Kutsuvat sitä rakkaudeksi. Näin otsikoitiin tuore kristillinen seksi- ja sukupuoliopas. Ja koska oppaassa myös transsukupuoliset ihmiset saavat oman reilun annoksensa kylmää vettä niskaan, lienee syytä perehtyä siihen, miksi näin herkästä asiasta pitäisi puhua vastuullisesti.
Asiaa on turha kaunistella, joten katsotaan ensin tilastoja syvälle synkkiin silmiin.
Enemmän kuin joka toinen teini-ikäinen transpoika on yrittänyt itsemurhaa vähintään kerran. Kaikille heistä toista mahdollisuutta edes ei tule.
Teini-ikä on monille vaikeaa aikaa ja itsemurhat ovat nuorten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Seksuaalivähemmistöihin kuuluvilla nuorilla itsemurhan todennäköisyys on nelinkertainen. Transsukupuolisilla nuorilla riski kuolla oman käden kautta on jopa kymmenkertainen. Tässä kohtaa on paikallaan kysyä, miksi näin on.
Yhteiskunnan torjuva suhtautuminen suurin syy nuorten kuolemiin
Hämmennys omista tunteista voi viedä seksuaalivähemmistöön kuuluvia nuoria syviin vesiin. Vielä enemmän henkistä pahoinvointia voi aiheuttaa ristiriita oman sukupuolen kokemuksen ja fyysisen kehon välillä. Pelkästään nämä selittävät, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kohonnut itsemurhan riski. Ympäristöllä on kuitenkin suuri vaikutus.
Tutkittaessa seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten itsemurhan riskiä tehtiin erikoinen havainto. Vuosituhannen vaihteen tuntumassa niissä Yhdysvaltain osavaltioissa, joissa tasa-arvoinen avioliittolaki oli hyväksytty, seksuaalivähemmistöön kuuluvien nuorten itsemurhat vähenivät tilastollisesti merkittävästi heti avioliittolain muutoksen jälkeen. Tätä on vaikeaa selittää muulla kuin sillä, että yhteiskunnan suvaitsevainen suhtautuminen vähentää nuorten itsemurhan riskiä.
Millaisessa maailmassa transsukupuoliset sitten elävät? Vuonna 2016 Yhdysvalloissa murhattiin 23 ihmistä heidän transsukupuolisuutensa vuoksi. Vuosi 2017 on toistaiseksi vuosikymmenen tappavin: tilastointitavasta riippuen uhreja oli jopa yli 30. Nuorimmat uhrit olivat 17 vuotiaat Ava ja Ally, joista ensimmäinen ammuttiin Georgiassa parkkihallissa ja jälkimmäinen puukotettiin kuoliaaksi Missourissa. Murhaaja oli vain vuotta vanhempi.
Tässä todellisuudessa ei ole vaikea ymmärtää, miksi transnuoria ahdistaa.
Mikä vähentäisi transnuorten itsemurhia?
Alkuvuonna julkaistun tutkimuksen mukaan transsukupuolisten nuorten itsemurhan riskiä vähentää se, jos nuoresta käytetään hänen valitsemaansa nimeä. Ja mitä useammassa yhteydessä tämä toteutuu, sitä suurempi merkitys asialla on. Kotona, koulussa, työpaikalla, ystävien keskuudessa.
Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että Minnaksi ristittyä nuorta kutsutaan Mikoksi, jos hän sitä itse toivoo. Ei kuullosta kohtuuttoman vaikealta.
Jos näin yksinkertaisella toimenpiteellä ehkäistään useamman nuoren turha kuolema, on vaikea ymmärtää miksi uskonnollinen seksiopas kehottaa toimimaan päinvastoin. Jokin motivoi aikuisia mestaroimaan toisen sukupuolella — jopa hengenvaarallisella tavalla. Kutsuvat sitä kai rakkaudeksi.
Muistan hyvin montakin ihmistä pikkukaupungeista, joissa joissakin aikanani työskentelin. He olivat onnettomia kunnes muuttivat Helsinkiin, missä hukkuivat joukkoon ja missä ilmapiiri oli paljon suvaitsevampi kuin jossain Pohjanmaan tympeässä kepulandian kaupungissa, missä mustapukuiset naakat heille naukuivat.
Hesassa he vapautuivat, löysivät kumppaneita ja saavuttivat mielenrauhaa ja elämäniloa.
Ympäristön asenteilla on todella suuri vaikutus ei vain sukupuolisuus-kysymyksissä vaan kaikissa normipoikkeavaisuuksissa, jotka musta-valkoihmisten mielestä ovat omituisia ja tuomittavia.
Näinhän se menee, että oikeastaan kaikki kokemuksemme erilaisuudesta tai ulkopuolisuudesta syntyy sitä kautta, että ympäristö antaa viestin, että jokin asia on ei-toivottavaa.
Kiitos kirjoituksesta Jusu.
Nostat esiin tärkeän näkökulman, joka itsemurhatilastoja ajatellen on kuitenkin vain kolikon toinen puoli.
Isossa kuvassa tärkeiksi asioiksi nousee paitsi erilaisuuksien ymmärtäminen, myös henkilökohtaisen epäonnistumisen taito ja omien sisäisten ristiriitaisuuksien hallinta. Ihmisen pitää vain oppia sietämää sitä ettei kaikki asiat mene aina niin kuin niiden haluaisi menevän ja etteivät kaikki koe asioita sellaisena, kuin itse ne kokee. Mieluiten tämä sietäminen tulee oppia jo varhaislapsuudessa, sillä myöhemmin se on vaikeampaa.
Huomioksi etten tarkoita että pitäisi sietää kiusaamista saati väkivaltaista kohtelua. Sellaiselle tulee asettaa tiukat rajat. Pitää siis alistua siihen, ettei edes oma maailma pyöri oman navan ympäri, mutta ei siihen että muut kohtelevat kaltoin.
Yleisesti ottaen olen samaa mieltä siitä, että jokaisen ihmisen olisi hyvä osata käsitellä pettymyksiä ja että kenenkään ei pitäisi alistua kiusaamiselle ja väkivallalle.
On ehkä realismia, että seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten täytyy sietää sitä, että osa ihmisistä suhtautuu heihin torjuvasti. En silti haluaisi sanoa, että torjuva suhtautuminen on hyväksyttävää. Vastaavasti tummaihoiset joutuvat Suomessa sietämään rasismia, mutta emme me silti ajattele, että on ihan hyväksyttävää olla rasisti.
Kyllä minä asettaisin ihanteeksi sen, että kaikki ihmiset suvaitsisivat tai ainakin sietäisivät seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvia ihmisiä. Näin siitäkin huolimatta, että kaikki ihmiset eivät tähän ihanteeseen kykene.
Tuosta mitä kirjoitat en ole eri mieltä. Olen kuitenkin sitä mieltä, että henkilön joka on virallisissa asiakirjoissa Mikko, mutta joka haluaisi ko. päivänä tulla puhutelluksi Minnana, tulee sietää sitä, että virallista nimeä käytetään. Muiden ei työ/ opiskeluyhteisössä tarvitse lähteä mukaan siihen koska henkilöllä on Mikko päivä ja koska Minna päivä. Toinen asia on sitten se, että kunnioitetaan henkilön vakiintunutta sukupuoli-identiteettiä.
Käsittääkseni transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti ei vaihtele päivittäin. On tietysti selvä, että huomattavaa julkisuutta nostaa sellaiset harvat tapaukset, jossa henkilö katuu sukupuolenkorjausta, mikä on omiaan vääristämään käsityksiämme aiheesta. Lähetteitä sukupuolen tutkimuskorjauksiin tulee vuosittain noin 300 ja äärimmäisen harva haluaa asiaansa puitavan julkisuudessa.
