Kuvassa hymyilee Suomen kansalainen, rakkaani Colette.
Suomi on onnellisuuden maailmanmestari vuonna 2018
Suomessa sekä syntyperäiset suomalaiset että tänne maahan muuttaneet ovat maailman onnellisin kansa tänä vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan.
Viime vuonna 2017 Suomi oli viides ja Norja oli ensimmäinen.
http://worldhappiness.report/news/2018/03/14/finland-wins-double-gold-in-2018-world-happiness-report/
Helpotetaanpa tuonne linkkiin pääsyä niin että sinne pääsee suoraan klikkaamalla
http://worldhappiness.report/news/2018/03/14/finland-wins-double-gold-in-2018-world-happiness-report/
Monet suomalaiset hymähtävät näille mittauksille ja syystä. Jostain syystä mittausten tekijät luulevat että objektiiviset tekijät luovat onnellisuutta. Näinhä’n se ei ole. Onnellisuus on afekti, tunne. Se on hetkellinen seuraus siitä että jossakin asiassa on vihdoinkin onnistunut pääsemään saavutuksissa perille tai yllättäen kokee kuinka hyvin asiat tällä hetkellä ovat.
Tunne vaihtelee tilanteen mukaan. Vaikka kaikki asiat suurella tasolla olisivat tarpeeksi hyvin niin se on kolektiivista hyvinvointia joka ei välttämättä luo onnellisuutta yksilöille.
Ihminen on sosiaalinen olento. Tästä syystä n imenomaan kollektiivinen hyvinvointi luo perustan yksilön hyvinvoinnille.
Mielestäni Tilastokeskuksen julkaisemassa Kuluttajabarometrissä Kuluttajien luottamusindikaattori osoittaa samaa linjaa, mitä yllä viittaamani onnellisuustutkimus. Olemme kansana menossa huimaa vauhtia ylöspäin.
http://tilastokeskus.fi/til/kbar/2018/02/kbar_2018_02_2018-02-27_kuv_001_fi.html
Roto: ”Olemme kansana menossa huimaa vauhtia ylöspäin.”
Kiistämätön tosiasia on kuitenkin se, että mikä menee ylös, tulee taatusti myös alas.
Kimmo
Kiitos puheenvuorostasi!
Tuo mainitsemasi yleistys ylös- ja alasmenoista näkyy myös yllä julkaisemassani käyrässä.
Voimme tuossa käyrän heilahtelussa nähdä sekä nousuja että laskuja. Yleiskehityksen voi tiivistää yleisempään kauteen:
1) Aluksi näkyy vuosituhannen alun nousu.
2) Sitten tulee vuoden 2008 laman vaikuttama notkahdus.
3) Seuraa Vanhasen hallituksen ajan nousu.
4) Tämän jälkeen edellisen hallituksen aikainen notkahdus.
5) Nyt nykyisen hallituksen aikana on päästy tämän tutkimuksen käyrässä koko tutkitun ajan korkeimpaan ennätykseen.
Olen huomannut samojen käyrän yleisvaiheiden esiintyvän erittäin monen ja mitä erilaisimman maamme olojen kehitystä koskevan tutkimuksen tuloskäyrässä.
Tuollainen mittaaminen on nimenomaan kollektiivista ja sen kohteena on yhteiskunta. Suomen maahanmuuttajat kokevat myös Suomen ykkösmaaksi.
Se johtuu siitä, miten maata on rakennettu, täällä on luotettavat julkiset palvelut ja instanssit, jos niitä verrataan muiden maiden vastaaviin. Rauha ja toimivat julkiset palvelut luovat kollektiivista ”onnea.”
Kokonaan toinen kysymys on, kuinka kauan Suomi pysyy nykyisellä menolla kärkimaana. Taloudellisten resurssien jakaminen tasan, ei enää koske kaikkein köyhempiä ja rikas kolmas osa kansaa voi jo kohtuuttoman hyvin ja heidän varallisuutensa lisääntyminen kasvattaa ääripäitä, kun taas samaan aikaan keskiluokan selkäranka on jo kovilla. Suomessa lapsiperheillä on asuntolainojen kanssa jo vaikeuksia ja arjen pyörittäminen monilapsisissa perheissä on kovilla. Sama kehitys on ollut EU:n politiikan seurausta koko Euroopassa.
Juuri tämän kehityksen tähden Euroopassa on alkanut nousemaan kansallisia liikkeitä, jotka ovat huolissaan omista vanhuksista ja lapsiperheiden hyvinvoinnista.
EU, on ajanut kovalla kädellä suuryritysten asiaa, koska kauppaliitostahan on lopulta kysymys. Euroopan kansat ovat viimein huomanneet, ettei se ole suinkaan automaattisesti kansan etu, että yritykset voivat hyvin. Globaalit markkinat eivät tunne kotimaata.
Ongelmat tulevat EU:ssa jatkumaan, jollei asioihin saada muutosta. Suomessa on myös jo paljon paineita saada tasapuolista kohtelua kaikille kansan ryhmille. Nykyinen järjestelmä on pikemminkin ajanut äärilaitoja kauemmaksi toisistaan.
Kahden kerroksen aika voi olla pian todellisuutta, jos luokka erot pääsevät syntymään jälleen.
Ismo
Seuraava artikkeli kuvaa kokonaisvaltaista taistelua köyhyyttä vastaan. Siinä kerrotaan, että Pohjoismailla ja Sveitisillä on tällä hetkellä parhaat lähtökohta-asemat.
”Paras lähtötilanne päämäärien saavuttamiseksi oli Pohjoismaissa ja Sveitsissä. Nämä maat, ”fit five”, kansoittivat vertailun viisi kärkisijaa. Suomen sijoitus vertailussa oli neljäs. Näissä maissa hyvinvoinnin osatekijät ovat parhaiten balanssissa, vaikka kaikissa maissa on vielä parannettavaakin.”
http://tietotrendit.stat.fi/mag/mag/article/255/#_ga=2.137532400.155302294.1521563655-441482546.1521563655
Erittäin hyvä mittari on gini -indeksi. Sen mukaan Suomi ja muutkin Pohjoismaat ovat parhaiden joukossa. Ukraina on tasaisin, Islanti toiseksi tasaisin, kolmantena on Slovenia , —, kahdeksantena Suomi ja Norja jne..
144 Denmark 28.50 vuosi 2014
145 Belgium 28.10 vuosi 2014
146 Algeria 27.60 vuosi 2011
147 Romania 27.50 vuosi 2013
148 Sweden 27.20 vuosi 2014
149 Moldova 27.00 vuosi 2015
150 Norway 26.80 vuosi 2014
150 Finland 26.80 vuosi 2014
152 Belarus 26.70 vuosi 2015
153 Kazakhstan 26.50 vuosi 2015
154 Slovak Republic 26.10 vuosi 2014
155 Czech Republic 25.90 vuosi 2014
156 Slovenia 25.70 vuosi 2014
157 Iceland 25.60 vuosi 2014
158 Ukraine 25.50 vuosi 2015
https://www.indexmundi.com/facts/indicators/SI.POV.GINI/rankings