Keskustelu asevelvollisuudesta käy vilkkaana. Kuuluva osa keskustelijoista on sen lakkauttamisen kannalla. Mitä heillä on tarjota tilalle?
Kysymys Jehovan todistajista herätti jälleen keskustelun asevelvollisuusjärjestelmästä. Jehovan todistajien vapauttamiseen päädyttiin 1980-luvulla. Heidän laittamisensa vankilaan totaalikieltäytyjinä oli silmiinpistävä ja humanitaarisesti vaikea menettely. Heidän vapauttamisensa palveluksesta on puolestaan poikkeus, joka rajoittuu vain yhteen uskontokuntaan. Siksi selvitys oli tarpeen.
Prof. Jukka Kekkosen tekemä selvitys sisältää kolme vaihtoehtoa. 1) muutetaan perustuslain sanamuotoa sopimaan yhteen Jehovan todistajien vakaumuksen kanssa, 2) laajennetaan asevelvollisuuden valikoivuutta, 3) vapautusmenettelyä laajennetaan muihinkin vakaumuksiin.
HS:n pääkirjoitus (10.5.) arvioi vaihtoehtoehtoja. Niistä jokainen sisältää sen riskin, että asevelvollisuusjärjestelmän perusta heikkenee. HS:n mukaan ”täysi vapautus ei voi olla ilmoitusasia. Jonkinlainen arviointimenettely tarvitaan”. Aiemmin siviilipalvelukseen hakeutuvien vakaumuksen arvioi lautakunta. Ei tuntuisi hyvältä päätyä lautakuntaan, joka arvioi asevelvollisuudesta vapautettavien vakaumusta. Nousee nimittäin kysymys, mikä olisi objektiivisesti kestävä peruste vapauttamiseen.
_ _ _
HS-raati (82 vastaajaa) otti 11.5. kantaa varusmies- tai siviilipalveluksen suorittamiseen edellisen päivän pääkirjoituksen pohjalta. Raatilaisten enemmistö, 33%, oli yleisestä asevelvollisuudesta luopumisen kannalla. 29% halusi velvollisuutta sekä miehille että naisille. 20% kannatti miesten asevelvollisuutta hieman nykyistä laajemmin, vakaumukseenliittyvin poikkeuksin. Lähinnä nykyistä järjestelmää siis kannatettiin vasta kolmantena vaihtoehtona.
Esitetyt perusteet yleistä asevelvollisuutta vastaan olivat moninaisia. Sitä pidettiin vanhakantaisena, taloudellisesti ja maanpuolustuksellisesti kestämättömänä, miehiä syrjivänä. Liisa Jaakonsaari tiivisti, että ”Suomi on yleisen asevelvollisuuden ulkomuseo. Ilmiötä ei ole enää juuri missään Euroopan maassa.” Vaihtoehtona esitettiin palkka-armeijaa, kodinturvajoukkoja ja NATO-jäsenyyttä.
_ _ _
Miten nämä vaihtoehdot toimisivat? Asiaa selvitti Siilasmaan työryhmä pari vuotta sitten. Palkka-armeija, 60 000 miestä, maksaisi 5 mrd, yli kaksi kertaa enemmän kuinasevelvollisuuteen perustuva 230 000 miehen armeija. 60 000 palkkasotilaalla ei koko Suomea puolusteta, ehkä Kehä III sisäpuolta? Mistä sopivat palkkasotilaat saadaan? Vaikkapa Ruotsissa se on osoittautunut vaikeaksi. Siellä on havahduttu uudelleen oman maan puolustuskyvyn tasoon. Yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen voi johtaa sotilasliittoon ja puolustusmenojen kasvuun.
Palkka-armeijoihin rekrytoituu kapea osa yhteiskuntaa. Näin armeija ja muu yhteiskunta eriytyvät toisistaan. Lopputuloksena voi olla, että palkka-armeija menettää kansan tuen. Yleisenasevelvollisuuden puolesta voidaan sanoa, että se ylläpitää laajaa maanpuolustustahtoa. Se on taloudellisempi kuin palkka-armeija ja mahdollistaa koko suuren ja harvaan asutun maan puolustamisen. Se on mahdollinen myös sotilasliiton jäsenelle, kuten Viron esimerkki osoittaa.
_ _ _
Ulkomuseoista voi löytyä toimiviakin asioita. Jukka Tarkan kolumnissa Venäjän asevoimien noususta (ESS) noin kuukausi sitten oli terävä havainto. Useimmat Länsi-Euroopan maat ovat toinen toisensa jälkeen tahattomasti riisuneet itsensä aseista puolustusmenoja leikkaamalla. Ensin on mennyt operatiivinen hyökkäyskyky ja sen jälkeen myös puolustuskyky. Vahvat asevoimat on esimerkiksi Kreikalla, Turkilla, Itävallalla ja Sveitsillä. Tietääkseni niissä on asevelvollisuus ja Sveitsissä kansanmiliisi.
_ _ _
HS:ssa 10.5. sivuttiin myös kysymystä sikhien turbaaneista, joka on heidän uskontonsa näkyvin tunnusmerkki. Iso-Britanniassa sikhien parrat ja turbaanit sallittiin kaikilla elämänalueilla 1982. Sikhit käyttävät myös sotilaina turbaaneja. Ilmeisesti se on tehty mahdolliseksi kypärän kanssa.
Pidän periaatteessa tärkeänä eri uskontojen tasa-arvoa ja uskontojen kannattajien mahdollisuutta suorittaa asevelvollisuus, kunhan eri uskontojen huomioon ottaminen on kohtuudella mahdollista palveluksen arjessa.
