskustelemasta)?
Blogistille sivuhuomioksi, että ei ole tarkoitus jauhaa Raulista tämän enempää tässä yhteydessä. Halusin vain tuoda esille henkilön käyttämän ’keskustelu’taktiikan ja toisaalta tiedustella, missä hänen kanssaan voi täällä keskustella kunnolla siitä mistä tämän näkemykset todellisuudessa kumpuavat.
Rauli Toivonen: ”AI niiin. Onhan raamatullisesta taiteessakin siipisymboliikkaa.”
Jesaja 6:2: ”Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.”
Kiitos asiallisesta kommentista. On todellakin olemassa myös näkyjä, joiden perusteella henkipersoonia kuvaillaan Raamatussa. Tunnut tietävän aika paljon Raamatusta, Antero Syrjänen?
Tuon Jesajan katkelman ohella jopa Kaikkivaltias on näyn välityksellä ”nähty”. Stefanoskin kertoi, että ”Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!” (Apt7:56)
Näiden näkyjen perusteella ei tietenkään mitään todellista ulkonäköä henkiolennoista voi päätellä. Mutta tuollaiset katkelmat kyllä tukevat sitä, että taiteilija omassa näkemyksestään voi enkelille ne siivetkin piirtää.
No sehän se onkin. Eihän aineettomalla henkiolennolla edes voi olla mitään varsinaista ulkonäköä. Ja miksi edes pitäisi olla?
Kyse on siitä, millaisena nämä aineettomat henkiolennot ihmisille Raamatun mukaan näyttäytyvät. Niiden mukaan siivet on välillä mukana ja välillä ilmeisesti ei. Aivan kuten Raamatun aikaisen ihmisen voi olettaakin käsittävän enkeleiden olomuodon. Jos Raamattu kirjoitettaisiin nykyään, enkelit saattaisivat ilmestyä ihmiselle jollain avaruusalusta muistuttavalla kojeella. Tai hologrammina. Myöskään taivaallisten sotajoukkojen asevarustelut tuskin olisivat sen aikaisia nuolia ja hevosia, kuten Raamatusta voimme lukea.
Yhtä kaikki, Raamatun kuvaukset kertovat aina enemmän aikansa käsityksistä kuin ikuisista jumaluuksista.
Mitä tuohon enkelien aineettomuuten tulee, niin se ei taida pitää ihan paikkaansa ja sama näyttää pätevän myös ulkonäköön. Tuosta enkelien ilmestymisestä ruumiillistuneina todistaa Raamattu ainakin muutamissa kohdissa. Tarkka määrä on toki löydettävissä.
Mark.16:1-7 kerrotaan Maria Magdaleenan ja Marian, Jaakobin äidin, ja Salomen menneen Jeesuksen haudalle keskustellen kuka vierittäisi kiven haudan suulta. Mutta se oli jo vieritetty, vaikka se olikin hyvin suuri. Kun he astuivat hautakammioon sisälle he peljästyivät nähdessään nuorukaisen istuvan oikealla puolella, puettuna pitkään, valkeaan vaatteeseen; ja he peljästyivät suuresti. Mutta hän sanoi heille: ”Älkää peljästykö; te etsitte Jeesusta, Nasaretilaista, joka oli ristiinnaulittu. Hän on noussut ylös; ei hän ole täällä. Katso, tässä on paikka, johon he hänet panivat.
Aineellinen ajasta ja paikasta riippumaton nuorukainen oli kiven vierittänyt haudan suulta. Ainakin tekstin mukaan se on näin ymmärrettävissä. Tosin se ei ole tieteen keinoin selvitettävissä.
Ja naiset pakenivat haudalta hämmennyksen vallassa ja peloissaan, kuten voi hyvin ymmärtää.
Lisäksi enkelin ilmestymisestä ruumiillisessa hahmossa löytyy esimerkiksi (1. Moos. 19:1; Luuk. 1:26, 27; Joh. 20:12; Ap.t. 8:26; Ap.t. 12:7, 8)
Vanha testamentti viittaa enkeleihin 108 kertaa ja Uusi testamentti 165 kertaa.
Tarkasti ottaen Raamattu kertoo kolmiyhteisestä Jumalasta, muut ovatkin sitten epäjumalia.
Totesit Kosti, että ”enkelien ilmestymisestä ruumiillistuneina todistaa Raamattu ainakin muutamissa kohdissa”. Ja niinhän se tekee. Ruumiillistuneet enkelit ovat esimerkiksi syöneet, painineet ja jakaneet neuvoja, tuon kiven vierittämisen lisäksi. Siipiä näillä ihmishahmoiksi ruumiillistuneilla ei ole ollut.