Transsukupuolisuudessa kyse on siis tyypillisesti sukupuoli-identiteetin pysyvästä tilasta.
Jos sitten puhutaan sukupuolettomista tai non-binaarisista ihmisistä, he eivät identifioi itseään miehiksi eikä naisiksi. Heillä on usein suhteellisen androgyyni etunimi ja ulkoinen habitus. Yksi esimerkki tästä on Seta ry:n nykyinen puheenjohtaja Viima Lampinen.
https://yle.fi/uutiset/3-9422631
”On tietysti selvä, että huomattavaa julkisuutta nostaa sellaiset harvat tapaukset, jossa henkilö katuu sukupuolenkorjausta, mikä on omiaan vääristämään käsityksiämme aiheesta.”
——
-Mistä olet saanut käsityksen, että katumatapaukset ovat ”harvinaisia” ja niitä on vähän?
https://www.thepublicdiscourse.com/2016/06/17166/
Entä miksi pidät niin itsestäänselvänä, että itsemurhat tapahtuvat ympäristön vaikutuksesta.
”Vielä enemmän henkistä pahoinvointia voi aiheuttaa ristiriita oman sukupuolen kokemuksen ja fyysisen kehon välillä. Pelkästään nämä selittävät, miksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvilla nuorilla on kohonnut itsemurhan riski. Ympäristöllä on kuitenkin suuri vaikutus.”
Yksi kiinnostava kysymys tuosta lisäksi nousee. Ristiriita? Eli mistä ”ristiriidasta” on kysymys? Oletko kuullut viimeisimpiä väitteitä? Ehkä et… Ne ovat, että keholla ei ole sukupuolta! Ei ole olemassa ”miehen kehoa” tai ”naisen kehoa”. Ei miehen tai naisen elimiä.
Eli sanohan sinä, mistä transsukupuolisuudessa on kysymys. Mikä on ”ristiriita”, ja mikä; tarkkaan ottaen, pitäisi saada ”vastaamaan” mitä?
Kun on toisaalla väitetty ettei ole olemassa miehen tai naisen kehoa, eikä tällöin todellista ristiriitaakaan sukupuolen kokemisen ja kehon välillä, sano oletko sinä sillä kannalla, että on miehen ja naisen keho. Ja jos on, sano, miten on mahdollista ”syntyä väärään kehoon”.
”On tietysti selvä, että huomattavaa julkisuutta nostaa sellaiset harvat tapaukset, jossa henkilö katuu sukupuolenkorjausta”
—–
-Ovatko tällaiset tapaukset mielestäsi saaneet ”huomattavaa julkisuutta”? Minusta asia näyttää olevan päinvastoin. Vain onnistuneet tapaukset tuodaan julkisuuteen.
On varmasti totta, että sukupuolenvaihdoshoidot voivat joissakin tapauksissa pelastaa ihmisen hengen. Tällaisia tarinoita on kuultu, mutta on niitä toisenlaisiakin… Mutta koko hoitoprosessi vaikuttaa olevan melkoista venäläistä rulettia… Miten voi tietää ketä leikkaushoito auttaa ja ketä ei.
Yksi merkittävä kysymys on se mitä toisaalla kysyin. Miten määritetään sukupuoli? Jos sukupuoli on ensisijaisesti kokemus, eikä keholla ole sukupuolta, mitä tällöin edes tarkoittaa käsite ”transsukupuolinen”?
”On varmasti totta, että sukupuolenvaihdoshoidot voivat joissakin tapauksissa pelastaa ihmisen hengen.”
—-
-Toisinaan taas ihmiselämän on voinut pelastaa se, että toinen transsukupuolinen tarjoaa toisen näkökulman asiaan. Viivi Luoma, joka oli mukana ylen transillassa, ja jota haastateltiin siinä, jätti menemättä leikkaukseen luettuaan ”Mustan Orkidean” blogia.
Blogisti itse suunnittelee vaihtoehtoisen transtukipisteen perustamista. Sille hankkeelle nostan peukut korkealle ilmaan, koska sitä tarvitaan. En kuitenkaan tuomitse, jos hän ei siihen jaksa ryhtyä, porukkaa pitää saada kasaan eikä mikään ole ilmaista. Mutta ajatuksensa ovat nykyisessä ilmapiirissä kullan arvoisia.
Laitetaan linkki tähänkin. Näkee vähän sinne kolikon toisellekin puolelle…
https://mustaorkidea.blogspot.com/
Sari: ”Miten määritetään sukupuoli? Jos sukupuoli on ensisijaisesti kokemus, eikä keholla ole sukupuolta, mitä tällöin edes tarkoittaa käsite transsukupuolinen?”
Sukupuoli on monimutkainen kokonaisuus uros-naaras janan variaatioita geneettisen, kromosomaalisen, anatomisen, hormonaalisen, sosiaalisen ja psygologisen sukupuolisuuden tasoilla. Sukupuolirajaa ei siksi voida määrittää muutoin kuin sopimuksena.
Biologinen sukupuoli merkitsee ensisijaisten (sukupuolielimet) ja toissijaisten (rinnat, karvoitus, lihas- ja rasvakudoksen suhteelliset osuudet ruumiissa, koko) sukupuoliominaisuuksien mukaista jaottelua yleensä joko miehiin tai naisiin. Sukupuolielimet voivat toisinaan olla ulkoisesti miestyyppiset, mutta sisäisesti naistyyppiset, tai toisinpäin. Joillakin ihmisillä voi olla molempien sukupuolten sukupuolielimet tai ei selkeästi kumpiakaan.
Kromosomien mukainen sukupuoli jakaa ihmiset yleensä joko miehiin (xy) tai naisiin (xx). On myös joukko kromosomaalisia tiloja, joissa tämä jako ei ole yksiselitteinen. Ihminen voi myöskin olla kromosomaalisesti nainen ja näyttää kehollisesti tyypilliseltä mieheltä ja toisin päin
Kaksi pääasiallista ihmisen sukupuolista olemusta ja kokemista määräävää sukupuolihormonia ovat estrogeeni ja testosteroni (hormonaalinen sukupuoli). Kaikilla ihmisillä sisärauhaset erittävät molempia näitä hormoneja: vain niiden osuudet kunkin yksilön elimistössä vaihtelevat. Yleensä naissukupuolisella estrogeenin tuotanto on testosteronia voimakkaampaa ja miessukupuolisella testosteronin tuotanto on puolestaan vallitsevana. Toisilla ihmisillä sukupuolihormonien vaikutukset eivät elimistön fysiologisten olosuhteiden vuoksi vahvista biologista tai kromosomaalista sukupuolta. Tällöin esim. biologisesti miessukupuoliselle ihmiselle voi hormonien vaikutuksesta kehittyä naissukupuolelle tyypillisiä toissijaisia (esim. rinnat, kuukautiset, rasva- ja lihaskudoksen suhteelliset osuudet ruumissa, parrankasvu, karvoitus jne.) sukupuoliominaisuuksia.
Sosiaalinen sukupuoli ulottuu ihmisen sukupuolikokemuksen psyykkiselle (sukupuoli-identiteetti), sosiaaliselle (sukupuolirooli) ja kulttuuriselle osa-alueelle. Yksinkertaistaen sosiaalinen sukupuoli merkitsee siis sitä, mitä pidämme muissa ja minkä koemme itsessämme miehekkäänä, naisellisena tai muulla tavoin määriteltynä sukupuolisuutena. Sukupuoli-identiteetti on ihmisen minuuden ja persoonallisuuden lähtökohta: ihmisen käsitys omasta sukupuolestaan ja siitä, kuinka tätä ilmentää. Sukupuoliroolit taas merkitsevät sosiaalisessa vuorovaikutuksessa ylläpitämiämme sukupuolityypillisiä käyttäytymismalleja, joilla säätelemme keskinäistä kanssakäymistämme.
