Kerjääkö tämä mies a) rahaa? b) huomiota? c) verta nenästään?
Se, miten jokin asia sanotaan, on aivan yhtä tärkeää kuin se, mitä sanotaan. Siksi provosointi on silloin tällöin ihan tervetullutta ja paikallaan, mutta ei agitaattorin agendaa voi alvariinsa käyttää. Silloin siitä menee teho. Kuulijat ovat hyviä ummistamaan korvansa niin jatkuvalta pauhaamiselta kuin myös nalkutukselta. Sydän ei avaudukaan vaan paatuu. Ja puhuja voipi saada sirkuspellen maineen.
Yhteiskunnallisista tai kirkollisista epäkohdista ei missään nimessä saa vaieta, mutta kaikkia mahdollisia ratkaisua kaipaavia asioita ei kannata pitää räikeinä epäkohtina tai huutavina vääryyksinä, joita sitten profeetallisin äänenpainoin megafonin kanssa kaiutetaan sopivissa ja sopimattomissa paikoissa enemmän tai vähemmän korrektilla tyylillä. Tietysti, jos Jumalan on antanut sinulle vasaran roolin, niin saatat nähdä pienetkin asiat nauloina, joita sinun pitää pakonomaisesti paukutella vähän sinne sun tänne.
Vaan varohan, mies hyvä: Julkisuus ei aina ole pelkästään hyvästä! Julkisuuden valokeilaan ei kannata hakeutua tai jäädä keinolla millä hyvänsä. Itse ajattelen niin, että mediamyllyn pyöritykseen suostutaan silloin, kun tarve vaatii, mutta sitten sieltä huomion keskipisteestä on tajuttava tulla myös pois. Ainakin papin sopii niin tehdä.
Et ka sitten kotonasi oppinut, että on rumaa osoitella toisia sormella? Pata kattilaa soimaa, musta kylki kummallakin. Minä en ole koskaan haukkunut kuulijoitani pystyyn samalla tavalla kuin sinä, sillä minun mielestäni se ei ole oikein. Kirkkojärjestys ei siihen kannusta. Samoin katson olevani aina ja kaikkialla sen firman edustaja, joka minulle palkkaa maksaa. Toisin sanoen sen lauluja laulan, jonka leipää syön. Toisaalta kurkussa se minunkin lauluääneni pilaantuu, joten laulan nuotin vierestä, mutta teen sen kauniisti.
Pari radiohartauttasi olen kuullut. Ihan hyviä aiheita sinänsä, mutta foorumi kokonaan väärä. Viitsisitkö vähän vilkaista radiohartauspuhujille annettuja ohjeita? Aamuhartaudesta kuulija mieluusti etsii jonkinlaista hengellistä evästä tulevaa päivää varten. Annatko sinä jylinälläsi kuulijoille leipää vai kiven?
Joskus kokeilit siipiäsi myös Stand up-koomikkona. Well, kovasti sinulla oli silloinkin sanottavaa, mutta oli pääsääntöisesti kiusallista jossakin seurakuntayhtymän työntekijöitten yhteisessä tapahtumassa joutua kuuntelemaan alaleuatonta läpänheittoasi kirkollisista epäkohdista, kun samalla piti posket punaisina myötähävetä juttujasi.
Jossakin vaiheessa huumori katosi puheistasi, kun rupesit Totiseksi Torvensoittajaksi. Jäljelle jäi vain tuo Stand up. Nyt, veli hyvä, antaisin sinulle tällaisen ohjeen: Sit down, please! Relax! You are not the Last Man standing!
Tästä puhutaan siis nyt:
https://www.kotimaa.fi/uutiset/kotimaa/11296-pappi-rinnasti-wahlroosin-breivikiin
Olisin mielelläni Sadinmaan kanssa samaa mieltä, mutta sitten luin Sadinmaan kirjoituksen ja…pakko myöntää, että Hannun blogitekstissä on asiaa. Sadinmaan käyttämät rinnastukset ovat mauttomia eivätkä pidä paikkaansa ja yhteiskunta-analyysi heppoista vulgaarimarxilaista nostalgiaa. Vaikka tietysti se nostattaa vähän vanhemmalla ikäluokalla liikutuksen kyyneleet silmänurkkaan.