Perusolemukseltaan enkelit ovat henkipersoonia, muuten he eivät voisi olla Kaikkivaltiaan Jumalan kanssa taivaassa kasvotusten. (1. Ku22:21;Job1:6) Mutta näillä sanansaattajilla on todellakin mahdollisuus ruumiillistua erilaisiin ihmishahmoihin, Lähettäjänsä tarkoitukseen aina sopien.
Tottelemattomat enkelit käyttivät kykyään väärin. Raamattu kertoo, että ”Jumalan pojat huomasivat ihmisten tyttäret ihaniksi ja ottivat vaimoikseen kaikki, jotka he parhaiksi katsoivat.” Jopa lisääntyminen onnistui: ”Jumalan pojat yhtyivät ihmisten tyttäriin ja nämä synnyttivät heille lapsia; nämä olivat noita muinaisajan kuuluisia sankareita.”(1. Mo6:2,4)
Tottelevaisilla enkeleillä tuo ruumiillistuminen kuvataan salamannopeaksi ja yhtä pian myös muuntuminen takaisin henkiolennoksi: ”kun liekki nousi alttarilta kohti taivasta, Herran enkeli kohosi ylös liekkien mukana”(Tuo13:20).
Emme asiasta tiedä, miten enkelit tai enkeli Pietaria auttoi, kun sen minkä Raamattu ilmoittaa. Vartijat olivat tuohon aikaan usein keisarin uskottuja orjia, jotka vastasivat hengellään vartioitavista. Tuohon nähden vartijat eivät kovin helposti päästäneet vankia pakenemaan.
Itselläni on muutama erikoinen tapaus, johon sopii enkelin tapaaminen, yhdessä enkeli oli ihminen, joka tuli paikalle, kun olin autolla liikkeellä -25c asteen pakkasessa pienen vauvan kanssa (poikani) ja auto ei lähtenyt käyntiin (akku loppu).
Pyytämättä eräs tuntematon iso mies tuli avukseni ja auto lähti käyntiin ja mies sanoi vielä saattavansa meidät kotiin ja näin kävikin. Kun mies teki lähtöä parkkipaikaltamme, kiittelin kovasti avusta ja kyselin missä mies asui. Hän puheli ja sanoi yllättäen, että Pyhä Henki on vaaleanpunainen… ja sanoi asuvansa tietämässäni talossa ihan oman asuntomme läheisyydessä.
Päätin mennä myöhemmin seuraavan päivänä vielä erikseen keskustelemaan ja kiittämään häntä, mutta talo jossa sanoi asuvansa, oli täysin tyhjä, siellä ei asunut ketään… Koskaan en enää törmännyt tuohin erikoiseen mieheen vaikka usein yritin
Häntä päästä kiittämään… Enkeli? En tiedä.
Toinen on paljon mystisempi, kun yöllisessä kohtaamisessa oli jotain samaa, kun Danielin valon kokemuksessa, jolta hävisi kaikki voimat ja sanomaton pelko valtasi mielen. Tästä en sen enempää halua puhua.
Ismo Malinen: ”Toinen on paljon mystisempi, kun yöllisessä kohtaamisessa oli jotain samaa, kun Danielin valon kokemuksessa, jolta hävisi kaikki voimat ja sanomaton pelko valtasi mielen. Tästä en sen enempää halua puhua.”
Olen kokenut saman. Pahan läsnäolon tunne ja jonkinlainen valoilmiö yhdistettynä siihen, ettei pystynyt liikkumaan. Oli kammottava kohtaus. Kun sitten kohtauksia tuli ja meni ja aikaa kului, aloin selvittämään mistä on kysymys ja oliko kyse tosiaan jostain yliluonnollisesta, jolta kohtaus todella tuntui. Kyse oli unihalvauksesta, ei mistään yliluonnollisesta.
Sen jälkeen kun tiesin mitä kohtaukset olivat, niihin ei liittynyt sen kummempaa kauhua,sitä vain odotteli että ne menivät ohi. Kiitos tieteen minun ei enää tarvinnut pelätä olemattomia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Unihalvaus
Siinä muuten selitys Danielinkin tapaukseen.
Antero Syrjänen: ”Jesaja 6:2: “Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät.””
Serafi tarkoittaa tulista, polttavaa käärmettä. Koska saatanaa kutsutaan vanhaksi käärmeeksi ja tulipunaiseksi lohikäärmeeksi, niin voitaneen olettaa hänen olevan serafi. Serafit ovat samankaltaisia kuin ilmestyskirjan eläimet (Ilm.4:8).