Intersukupuolisuus on tila, jossa kromosomaalisten tai hormonaalisten tekijöiden johdosta ihmisen sukupuoli ei ole mies- eikä naistyypillinen tai on näitä molempia yhtä aikaa. Toisaalta moni ihminen ei koe synnynnäistä biologista sukupuoltaan omakseen ja saattaa kärsiä tästä sisäisestä ristiriidasta. Heitä kutsutaan transsukupuolisiksi. Osa taas ei koe olevansa kumpaakaan sukupuolta, heitä kutsutaan muunsukupuolisiksi. Transsukupuolisuutta tai muunsukupuolisuutta ei tulisi sekoittaa intersukupuolisuuteen, joka on synnynnäinen biologinen tila.
-Jos saan sanoa, niin tuo ei kuulosta määritelmältä, vaan hyvin sekavalta selostukselta.
Sukupuoli on asia, josta on esitetty vaikka minkälaista ”ulottuvuutta”, ja mukaan on otettu tekijöitä, jotka eivät ole sukupuolen määrittäviä, vaan sitä dokumentoivia. Kuten juridinen sukupuoli. Se ei ole sukupuolen ulottuvuus, ilmentymä eikä määritelmä. Vaan sukupuolen kertova merkintä, joka perustuu biologiseen sukupuoleen.
Myöskään ”sosiaalinen sukupuoli” ei ole mitenkään selkeästi tai itsestäänselvästi sukupuolen määritelmä tai ulottuvuus. Lopulta kuitenkin se mitä katsomme toisen ihmisen sukupuoleltaan edustavan palautuu jälleen siihen biologiseen sukupuoleen.
Vaikka esim. anatominen olemus voi olla harhaanjohtava, ja aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Kromosomit jakavat ihmiset miehiin ja naisiin. Muita sukupuolia ei ole, eikä tällöin ole merkitystä sillä miltä ihminen ”kehollisesti näyttää”. Hormonit eivät määritä sukupuolta, mutta jakautuvat miehillä ja naisilla eri tavoin. Sukupuolen biologiset tunnisteet ovat kuitenkin ulkoiset sukupuolielimet. Jos nämä ovat epäselvät, tai henkilöllä on molemmat, sukupuoli on epäselvä.
Mutta yleisesti sukupuoli ei ole monimutkainen vaan hyvin yksinkertaisesti todettavissa. Olemme siis eri mieltä, enkä varsinaisesti pyytänyt luentoa, vaan vastausta haasteeseen… 🙂 Kiitos tuosta kuitenkin.
Tässä erään homoseksuaalin ajatuksia, jotka ovat mielestäni fiksuja. Peräisin tuolta:
http://jukkahankamaki.blogspot.com/2016/12/miksi-erosin-setasta.html
——–
”Kun myös valtakunnallisen Setan puheenjohtajaksi valittiin tänä syksynä ”ihmisoikeusaktivisti”, joka luonnehtii itseään ”sukupuolettomaksi”, joudun toteamaan, ettei minulla ole Setan eikä siellä toimivien kanssa enää mitään yhteistä. Totuus on, että kaksiarvoinen sukupuoliero on biologinen, geenien, kromosomien ja hormonien tasolla vaikuttava tosiasia sekä fenotyyppisellä ilmiötasolla merkityksellinen fakta, eikä sitä voi kosmeettisin toimin muuttaa vastaamaan mielikuvallista sukupuolta, niin kuin yritetään kääntää Jenisein kulkusuuntaa. Poikkeukset tästä perussäännöstä ovat yleensä lääketieteellisesti määriteltävissä, esimerkkinä vaikkapa Klinefelterin syndrooma.
Queer-teoreetikoiden ja transihmisten mielestä ei ole enää homoseksuaalisuutta eikä heteroseksuaalisuuttakaan, koska ne edellyttäisivät kaksiarvoisen sukupuolieron ja sen mukaisen tietyn sukupuolen, johon seksuaaliset intentiot voivat viitata. Näin ollen heidän mielestään ei ole homoja eikä lesbojakaan, mikä on vastoin empiirisiä tutkimustuloksia, joiden mukaan valtaosa ihmisistä ymmärtää itsensä homoksi tai heteroksi ja siihen liittyen mieheksi tai naiseksi. Sukupuolen vaihtaminen (tai ”korjaaminen”) näyttää olevan transihmisille kuitenkin tärkeää, mikä paljastaa, että kaksiarvoisella sukupuolierolla on merkitystä myös heille itselleen.”
Sari: ”Mistä olet saanut käsityksen, että katumatapaukset ovat “harvinaisia” ja niitä on vähän?”
Viittaamasi artikkeli on Witherspoon instituution tuotoksia. Kyseessä on juristin ja filosofian tohtorin, Robert P. George, perustama organisaatio, jonka missiona on vastustaa aborttia ja homoliittoja sekä edistää konservatiivista uskonnollisuutta Yhdysvalloissa. George on yksi konservatiivipuolueen johtavia ajattelijoita. Instituutti on myös rahoittanut Regneruksen kyseenalaisia tutkimuksia sateenkaariparien lapsista.
Siihen nähden, että yleensä haluat kyseenalaistaa asioita, ihmettelen että pidät ilmeisen ideologista propagandaa totuutena. Minä en Witherspoon instituutin julkaisuiden perusteella lähde minkäänlaiseen vakavasti otettavaan keskusteluun, koska ajattelen, että kysymys transsukupuolisuudesta on lääketieteellinen eikä uskonnollinen.
”Viittaamasi artikkeli on Witherspoon instituution tuotoksia. Kyseessä on juristin ja filosofian tohtorin, Robert P. George, perustama organisaatio, jonka missiona on vastustaa aborttia ja homoliittoja sekä edistää konservatiivista uskonnollisuutta Yhdysvalloissa. George on yksi konservatiivipuolueen johtavia ajattelijoita. Instituutti on myös rahoittanut Regneruksen kyseenalaisia tutkimuksia sateenkaariparien lapsista.”
——-
-Et siis hyväksy tuota artikkelia? Selvä. Mutta se ei ole ainoa lähde. Blogisti, jonka kirjoituksiin laitoin linkin, on tutkinut asiaa paljon ja hänellä on lähdeaineistoa paljon enemmänkin siitä, että katuminen ei tosiaankaan ole harvinaista.
—————–
”Siihen nähden, että yleensä haluat kyseenalaistaa asioita, ihmettelen että pidät ilmeisen ideologista propagandaa totuutena. Minä en Witherspoon instituutin julkaisuiden perusteella lähde minkäänlaiseen vakavasti otettavaan keskusteluun, koska ajattelen, että kysymys transsukupuolisuudesta on lääketieteellinen eikä uskonnollinen.”
————
-Unohdetaan tuo linkki, jos se on sinusta ongelmallinen. Muutakin on. Itse en koskaan lähteen perusteella teilaa mitään tietoa, enkä lähteen perusteella leimaa jotakin ”propagandaksi”. Tosiasiat ovat ratkaisevia.
Voin etsiä blogitekstien linkkejä, ja tapauskertomuksia. Ei tosiaan ole kyse siitä että fanittaisin jotain tiettyä sivustoa. Minua kiinnostaa vain totuus. Se mitä valtamediassa tällä hetkellä esitetään, on ideologiaa.