Ilmeisesti koskaan aiemmin koko Suomen kansa ei ole elänyt materiaalisesti yhtä vaurasta aikaa kuin nyt. Koskaan aiemmin suomalaiset eivät ole olleet yhtä terveitä ja pitkäikäisiä kuin nyt. Koskaan aiemmin ei ole syöty, pukeuduttu ja asuttu yhtä hyvin kuin nyt. Joka muuta väittää, valehtelee tietoisesti tai hölmöyttään. Kannattaa pitää rahanvaihtajien pöydät pystyssä.
Sinänsä olen Sadinmaan kanssa samaa mieltä superrikkaiden harrastaman hyväntekeväisyyden irvokkuudesta.
Hannu, kuvan suhteen pitäisi ainakin merkitä kuvan ottaja, koska kuvaaja omistaa oikeudet kuvaan. Ehkä tuota sitten voisi sanoa kuvasiteeraukseksi, mutta lähde pitäisi mainita. Ja joku kaunis päivä kuvaaja, joka huomaa blogisi, sitten sanoo, että hei kuules, toi on mun kuva.
Minusta on valokuvaaja joskus ottanut kuvia yhtä tiettyä julkista tarkoitusta varten. Kun niitä sitten on jäänyt jäljelle muutama, olen kysynyt lupaa, saanko käyttää esim. blogin tai facebookin profiilikuvana. Kun lupa on myönnetty, käytän rohkeasti.
Nämä ovat tämmöisiä vesiin vedettyjä rajoja sikäli, että sitten kun kuva on riittävän kaukaa, niin ensinnäkin ajallisesti riittävän vanhat kuvat (50v.) ovat kaikkien käytettävissä, ja maantieteellisesti kukaan taas ei huomaakaan mitään, varsinkin jos vähän itse peukaloi kuvaa. Olen itse joskus vain googlettanut ”sunset”-sanalla ja sitten käännellyt ja väännellyt kuvaa niin, että siitä on tullut kokonaan uusi teos.
Mitä lausumaani tuomiota tarkoitat? En koe itse sanoneeni mitään kovinkaan voimakasta.
Tuosta en ole ihan samaa mieltä. Kyllä Raamatussa kuvaillut julistajat kehottivat parannukseen muita kuin itseään. Ja niin pitää tehdä nykyisessä kirkossakin. Sattuuhan se sana samalla itseenkin, mutta ei lakia julistaessa pidä pelkkään peiliin katsella.
Tuo oli nätisti sanottu. Oma kokemus on vaan usein toisenlainen, kun törmää ikärasismiin. Olen 53-vuotias.
Minä voin ilmoittautua mielelläni hölmöksi. Suomalaiset ovat varmaan vauraampia kuin koskaan, mutta vauraus ei jakaudu tasapuolisesti ja köyhiä on paljon. Aivan liian paljon. Oheinen Taloussanomien juttu kertoo, ketkä nykyään jonottavat ruokaa.
– Mieheni luulee, että leipäjonoissa on vain juoppoja ja kerjäläisiä, kertoo Kuka käy leipäjonossa? -pääkaupunkiseudun ruoanjakotutkimukseen haastateltu äiti.
Vastoin yleistä kuvitelmaa hyväntekeväisyysjärjestöjen ja seurakuntien ruoka-apua jonottavat pääasiassa aivan muut kuin miehen kuvaamat ryhmät.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen köyhyystutkija Jouko Karjalainen kertoo, että jonoissa on aika tavallista väkeä. Vain maahanmuuttajien osuus on suurempi kuin väestössä keskimäärin.
Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskuksen Soccan viime vuoden lopulla julkistettuun leipäjonotutkimukseen osallistuneista yli 900:sta joka kolmas kuului lapsiperheeseen. Karjalainen epäilee tutkimustavan liioittelevan heidän osuuttaan jonkin verran.
– Selvää silti on, että lapsiperheiden osuus ruoka-apua hakevista on kasvanut muutamassa vuodessa, hän lisää.
Asumisen kalleus
ajaa leipäjonoon
Vanhempien osuus ilmaisen ruuan hakijoista korostuu pääkaupunkiseudulla.
– Siellä asumiskustannusten suuruus nostaa lapsiperheiden määrää, sanoo professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta ja Kuopion hyvinvointitutkimuskeskuksesta.