Tuohon Maijan mainitsemaan tapaukseen liittyen tuli mieleeni, että Ruotsissa oli jossain vaiheessa selvitetty puolustusvoimien henkilökunnan puoluesidonnaisuuksia. (En tiedä, kuka selvitti ja miten. Koko juttu saattaa olla myös ns. urbaani legenda.) Osoittautui, että pieni KPML (r) oli kannattajamääräänsä nähden vahvasti yliedustettuna upseeriston keskuudessa. Toisin sanoen, nämä vallankumoukselliset marxilais-leninistit yrittivät soluttautua armeijaan voidakseen tehdä vallankumouksen.
Toivottavasti yleistä asevelvollisuutta ei lakkauteta, vaan se säilytetään ja sitä kehitetään jatkossakin.
Onko Lahtisesta tullut defaitisti?
Maamme sijaitsee niin vaarallisella paikalla, että joku pelote tai hidaste tontin valtaukselle pitää olla. Muistan yliopistolta ne ajat, jolloin Rauhanpuolustajat ja ASS terrorisoivat ilmapiiriä. En totisesti haluaisi niitä valheen aikoja takaisin.
Suomen olisi pitänyt aikaa sitten littyä Natoon, mutta vuosikymmenten valhepropaganda pesi niin monen aivot. Kuvitella nyt, että belgialaiset ja ranskalaiset lähtisivät pitopöydästään valtaamaan Uralia! Toverit niin kertoivat ja kansa uskoi!
Naton synty oli puolustuksellinen vastaveto kaikelle sille neuvostoimperialismille, mistä Hertta Kuusinen 1948 lausui: ”… tie on meidänkin tiemme”. Nyt taitaa olla myöhäistä. Tarja ajoi Suomen ulkopoliitiseen umpikujaan.
Nyt täytyy Jorma sanoa, että tuo sana ei auennut, enkä löytänyt sanakirjaa käyttämällä suomenkielistä vastinetta.
Kuiskaan yden jutun. Kun Itä-Saksa lakkasi olemasta, niin sieltä siirreltiin melko vahvat neuvostojoukot jonnekkin. Kuriositeettinä’ voidaan lausua, että upseeriperheetkin joutuivat luksi telttamajoitukseen.
Yksi asia taphtui, josta puhuttiin melko vähän: Kannakselle siirrettiin hyökkäyshelikopterirykmentti. Joka ymmärtää niin ymmärtää mitä se merkitsee. Meillä pitäisi olla jotain mitä meillä ei välttämättä ole.
Lauri kysyy, onko suomalaisessa elämäntavassa jotain niin ainutlaatuista, että sitä kannattaa asein varjella? Suomi on monilla mittareilla mitaten maailman kärkimaita. Tähän on päästy demokratian, koulutuksen, sosiaali- ja terveystyön kulttuurin, ja väitän, että myös luterilaisen kristinuskon kautta. Paljon on siis menetettävää. Uskottava puolustus ylläpitää vakaita oloja ja pakottaa mahdollisen hyökkääjän laskemaan – ei vain hyökkäyksen vaan ennen kaikkea maan hallussapidon – kustannuksia. Yleinen asevelvollisuus nostaa hinnan varsin korkeaksi.
Kreikan rahankäyttö aseisiin ja muihin puolustusmenoihin on tainnut olla lähinnä vähentämässä maan itsenäisyyttä.
Tarkoittaa antautumismielialaa. Ala-Kurtissa on muuten toinen.
Arvostan kenttäpiispan lausuntoja korkealle. Niistä näkyy ymmärrys ja harkinta. En ole antautmista esittämässä, mutta keskustelu asevelvollis ja reserviarmeijasta on joskus niin kummallista, että perustaa on nostettava esille keskusteluun. Mitä sitten, jos… Mitä teemme ja mikä on silloin vakaumus. Muistelen, että raamattu kehottaa harjoittamaan sen kaupungin parasta, jossa asuu. Mitä se merkinneekin?
Maija Mäkelä,
ei kyse ollut vain Erik Schülleristä, vaan kymmenistä aidoista pasifisteista, jotka pyrkivät siviilipalvelukseen, mutta jotka hylättiin. Adressin laittoi liikkeelle Sadankomitea, ja allekirjoittajina oli monenlaista väkeä. Kyse oli vakaumusten yhdenvertaisuuden puolustamisesta, sillä lautakunta suosi uskonnollista vakaumusta pasifistiseen verrattuna.
Asevelvollisten tutkijalautakunta tarkisti menettelyään, jonka tuloksena hyökäämisten määrä väheni.
Jorma Hentilä. Muistan tuonkin, minkä kirjoitit. Tuttujanikin kieltäytyi silloin aseista. Yritän vain sanoa tässä sitä, että osa pasifistisesta sanomasta vesittyi sen suoraan liittymiseen silloiseen (anarkistiseen???) politiikkaan. Kun haluttiin uskonnollisten syiden lisäksi luvallisiksi polittisetkin syyt, ne syyt eivät täysin vakuuttaneet kaikkia meitä, jotka olimme samanikäisiä. He, joiden vakaumus sisälsi sekä poliittisia että kristillisiä piirteitä, tuntuivat välillä kieltämättä falskeilta. Tuntui siltä, että ratsastettiin uskonnollisilla syillä, vaikka kyse oli paljolti muusta. Kai muistat, että terminologia oli välillä aika hurjaa.
Tämä kaikki on saanut meistä monet kyllä olemaan allergisia ja epäileväisiä kaikista agendoista, joissa haiskahtaa piiloagendoja. Se epäluuloisuus on auttanut maailmallakin. Toisaalta monilla , ymmärtääkseni myös sinulla oli puhtaasti poliittinen viesti, etkä sitä piilotellutkaan.