Olen tallettanut itse muutamia artikkeleita, mutta tuossa on tapauksia koottuna:
https://mustaorkidea.blogspot.com/2016/11/transihmiset-jotka-vaihtoivat-takaisin_2.html
Minusta asioita tulisi tarkastella avoimesti. Esitettyjä väitteitä tulisi tarkastella huomioimatta missä ne on julkaistu. On liian helppoa sanoa, että kun nettisivu on tuo ja tuo, niin mitään siellä kirjoitettua ei tarvitse ottaa vakavasti vaan voi kuitata huuhaana…
http://sinisterministerr.blogspot.com/2015/06/sukupuolen-vaihtaminen-on-illuusio.html
https://www.breitbart.com/politics/2017/07/14/james-woods-not-uninformed-thin-evidence-safety-child-gender-transition/
”Voin etsiä blogitekstien linkkejä, ja tapauskertomuksia.”
Please, älä etsi. Ei minulla ole aikaa lähteä niitä lukemaan.
”Please, älä etsi. Ei minulla ole aikaa lähteä niitä lukemaan.”
—-
-Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa melko yksipuolisia näkemyksiäsi asioista. Mutta ei tutustua toisiin, omat ajatuksesi haastaviin näkemyksiin?
Ajattelusi on aika… pintapuolista tältä osin. Esität, että transsukupuolisten ongelmat johtuvat kehon ja kokemuksen ristiriidasta ja ympäristön suhtautumisesta. Etkö näe, että asia on paljon, paljon monitasoisempi ja että asialla on toinenkin puoli, kuin se, että ”transsukupuoliset voivat paremmin jos heidät vain hyväksytään omana itsenään”?
Juuri siksi toivoisin, että lukisit asianosaisten itsensä kokemuksia tästä.
Sari: ”Sinulla tuntuu olevan aikaa kirjoittaa melko yksipuolisia näkemyksiäsi asioista. Mutta ei tutustua toisiin, omat ajatuksesi haastaviin näkemyksiin?”
En minä niin sanonut. Tarkoitin sitä, että jos olet erimieltä jostain asiasta, sano se itse tiivistetysti omin sanoin äläkä vain paiskaa jotain linkkiä jonnekin.
”Tarkoitin sitä, että jos olet erimieltä jostain asiasta, sano se itse tiivistetysti omin sanoin äläkä vain paiskaa jotain linkkiä jonnekin.”
—–
-Tästä olen samaa mieltä. En kannata pelkeillä ”linkeillä” keskustelemista. Mutta jotenkin tuntuu että et usko jos minä sanon näkemyksiäni tästä asiasta. Ja siksi otin esimerkiksi asianosaisten itsensä kokemuksia.
Olenhan minä sanonut mitä sukupuoli mielestäni on ja miten se määritellään. Ja että ei ole mielekästä esittää, että ihminen voisi ”syntyä väärään kehoon”, tai että sukupuoli olisi ensisijaisesti kokemus, joka mitätöi fyysisen olemuksen.
Oikeasti, jos alan esittää omia ajatuksiani siitä tulee paljon pitempi virta tekstiä. Mutta hyödyttäisikö se mitään?
Joka tapauksessa, linkkien laittaminen omien ajatusten tueksi on sallittua ja usein myös toivottavaa. Ja ihmettelen suuresti jos tosiaan kieltäydyt edes avaamasta niitä… Mutta sinun asiasihan se on.
Tämä oli siis ihan omaa tekstiäni. Mitä tuosta vielä puuttuu? Milloin olen sanonut tarpeeksi, jotta voin sen tueksi laittaa muutaman linkin osoittaakseni etten ole ajatuksineni yksin?
——–
”Sukupuoli on asia, josta on esitetty vaikka minkälaista “ulottuvuutta”, ja mukaan on otettu tekijöitä, jotka eivät ole sukupuolen määrittäviä, vaan sitä dokumentoivia. Kuten juridinen sukupuoli. Se ei ole sukupuolen ulottuvuus, ilmentymä eikä määritelmä. Vaan sukupuolen kertova merkintä, joka perustuu biologiseen sukupuoleen.
Myöskään “sosiaalinen sukupuoli” ei ole mitenkään selkeästi tai itsestäänselvästi sukupuolen määritelmä tai ulottuvuus. Lopulta kuitenkin se mitä katsomme toisen ihmisen sukupuoleltaan edustavan palautuu jälleen siihen biologiseen sukupuoleen. Vaikka esim. anatominen olemus voi olla harhaanjohtava, ja aiheuttaa väärinkäsityksiä.
Kromosomit jakavat ihmiset miehiin ja naisiin. Muita sukupuolia ei ole, eikä tällöin ole merkitystä sillä miltä ihminen “kehollisesti näyttää”. Hormonit eivät määritä sukupuolta, mutta jakautuvat miehillä ja naisilla eri tavoin. Sukupuolen biologiset tunnisteet ovat kuitenkin ulkoiset sukupuolielimet. Jos nämä ovat epämääräiset, tai henkilöllä on molemmat, sukupuoli on epäselvä.”
——
Ihan aluksi tarvitsee muistaa, että ”mies” ja ”nainen” ovat vain sanoja. Kaikissa kielissä jokaisen sanan merkitys on lopulta sopimuskysymys, johon ei ole mitään absoluuttista oikeaa vastausta. Tässä keskustelussa on tärkeä ymmärtää tämä lähtökohta.
Jos me sovimme, että mies on se, jolla on tietynlainen sukupuolielin ja nainen se, jolla on hieman toisenlainen, tämä on silloin sukupuolen määritelmä. Tämä asia ei ole yhtään tämän monimutkaisempi. Sanan merkitys on kielessä sopimuskysymys.
Seuraavaksi päästään siihen, että sukupuolen voi määritellä monella tavalla. Voimme sopia, että XY-kromosomiparin omaava henkilö on mies. Voimme sopia, että henkilö, jolla on pippeli, on mies. Voimme sopia, että henkilö jonka elimistö tuottaa enemmän testosteronia kuin estrogeeniä, on mies. Voimme sopia, että henkilö joka kokee itsensä mieheksi, on mies. Tai voimme sopia, että henkilö joka käyttäytyy yhteisössä siten kuin yhteisössä miehen on totuttu käyttäytyvän, on mies.
Esimerkiksi kilpaurheilussa urheilijoiden kansainvälinen sukupuolen selvittäminen aloitettiin 1960-luvulla kromosomitesteillä. Kromosomeja ei kuitenkaan pidetty luotettavana ja 1990-luvulla testit tehtiin hormonipitoisuuksia mittaamalla sekä gynegologisesti. Nykyisin urheilijan sukupuoli määritellään testosteroiinin tason perusteella. Henkilö on nainen, jos hänellä on testosteronia vähemmän kuin 5 nanomoolia litrassa.
Witherspoon Institute jne. Mopo keulii taas Ameriikan malliin;)
”Paljon lähdeaineistoa” löytyy mistä vaan asiasta. Olennaista on, onko kyseessä propagandatarkoituksessa julkaistu materiaali, vai pyritäänkö tietelliseen käsittelyyn.
Uskonnollisessa kontekstissa asia on tietenkin usein toisin, ja omia kantoja pönkitetään vetoamalla kritiikittömästi mihin tahansa niitä tukevaan lähdeaineistoon.
Asioiden tarkasteleminen avoimesti on jotain ihan muuta kuin netin koluaminen samanmielisten artikkelien toivossa.
Mutta siinä, että sekä homoseksuaaleja että transsukupuolisia on tullut esiin ja heitä on nähty ja kohdattu henkilöinä on toki hyvää se, että he eivät ole enää sellaisia ”kummajaisia”, joista ei edes puhuta. Vaan omanlaisiaan ihmisiä. Se on hyvä asia.