Hän vastaa valtakunnallisesta ruoanjakotutkimuksesta, jonka on määrä valmistua ensi vuonna.
Harva leipäjonossa seisova omistaa asunnon. Soccan tutkimukseen vastanneista 85 prosenttia asuu vuokralla. Saari huomauttaa, että vuokrat ovat pitkään nousseet 4–6 prosenttia vuodessa, mutta useimmat sosiaalietuudet on sidottu kuluttajahintoihin, jotka ovat kohonneet paljon maltillisemmin.
Lapsilisän indeksitarkastukset on puolestaan taas jäädytetty tästä vuodesta alkaen valtion säästöjen takia.
– Vuokrien osuus kulutuksesta on kasvanut koko ajan. Lopputulema on, että osalla menojen ja tulojen väliin on jäänyt aukko. Sitä täytetään ilmaisella ruualla, Saari kertoo.
Jonossa joka kolmas
vanhempi on yksinhuoltaja
Helsingissä perheen vuokrahuoneistoa ei yleensä saa alle tuhannella eurolla. Tavallisesti vuokrat ovat paljon sen yläpuolella.
– Asumisen kalleus koskee etenkin yksinhuoltajia. Yli puolet heidän tuloistaan menee asumiseen ja ruokaan, Karjalainen sanoo.
Miltei kolmannes ruokaa hakevista vanhemmista on yksinhuoltajia. Jos perheen ainoan vanhemman tulot verojen jälkeen ovat vaikkapa 1 500 euroa, rahat on vaikea saada riittämään.
Parisuhdekaan ei suojaa taloudelliselta ahdingolta, jos toinen tai molemmat menettävät työnsä. Pääkaupunkiseudun jonottajista 45 prosenttia on työttömänä tai lomautettuina.
Työttömyys ajaa koulutetutkin
perheet ruoan hakuun
Ruokajonojen pituus seuraa jossain määrin suhdanteita ja Karjalaisen mukaan työttömyys on yksi suuri syy lapsiperheiden osuuden kasvuun.
Vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin vuoksi työttömyys kasvoi ja jäi kriisiä edeltävää aikaa korkeammalle. Tammikuussa työttömyys suureni edelleen ja oli 8,7 prosenttia.
Heikko työtilanne koskee myös koulutettuja. Kolme neljästä Helsingin, Espoon ja Vantaan ruokajonottajasta on opiskellut perus- tai kansakoulun jälkeen. Joka kolmannella on opisto- tai korkeakoulututkinto.
– Hyvin koulutettujen suuri osuus on yllätys, Saari sanoo.
Periaatteessa koulutettujen on muita helpompi ponnistaa pois taloudellisesta ahdingosta. Karjalainen huomauttaa, että koulutetuistakin vaikeuksissa ovat nuoret, joilla ei ole työkokemusta ja vähintään puoli vuotta työttöminä olleet yli 50-vuotiaat.
No Teemu! Viimeisestä tuomiosta sa heille lauloit,
vai pettääkö mun muistini, vuosien painosta väsynyt?
Olen vahvasti eri mieltä. Mielestäni parannussaarnaajan tulee saarnata parannusta myös itselleen, eikä osoitella sormella: ”tuolla on Sepe-susi!”
Nyt on poikkeustilanne. Kun on työttömiä ja lomautuksia.
Minun lapsuudessani nämä köyhät olivat yleensä juoppoja.
Vasemmalla puolella näkyy vaivaavan Egyptin tauti.
Siellä Niilin varrella suurin ongelma on islam, ja sitä kovanaamat tahtovat korjata lisäämällä islamia.
Meillä pitäisi määrätä lisää vasemmiston änkyrää yhteiskuntaan, vaikka jo 4000 yritystä on karannut Viroon. Eivät ne voittojen takia ole sinne menneet, vaan siksi, että pysyisivät markkinoilla ja hengissä.
Nyt kun yritysveroa laskettiin, kysyivät jo MTV3:n uutisankkurit, miksi työpaikkoja ei ole lisätty, vaikka kuukausi sitten laskettiin yritysveroja?
Tätä on kansan ymmärrys.
Miten kukaan palkkaa työvoimaa, kun kysyntä laskee ja markkinat karkaavat? Osinkoja on silti jaettu, jotta pidettäisiin riskirahoittajat tyytyväisinä, jos joskus vielä tarvitsisi heitäkin.