Mutta siihen miten transsukupuolisia voidaan tai miten heitä pitäisi auttaa, sisältyy aikamoisia vaaranpaikkoja. Vireillä oleva translaki sisältää paljon aineistoa, josta tosiaankin on syytä keskustella, ja mistä vaikean tien läpikäyneillä transihmisillä itsellään on paljon kriittistä sanottavaa.
Sari: “Vireillä oleva translaki sisältää paljon aineistoa, mistä vaikean tien läpikäyneillä transihmisillä itsellään on paljon kriittistä sanottavaa.”
Mitä esimerkiksi?
Laitoin linkin jo kahdesti. Ehdotan että tutustut kirjoituksiin ajan kanssa, ja sitten sanot mitä mieltä olet.
https://mustaorkidea.blogspot.com/
Jusu, minua muuten ihmetyttää suuresti, kun sinä kuitenkin ihan fiksuna ihmisenä näytät olevan tietämätön siitä, että kaikki homoseksuaalit ja kaikki transsukupuoliset eivät ajattele samalla tavoin ja kannata samoja asioita. Ja että suvaitsevaisuus tarkoittaisi tiettyjen ideologioiden kannattamista.
Ajattelusi näyttää olevan aika mustavalkoista. Joko kannatetaan kaikkea mitä homot ja transihmiset valtamedioissa ja järjestöjensä kautta ajavat tai olet ”suvaitsematon”.
Tuolla linkkaamallani blogistilla on hyvin samanlaisia ajatuksia kuin itselläni. Hänellä on järki päässä ja jalat massa. Hän on siis transmies, joka tajusi olevansa nainen. On myös lesbo, ja voin sanoa, että kun hän kertoi menneensä kihloihin, olin vilpittömästi onnellinen hänen puolestaan. Vaikka periaatteeni avioliittolain suhteen pysyvät voimassa.
Mutta hän on realisti, ei mikään kaikkialla ”vainoajia” näkevä aktivisti:
”Ajauduin sukupuolenvaihdoshoitoihin, koska minulla on hyvin paljon päässä vikaa liittyen sukupuoleeni ja kykenen nytkin olemaan nainen ylipäätään vain siksi, että ymmärsin ja hyväksyin olevani lesbo. En kykene koskaan olemaan nainen miehelle. Suhteet miehiin ovat rikkoneet minut. Olen valuvikainen nainen. Kykenen olemaan nainen ainoastaan toiselle naiselle, puhumattakaan siitä, että mihin minä tunnen vetoa. Jo pelkästään tähän kaikkeen liittyvä sosiaalinen stigma on aivan liikaa monelle. Lesbopari ei voi olla samankaltainen kuin heteropari”
Pyysin sinulta esimerkkiä siitä, mikä sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa translaissa on sellaista, joka aiheuttaa kriittistä sanottaa. Ei minulla ole mielenkiintoa lähteä jotain blogeja lukemaan.
PS. Ihan noin tiedoksi, että luen sen, mitä ihmiset täällä itse kirjoittavat, mutta en juuri koskaan avaa yhtään linkkiä. Tuon Witherspoon instituutin linkin avasin vain sen takia, että halusin tietää, kuka artikkelin on tuottanut. Itse artikkelia en lukenut. Pahoittelen että olen tämän osalta vähän tyly, mutta en halua käydä tätä keskustelua webbilinkeillä, koska se veisi aivan järjettömästi aikaa.
”Pahoittelen että olen tämän osalta vähän tyly, mutta en halua käydä tätä keskustelua webbilinkeillä, koska se veisi aivan järjettömästi aikaa.”
—–
-Ei tarvitse pahoitella ja ymmärrän sen ettet halua keskustella nettilinkeillä. En halua itsekään. Mutta ei tarvitse keskustella. Sanon vain että lue hyvä ihminen ne, jos oikeasti haluat nähdä asioiden kaikki puolet. Ei tarvitse kommentoida. Mutta jos et tutustu ajatuksiin, joita ihan oikeat ihmiset ovat kirjoittaneet, miten voit sanoa että sinulla on oikeaa tietoa ja kaikki näkökulmat huomioiden olet päätynyt tietynlaiseen näkemykseen?
Sanon vielä, että lue ja ota selvää. Keskustelua ei siltä pohjalta tarvitse käydä. Ok?
”Pyysin sinulta esimerkkiä siitä, mikä sosiaali- ja terveysministeriön valmistelemassa translaissa on sellaista, joka aiheuttaa kriittistä sanottaa. Ei minulla ole mielenkiintoa lähteä jotain blogeja lukemaan.”
—-
-Sanoin että transsukupuolisilla itsellään on kriittistä sanottavaa translaista. Pyysit esimerkkiä siitä, näin ymmärsin, ja ajattelin että olisi parempi ohjata sinut suoraan lukemaan niitä kriittisiä ajatuksia.
Voin minä omiakin ajatuksiani sanoa, mutta ihan oikeasti. Osoitat suurta tyhmyyttä, anteeksi että käytän tällaista sanaa, jos et ota selvää siitä miten transihmiset, jotka ovat kaiken läpikäyneet, asiat näkevät.
Mitä heidänkään hyödyttää kirjoittaa ajatuksiaan varoitukseksi muille, jos kaikki suhtautuisivat kuten sinä?
Tuntematon blogisti: ”kykenen olemaan nainen ainoastaan toiselle naiselle, puhumattakaan siitä, että mihin minä tunnen vetoa. Jo pelkästään tähän kaikkeen liittyvä sosiaalinen stigma on aivan liikaa monelle. Lesbopari ei voi olla samankaltainen kuin heteropari”
Kaikella kunnioituksella henkilöä kohtaan, enkä nyt tarkoita pelkästään siteeraamaani pätkää, mielestäni seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ei voi lähteä ratkomaan siitä näkökulmasta, että oletetaan psykiatrista hoitoa tarvitsevien ihmisten kirjoitukset asioiden normaalitilaksi.
On aivan varmasti suuri määrä ihmisiä joilla on hyvin vaikeita minäkuvaan, itsetuntoon, ihmissuhteisiin tai muuhun sosiaaliseen elämään liittyviä ongelmia ja heitä tarvitsee auttaa erikoissairaanhoidon puolella niin paljon kuin näihin ongelmiin on apua olemassa. Ei voida kuitenkaan lähteä siitä, että näiden ihmisten kirjoitusten perusteella lähdettäisiin täällä maallikkovoimin ratkaisemaan sitä, miten transsukupuolisia yleisesti hoidetaan.
Tuo tuntematon blosti yrittää nimenomaan sanoa, että transsukupuolisuuden taustalla voi olla psykiatrista hoitoa vaativia asioita, joita ei pitäisi lähteä ratkomaan transidentiteetin ja siihen liittyvien hoitoprosessien kautta.
Ja vaikuttaa siltä, että koska henkilö on tarvinnut psykiatrista hoitoa mielestäsi hänen kirjoituksiaan ja ajatuksiaan ei tarvitse ottaa vakavasti?
Mitä sitten tarvitsee ottaa vakavasti?
Jusu, miten ja miltä pohjalta sinä tässä asiassa määrität mikä on totuus?
Tarkoitin vain sitä, että jos minulla olisi umpisuolen tulehdus, en menisi sairaalaan mielisairaan umpisuolen tulehduksesta kärsivän potilaan blogikirjoitus taskussani ja alkaisi suunnittelemaan hoitoa hoitavan lääkärin kanssa kyseisen blogitekstin pohjalta.
Sinulla on taipumus kaivaa esille kaikkein patologisimmat tapaukset ja sitten niiden perusteella tehdä muitakin ihmisiä koskevia yleistyksiä. Minä lähden siitä, että teemme ensin prosessin siitä, miten perustapaukset hoidetaan ja sitten nämä erikoistapaukset käsitellään erikoistapauksina.
”Sinulla on taipumus kaivaa esille kaikkein patologisimmat tapaukset ja sitten niiden perusteella tehdä muitakin ihmisiä koskevia yleistyksiä. Minä lähden siitä, että teemme ensin prosessin siitä, miten perustapaukset hoidetaan ja sitten nämä erikoistapaukset käsitellään erikoistapauksina.”
——–
-Ei vaan haluan nähdä asioiden kaikki puolet! Sinulla tuntuu olevan käsitys, että jos joku homoseksuaali tai transsukupuolinen näkeekin asiat toisin kuin vallalla oleva näkemys, tai toisin kuin sinä, hänessä ja näkemyksessään on jotain vialla?
Kun tuon tämän esiin, oletat että minulla on jokin ongelma?
Ja mitähän mahdat tarkoittaa tässä asiassa ”perustapauksilla” ja ”erityistapauksilla”? Siis kuka ja miksi ja miten on ”erityistapaus”? Transideologiaan kriittisesti suhtautuva transihminenkö? On jotenkin poikkeava?
Jos haluat vielä toisen esimerkin: hammaslääkäri ei hampaita paikatessaan nukuta jokaista potilasta vain sen takia, että on olemassa ihmisiä, joilla on niin suuri pelko hammaslääkärissä käyntiä kohtaan, että hänen hampaansa hoidetaan nukutuksessa.
En ole kovin innostunut käymään tätä keskustelua siltä pohjalta, että premisseiksi otetaan konservatiiviset katoliset näkemykset ihmisen sukupuolesta ja päälle liimataan kaikkein äärimmäiset esimerkit transsukupuolisten kokemuksista.
Pakko jatkaa vähän, vaikka saatat poistaa tämän…
Sinusta minulla on jokin taipumus. Varmaan moniakin, enkä aina ole asiallisimmasta päästä keskustelijana. Mutta olen ollut havaitsevinani sinussa tiettyä taipumusta…
Siis taipumusta vain päättää että asiat ovat näin, ja sitä ei sitten voi kyseenalaistaa. Tai voi, mutta pitää jotenkin taianomaisesti vakuuttaa sinut…
Esimerkkejä on useita.
Päätit, että Paavali tarkoitti roomalaiskirjeessä pakanajumalien (Dionysoksen) kunniaksi järjestettyjä seksiorgioita, ei homosuhteita ylipäätään. Esitit tämän selkeänä ja varmana faktana, et spekulaationa.
Haastoin tämän näkemyksen perusteluilla, jotka nousivat suoraan tekstistä eikä kulttuurillisista oletuksista. Että Paavali puhui tietynlaisesta epäjumalanpalveluksen muodosta. Luodun palvelemisesta Luojan sijasta. Ei siis ”pakanajumalien palvomisesta” temppeleissä tai muuallakaan.
Päätit, että Tuula Tamminen puhuessaan ”ympäristötekijöistä” homouden synnyssä, tarkoitti kohdunaikaisia olosuhteita, ei ihmissuhteita ja elämänvaiheita, kuten sana yleisesti ja johdonmukaisesti ymmärretään. Esitit tämän vielä siten, että ”harvalla on ymmärrystä…”
Ja päätit ettei minulla ole mitään kokemusta mitä tulee parisuhteisiin, ja siksi minulla ei voi olla niistä mitään sanottavaa. Mitäpä minulla voisi olla sanottavaa, kun olet jo päättänyt miten asia on.
Ihan oikeasti, tässä trans-asiassa on paljon muutakin ja paljon enemmän kuin mitä julkisuuteen tällä hetkellä tuodaan. Jos et välitä tutkia asiaa kaikilta osin, niin se on ehkä puolustuskeinosi. Olet jo päättänyt miten asia on.
”Jos haluat vielä toisen esimerkin: hammaslääkäri ei hampaita paikatessaan nukuta jokaista potilasta vain sen takia, että on olemassa ihmisiä, joilla on niin suuri pelko hammaslääkärissä käyntiä kohtaan, että hänen hampaansa hoidetaan nukutuksessa.”
—–
-En halua, koska esimerkki on huono eikä vertaudu mielekkääsit yhtään mihinkään.
——–
”En ole kovin innostunut käymään tätä keskustelua siltä pohjalta, että premisseiksi otetaan konservatiiviset katoliset näkemykset ihmisen sukupuolesta ja päälle liimataan kaikkein äärimmäiset esimerkit transsukupuolisten kokemuksista.”
——-
-Siis miksi ihmeessä ajattelet, että nuo transsukupuolisten kokemukset ovat jotenkin ”äärimmäisiä”? Miksi? Tuota oikeastaan juuri tarkoitin, kun sanoin että olet vain päättänyt miten asiat ovat. Eli mikä transsukupuolisuuden suhteen on ”normaalia”? Siihen nähden nuo kriittiset näkemykset ja kokemukset voivatkin vaikuttaa ”äärimmäisiltä”? Mutta entä jos ne ovatkin niitä normaaleja ajatuksia ja kokemuksia?
Etkö ole lainkaan ottanut huomioon, että ne juuri saattaisivat tuoda esiin sen mikä on tässä asiassa normaalia?
Nuo linkit sisältävät myös transihmisten omia lausuntoja ja tutkimustietoa, jota voi sitten arvioida erikseen… Minusta ne ovat tärkeä lisätekijä keskustelussa, joka meidän ”ulkpuolisten” kesken voi olla pelkkää mihinkään johtamatonta eipäs-juupas -vääntöä…
Sari: ”Mutta entä jos ne ovatkin niitä normaaleja ajatuksia ja kokemuksia? Etkö ole lainkaan ottanut huomioon, että ne juuri saattaisivat tuoda esiin sen mikä on tässä asiassa normaalia?”
Perustan näkemykseni omaan elämänkokemukseeni LGBT-yhteisön jäsenenä. Tätä kokemuspohjaa vasten arvioin eri ilmiöitä ja mielipiteitä. Lisäksi Suomessa on kaksi yliopistosairaaloiden trans-poliklinikkaa, joissa kyseisiä ihmisiä hoidetaan lääketieteellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ilman poliittista tai uskonnollista agendaa.
Transsukupuolisten hoidossa etusijalla ovat nimenomaan potilaan omat kokemukset. Kenellekään ei tyrkytetän korjaushoitoja eikä kenellekään kerrota, mitä sukupuolta he saavat olla ja mitä he saavat kokea ja mitä eivät saa kokea.
Ja jos sitten puhutaan translain uudistamisesta, siinä yksi keskeinen asia on nimenomaan juridisen sukupuolen muuttaminen ilman lääketieteellisiä hoitoja, jos potilas kokee ne omalla kohdallaan tarpeettomiksi. Karkein epäkohta nykyisessä lainsäädännössä on se, että potilas tarvitsee steriloida uuden henkilötunnuksen saamiseksi. Tälle toimenpiteelle ei ole lääketietellistä perustetta.
”Perustan näkemykseni omaan elämänkokemukseeni LGBT-yhteisön jäsenenä. Tätä kokemuspohjaa vasten arvioin eri ilmiöitä ja mielipiteitä.”