Miten osakesäästäjistä on tehty rikollisia ja”kuponginleikkaajia”?
Niitä parjataan, en ymmärrä. Minäkin olen köyhyyttäni yksi heistä.
Ei tämä maa Kiljavan opiston kateudellla nouse. Sitä yritettiin jo kerrran, ja siitä tuli pannukakku.
En minä sitä viimeistä tuomiota ole keksinyt, vaan evankelista Matteus. Ja jos Matteusta on uskominen, niin Jeesus itse. Minä uskon niin kuin on kirjoitettu, että hänen eteensä kootaan kaikki kansat. Tuskin siellä syynätään, kuka on ollut osakesijoittaja ja kuka palkannauttija (tai pienyrittäjä niin kuin minä), mutta siitä joutuu liemeen, jos on jättänyt nälkäisen ruokkimatta ja kodittoman pakkaseen.
Minäkin sanoin, että samalla siinä saarnaa itselleen. Mutta ei siihen tarvitse pysähtyä. Kyllä Johannes Kastajallakin oli sanomalleen nimi ja osoite. Ja muistelepa Laestadiusta. Kun hän sanoi, että siveät huorat, rehelliset varkaat, raittiit juomarit ja kunnialliset viinaporvarit, niin ei hän siinä itselleen saarnannut.
Mutta mutta. Ei minunkaan mielestäni ole välttämätöntä kovasti osoitella sormella ihmisiä, mutta ahne elämänmeno pitää saarnata synniksi, koska se sellaista on. Saarna vaan jää helposti kovin kylmän kaukaiseksi, jos se ei konkretisoidu, vaan liikkuu pelkällä periaatteen tasolla.
Mukavaa, että yrität edes ymmärtää, Teemu. Usein teet hyviä analyysejä….
Kun otit pätkän ukko Laestadiuksen tekstiä, raittiit juomarit, rehelliset varkaat jne. huomaan, ettet ihan nähnyt sanomani ydintä (?)
(Nyt luin toisen kerran tekstisi, emmekä taida niin pahasti olla eri mieltäkään, Olkoon tämä kuitenkin näin..)
LLL puhuu katumattomista ja tunnottomista, m u t t a saarnatessaan juoppoutta vastaan hän myös i t s e lopetti Madeiran nauttimisen, ettei olisi pahennukseksi.
No, minun pointtini oli se, että ihmeen paljon täällä on näitä ensimmäisen kiven heittäjiä. Vielä kerran (pojat!): me olemme koko yhteiskuntana niin paljon ahneudessa kiinni, ettemme me voi tuolla tavalla jakaa pankkimiehille helvetintuomioita.
Joo, osut asian ytimeen. Enkä minäkään niin naiivi (kai) ole ollut, että jollekin ammattikunnalle tai ryhmälle tuomiota julistaisin, vaan ahneutta palvovalle elämäntavalle. Jeesuksen jotkin sanat ovat niin suoria ja kovia, että niiden yli on vaikea kävellä. Esimerkiksi se puhe miehestä, joka tarvitsi suuremmat aitat, joihin aarteensa kokoaisi. Nykyajan nuorille sukupolville pitäisi jonkun osata muistuttaa näistäkin Jeesuksen sanoista:
Ei paatuneinkaan pietisti voisi olla eri mieltä kanssasi, Teemu. Mites tässä aina näin käy??
Hyvin sieltä TV7:n kupeelta kirjoitat. ¨
(Odotamme sinulta koko ajan jotain hyvää ja ajatuksia herättävää hist. blogia)
Olen hyvin hyvin köyhistä oloista, leipä on kerätty pieninä palasina, En voi ymmärtää tätä henkeä, jonka mukaan yyyyyhteiskunnaaaan pitäisi joka asia maksaa ja korvata. Eihän tämä voi jatkua näin.
Oletko huomannut, miten ruotsalaiset ovat taas laittaneet asiansa ja kipeät päätöksensä kuntoon. Ne ovat kauaskatseisia ja yhteistyökykyisiä.
Nyt yöpuullle.
Suomen Pipliaseuran historian pitäisi valmistua nyt kesäksi. Dead line pukkaa päälle. Sitten voi hengähtää ja kirjoitella ilokseen.