——-
-En lainkaan epäile tai kyseenalaista kokemustasi. Mutta se minua juuri ihmetyttää, kun et näytä olevan tietoinen, tai voivan hyväksyä toisenlaisia kokemuksia. Jotka ovat aivan yhtä aitoja. Kuten Jukka Hankamäen näkemys, jonka vuoksi hän erosi Setasta. (Linkissä, jota et avannut 🙂 )
On olemassa homoagendaan tai Setaan ja LGBT-piireihin kriittisesti suhtautuvia homoseksuaaleja, kuten Musta Orkidea, joka on lesgo. Ja myös trans-ideologiaan kriittisesti suhtautuvia transsukupuolisia. Jotka ovat myös kokeneet ja nähneet nämä piirit ja kuviot.
——-
” Lisäksi Suomessa on kaksi yliopistosairaaloiden trans-poliklinikkaa, joissa kyseisiä ihmisiä hoidetaan lääketieteellisesti tarkoituksenmukaisella tavalla ilman poliittista tai uskonnollista agendaa.”
——
-Juuri tässä asiassa toivoisin että kuuntelisit niitä, joilla on kokemuksia näiden tahojen kanssa toimimisesta. Hoitosuosituksista ja toimenpiteistä. Ja jotka ovat havainneet siellä tiettyä politisoitumista, vaikkakaan ei uskonnollista. Sinun näkemykseis tuntuu olevan aika valmis ja varma. Pitäisin hyvänä asiana, että olisi vaihtoehto, jossa tuotaisiin esiin asian toinenkin puoli, ja se, ettei hormoni ja leikkaushoito saisi olla ensisijainen vaihtoehto. Oikeasti, tästä juuri noilla blogistin foorumilla kirjoittavilla on kokemusta.
———
”Transsukupuolisten hoidossa etusijalla ovat nimenomaan potilaan omat kokemukset. Kenellekään ei tyrkytetän korjaushoitoja eikä kenellekään kerrota, mitä sukupuolta he saavat olla ja mitä he saavat kokea ja mitä eivät saa kokea.”
——–
-Homma menee paljon mutkikkaammin ja salakavalammin. Siihen liittyy vaaroja juuri tuolla alueella, vaikkakaan kukaan ei varmasti tahallaan halua vahingoittaa ketään. Siksi toivon, todella, että joskus otat aikaa ja luet mitä nämä ihmiset ovat kirjoittaneet.
”joka on lesgo”
—
-Siis lesbo 🙂
Tarkennuksena tähän kohtaan, että minä en ole Setan jäsen enkä erityisesti ammenna maailmankatsomustani heidän materiaaleistaan.
Seuraan aihepiirin ympärillä liikkuvaa uutisointia, tieteellisiä tukimuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen videoblogeja YouTubessa. Mielestäni katsantokantani aiheeseen on suhteellisen tieteellinen sekä yksilöiden omiin kokemuksiin perustuva.
Suhtaudun kriittisesti kaikkeen ideologiseen ”tiedon” jakamiseen vaikka olenkin sitä mieltä, että esimerkiksi Seta ry:llä on perustellumpi ja oikeutetumpi intressi ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioihin kuin vaikka jollain konservatiivisella uskonnollisella liikkeellä.
Mitä tulee transsukupuolisten hoitoihin katson ettei ole minun asiani päättää niistä enkä koe, että minulla olisi aiheesta tarvittavaa asiantuntemusta. Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tällä palstalla kenelläkään on riittävää kokemusta kyseistä erikoissairaanhoidon alueesta, joten puhtaasti hoitotekninen keskustelu olisi niin minulta kuin keneltä tahansa muultakin aika joutavanpäiväistä suun aukomista. Helppo esittää mielipiteitä jos ei tiedä eikä tarvitse ottaa vastuuta.
Lähestyn translaindäntöä lähinnä yhteiskunnallisesti ja niiltä osin kun lakimuutoksen arviointi ei edellytä erikoislääkärin pätevyyttä. Tällaisista asioista kastraatiopakon poistaminen on mielestäni yksi tärkeimmistä lakimuutoksen yksityiskohdista.
”Tarkennuksena tähän kohtaan, että minä en ole Setan jäsen enkä erityisesti ammenna maailmankatsomustani heidän materiaaleistaan.”
—–
-Siis tuo SETA:sta irtisanoutunut homoseksuaali oli vain esimerkki, siitä että näkemykset ja kokemukset eivät ole yhteneviä, ja kritiikkiä esiintyy kaikkiin suuntiin.
————–
”Seuraan aihepiirin ympärillä liikkuvaa uutisointia, tieteellisiä tukimuksia sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen videoblogeja YouTubessa. Mielestäni katsantokantani aiheeseen on suhteellisen tieteellinen sekä yksilöiden omiin kokemuksiin perustuva.”
——-
-Ensimmäiseen, niin minäkin. Mutta ihmettelen jos seuraat vain tietyllä lailla ajattelevien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen videoblogeja. Yritän vain tuoda esiin nimenomaan sitä, että toisenlaisiakin näkemyksiä on, ja toisella tavalla asiat näkeviä vähemmistön edustajia on. Itse olen tutustunut kaikkeen mahdolliseen materiaaliin ja verrannut eri tavoin ajattelevien homo- ja transihmisten näkemyksiä keskenään. Katsotko sinä asiaa vain yhdeltä kantilta?
Tieteellisiin tutkimuksiin olen alkanut suhtautua tietyllä kriittisyydellä. Erityisesti tämän jälkeen:
https://www.hs.fi/nyt/art-2000005854286.html?utm_source=facebook&utm_medium=toimitus
—————
”Suhtaudun kriittisesti kaikkeen ideologiseen “tiedon” jakamiseen vaikka olenkin sitä mieltä, että esimerkiksi Seta ry:llä on perustellumpi ja oikeutetumpi intressi ottaa kantaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioihin kuin vaikka jollain konservatiivisella uskonnollisella liikkeellä.”
——–
-Samoin. Mutta juurikin seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen asioita ajavien tahojen toiminta on muuttumassa yhä enemmän ideologiseksi. Tämä on siis eräiden asiat kaikilla tasoilla kokeneiden näkemys. Eli näetkö vain kaksi vaihtoehtoa: uskonnollinen ja uskonnolliselta kannalta kantaaottava liike ja sekulaari, joka on aina luotettavampi? En vetäisi mutkia noin suoraksi.
Setan toiminta on mennyt aika lahkomaiseksi, ja nimenomaan ideologiseksi erityisesti transasian suhteen, ja juuri siksi moni on irrottautunut siitä.
—————–
”Mitä tulee transsukupuolisten hoitoihin katson ettei ole minun asiani päättää niistä enkä koe, että minulla olisi aiheesta tarvittavaa asiantuntemusta. Olen hyvin skeptinen sen suhteen, että tällä palstalla kenelläkään on riittävää kokemusta kyseistä erikoissairaanhoidon alueesta, joten puhtaasti hoitotekninen keskustelu olisi niin minulta kuin keneltä tahansa muultakin aika joutavanpäiväistä suun aukomista. Helppo esittää mielipiteitä jos ei tiedä eikä tarvitse ottaa vastuuta.”
——–
-Aivan. Ja juuri siksi katsonkin merkittävämmäksi asianosaisten omat lausunnot, jotka ovat todella nähneet mitä se on. Ja lisäksi: ns. asiantuntijoiden joukossa on myös monenlaista näkökulmaa, ei vain yhtä. Osa on politisoitunutta, ja sitten vastavirtaan kulkijoita, jotka esittävät poliittisesti epäkorrektin näkemyksen. Suomessa mm. Jari Sinkkonen. Tässä amerikkalaislääkäri:
https://www.youtube.com/watch?v=Ys0nUYaZYC8
——————–
”Lähestyn translaindäntöä lähinnä yhteiskunnallisesti ja niiltä osin kun lakimuutoksen arviointi ei edellytä erikoislääkärin pätevyyttä. Tällaisista asioista kastraatiopakon poistaminen on mielestäni yksi tärkeimmistä lakimuutoksen yksityiskohdista.”
———
-Mutta se tarkoittaisi sukupuolen muuttamista juridisesti pelkällä ilmoituksella. Tässä ei mielestäni ole yhteiskunnallisesti mitään järkeä. Ja tähän juuri linkkaamani blogisti ottaa vahvasti kantaa.
Ja toisekseen, millä perusteella ihminen, joka haluaa muuttaa juridisen sukupuolensa mutta ei kehoaan, on transsukupuolinen. Ja mielestäni ei tosiaankaan pitäisi olla sallittua jäädä fyysisesti jonnekin naisen ja miehen välimaastoon, jotta voisi synnyttää vaikka on muuten ryhtynyt mieheksi…
Tässä vielä vallitsevan näkemyksen haastavia videoblogeja:
https://www.youtube.com/channel/UCejJGdSGlFMk6-U9Uiylcug/videos
”Käsittääkseni transsukupuolisen henkilön sukupuoli-identiteetti ei vaihtele päivittäin.”
Näin minäkin olen asian käsittänyt.
Tekstissäsi oli lainaus:”Yksinkertaisimmillaan kyse on siitä, että Minnaksi ristittyä nuorta kutsutaan Mikoksi, jos hän sitä itse toivoo. Ei kuullosta kohtuuttoman vaikealta.”
Transsukupuolisuus ja transvestisuus ja ovat kokonaan eri asioita ja jälkimmäisessä sukupuolinen ilmaisu voi vaihdella hyvinkin tiheään.
Tarkoitukseni ei ollut kirjoituksessani käsitellä transvestisuutta. Siinä henkilö ei koe olevansa biologiseen sukupuoleensa nähden vastakkaisen sukupuolen edustaja vaan hän kokee halua roolileikkiin. Ilmiöön voi liittyä myös seksuaalinen fetissi, mutta se ei ole välttämätöntä.
Itse miellän transvestisuuden enemmän harrastuksena. Joku tykkää kuorolaulusta, toinen haluaa käydä uimassa, kolmas ottaa aurinkoa ja lukee kirjoja ja yhdellä inhimona on pukeutua vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Transvestisuus on ilmiönä noussut erilaiseen asemaan ehkä siksi, että se on ollut sosiaalisesti tuomitumpaa kuin vaikka kuorolaulu.
Jusu, ilmoitan, että poistun tästä keskustelusta, ja yritän jälleen pitää lupaukseni olla tarkoituksella rasittamatta sinua itsetarkoituksellisella vänkyttämisellä 🙂
Pitää vielä erikseen pahoitella. Saat minusta varmaan harmaita hiuksia, ja olet ollut ihailtavan asiallinen kaikesta huolimatta.
Minulla on meneillään aika vaikea vaihe elämässä, ja aggressiot ovat pinnalla. En tavallisesti käyttädy näin riitaahaastavasti. Mutta oikeasti olen iloinen ja otettu kun olet vastannut haasteisiini, ja keskustellut asiallisesti ja kärsivällisesti.
Poistun nyt. Yritän tuulettaa ajatuksia ja kirjoittaa vaihteeksi jotain luovaa ja runollista 🙂
Sari, kiitokset keskustelusta. Toivon, että elämäsi kääntyy aurinkoisempaan suuntaan ja toivotan menestystä luovalla ja runollisella polulla.
Sari: Voi, miten toivoisin, että tiivistäisit kommenttejasi edes vähäsen. Nyt niitä on niin vaikea seurata.
Aika monta vuotta olet tänne K24-alustalle kirjoittanut. Alkuun rinnastit minun ja meidän muiden seksuaalivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden parisuhteet polygamiaan, pedofiliaan ja muistaakseni myös zoofiliaan. Nyt myöhemmin olet jättänyt nämä rinnastukset pois.
Olen ymmärtänyt, että olet suorastaan jättänyt ev.lut. kirkon ihan varmuuden vuoksi, koska aika suuri osa ev.lut. kirkon väestä ja nyt myös papistosta on valmis siunaamaan meidän suhteemme.
Eikö kristinuskosta avaudu sinulle mitään muita näköaloja? Herramme ja Opettajamme antoi meille seuraajilleen monenlaisia tärkeitä käskyjä erityisesti vuorisaarnassa. Sivuutatko kaikki ne Raamattua lukiessasi?
Anteeksi, että kyselen. Toivon Jusun tapaan, että löydät iloa ja runollisuutta elämääsi. Ja toivon, että vaikea vaihe elämässäsi kääntyisi suopeaan suuntaan.
Jusu Vihervaara ja Sari Weckroth; olette hyvin jaksaneet puhua asiasta.
Alkupään kommenteissa oli kirjoitusta jaksamisen ja kestämisen asiasta. Nyt on niin että toisiaan seuraavien pettymysten kestäminen, niiden huomaaminen paremmalla tavalla, samoin kuin oikeinymmärryskyky asian todellisessa kehyksessä on persoonakohtanen, ja asiaan aina ei mtenkään kasvatuksen sanoilla ohjaavasti voi kasvavassa Ihmisessä vaikuttaa. Siinä missä toisen käyttäytyminen muuttuu kahden, kolmen negatiivisen peräkkäisen kokemuksen jälkeen kestää toinen saman kymmenkertaisesti. Hyvä on huomata kummankin todellisuuden olevan totta.
Kiitos erittäin tärkeästä kirjoituksesta Jusu! Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen syrjintä & stigmatisointi, ja heidän syrjintänsä vähättely, on arkipäivää Suomen ev.lut.kirkossa. Hyvin paljon on myös suurta tietämättömyyttä esimerkiksi seksuaalisuutta koskevasta tieteellisestä tutkimustiedosta. Samoin on suurta tietämättömyyttä syrjinnän seurauksista sen kohteeksi joutuville. Hyvin fiksut ihmiset ovat esimerkiksi tästä puheena olevasta oppaasta todenneet, että siinä puhutaan seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä ” erittäin kunnioittavasti”.
Olen itse toiminut pian kaksi kautta ( 8 vuotta) kirkon luottamuselimissä. En ole tänä aikana koskaan havainnut, että henkilökunnalle annettaisiin koulutusta seksuaalisuuden kysymyksissä, tai tasa- arvon, yhdenvertaisuuden tai syrjinnän kysymyksissä, siten, että koulutusta tilattaisiin näiden alojen asiantuntijoilta, esim sosiaali- ja terveysministeriön tasa- arvoyksiköstä, väestöliitosta, tai terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta jne, jossa koulutus perustuu tieteelliseen tutkimustietoon. Olen useinkin ehdottanut tällaisen koulutusta tilaamista mutta asiaan suhtaudutaan hyvin torjuvasti. Uskoisin, että tieteellistä tutkimustietoa ei haluta koska se uhkaisi edellä mainitun opetuksen asemaa kirkossa. ” Kutsuvat sitä rakkaudeksi”- tyyppisellä opetuksella ja niillä tahoilla jotka sitä antavat on vahva asema kirkossa, niin valitettavaa kuin se onkin.
”Hyvin paljon on myös suurta tietämättömyyttä esimerkiksi seksuaalisuutta koskevasta tieteellisestä tutkimustiedosta,”
Nimenomaan näin ja vaikka joku on ko. tietoon tutustunutkin sen ymmärtämiseen ja hyvksymiseen on vielä pitkä matka, kun käsite kromosomikin on monelle aivan ylivoimainen saati jonkin SRI geenin ominaisuus.