Kotimaa24-uutiset kertovat kilpailusta, jossa on etsitty uutta säkeistöä tuttuun Suvivirteen, virteen 571. Sehän on Ruotsin lahja meille suomalaisille ja kaikille pohjoismaalaisille. Sen sävelmä syntyi Ruotsissa jo 1697 ja teksti jo 1694. Virsi tuli suomalaiseen virsikirjaan 1701.
Pian jälleen on suvivirren aika. Sitä ei lauleta koronatilanteen vuoksi tänä keväänä yhdessä ylioppilasjuhlissa eikä koulujen lukuvuoden päätösjuhlissa. Nyt sitä voi laulaa kotona ja yhdessä läheisten kanssa. Se kuuluu kevääseemme ja kesän aloitukseen. Kirkkovuodessa ja evankeliumikirjassa se on sijoitettu juhannuksen virreksi, koska juhannusta vietetään keskikesän juhlana. Juhannuksen varsinainen kirkollinen tausta ja hahmo on Johannes Kastajan päivässä.
Suvuvirsi on osaltaan synnyttänyt uuden kirkollisen perinteen, joka liittyy kärsvien lähimmäisten auttamiseen. Joulun alla laulamme Kauneimpia joululauluja ja toukokuulla laulamme Suvilinnun lauluja tai suvivirsitilaisuuksissa ja keräämme varoja kärsvivien auttamiseen maailmalla Kirkon ulkomaanavun kautta.
Suvivirrestä on myös monia murrekäännöksiä, Sitä lauletaan myös stadin murteella. Pidän tuota stadin murteella kirjoitettua suvivirren tekstiä ihan hauskana, mutta jotenkin en innostu Raamatun, Katekismuksen tai virsien ”murrentamisesta”.
En osallistu tuohon suvivirren säkeistökilpailuun, mutta sanailin pari hyvin perinteiseltä kalskahtavaa säkeistöä. Musiikista enemmän ymmärtävä antakoon palautteen siitä, sopivatko nämä alla olevat säkeistöt sävelmään.
Suvivirren aikaa odotettaessa. Hyvää kevään ja pääsiäisajan jatkoa! PS. (27.4.): Tein muutamia muutoksia tulleen hyvän palautteen johdosta. Nyt jätän säkeistöt osaltani näin.
Suvivirren uusia säkeistöjä (TL 26.4.20+muutokset palautteen pohjalta 27.4.20):
On talvi lauha meillä tai kylmä tuiskuinen
me kevään tullen saamme jo valon kesäisen
Nyt laulaa linnut taasen keväästä riemuiten, me niiden
kanssa jälleen yhdessä laulamme.
On lahjaa Herran meille nyt koti maallinen,
ja kaiken matkaa onni ja terveys läheisten.
Me toisten kanssa tänään kiitämme iloiten,
kun jaamme onnen, rauhan keskellä puutteiden.
Täydennys 28.4.2020: Pyysin kanttori Katariina Kokkosta katsomaan noita säkeistöjä ja hän teki niihin taitavana muokkausta. Tässä siis säkeistöt minun laatimina ja Katariina Kokkosen muokaamina:
Voi talvi olla lauha, tai kylmä, tuiskuinen,
vaan kevään tullen loistaa jo valo kesäinen.
Se lintujemme ääneen tuo riemun keväisen,
me niiden kanssa jälleen yhdessä laulamme.
Nyt Herran lahjaa meille on koti maallinen
ja matkallamme onni ja terveys läheisten.
Me tänään kanssa toisten kiitämme iloiten,
kun jaamme rauhan, onnen keskellä puutteiden.
Martti Pentti 29.4.20 kaupunkimiljööseen liittyvä säkeistö:
On kaupunkiinkin valo ja lämpö saapunut.
Sen osakseen saa talo myös harmaa, halkeillut.
Myös julkisivu loistaa lähiöasunnon.
Näin, Herra, kuuran poistaa asfalttividakon!
Toivo Loikkanen
Vantaalla haetaan Suvivirteen uutta säkeistöä – kuuntele kisan koskettavat ehdokkaat
Tein tänään 27.4. muutoksia tulleiden hyvien palautteiden pohjalta. Nyt olen itsekin enemmän tyytyväinen noihin tuotoksiini vaikka eivät ne toki virsirunoilijoiden tekemien veroisia olekaan! 🙂
Nyt runo (virsi) virtaa ja soi kuin keväinen puro.
Charlotta Lindfors
Olit oikeassa. Sorry.
Kanttorimme Katariina Kokkonen muokkasi tekstin vielä ehommaksi:
Voi talvi olla lauha, tai kylmä, tuiskuinen,
vaan kevään tullen loistaa(hohtaa/koittaa) jo valo kesäinen.
Se lintujemme ääneen tuo riemun keväisen,
me niiden kanssa jälleen yhdessä laulamme.
Nyt Herran lahjaa meille on koti maallinen
ja matkallamme onni ja terveys läheisten.
Me tänään kanssa toisten kiitämme iloiten,
kun jaamme rauhan, onnen keskellä puutteiden.
”Nyt Herran lahjaa meille on koti maallinen
ja matkallamme onni ja terveys läheisten.”
Entäs ne joilla ei ole kotia, sitä maallista, tai kaikki läheiset eivät ole terveitä.
Tuleeko heille paha mieli siitä, että miksi he eivät ole saaneet lahjaa.
Tulisiko suvivirressä muistaa myös kaupunkiympäristö:
On kaupuunkiinkin valo
ja lämpö saapunut.
Sen osakseen saa talo
myös harmaa, halkeillut.
Ei julkisivu loista
lähiöasunnon.
Oi Herra, kylmyys poista
asfalttividakon!
Suvivirren kirjoittaja olisi varmaan löytänyt pelkkää myönteistä virteensä kaupungistakin.
Kolmannen säeparin voi toki muuttaa myönteisemmäksikin:
Myös julkisivu loistaa lähiöasunnon.
Säkeistön loppukin pitää näin ollen korjata:
Näin Herra kylmät poistaa asfalttiviidakon.
Tuo on parempi. Onhan se kaupunkilaisten koti ja asuinsija. Ja kaupungeissa asuu paljon iloisia, taitavia, ihania ihmisiä, joita kevät ja aurinko virkistää ja riemastuttaa.
Hienoa, Martti. Kirjoita tänne vielä tuo säkeistö noilla muutoksilla.
On kaupunkiinkin valo ja lämpö saapunut. Sen osakseen saa talo myös harmaa, halkeillut. Myös julkisivu loistaa lähiöasunnon. Näin, Herra, kylmät poistaa asfalttividakon!
Martti: Vai olisiko runollista kirjoittaa näin: Näi, Herra, hallan poistaa asfalttiviidakon?
Miksei muuten, mutta halla taitaa olla vieras ilmiö kapunkimaisemassa. Kuura sitävastoin on tuttua kivitalojen pinnoilla pakkasen lauhtuessa.
Näin Herra kuuran poistaa asvalttiviidakon.
Kuura on oikein hyvä, parempi kuin kylmät.
On kauuunkinkin valo
Ja lämpö saapunut.
Sen osakseen saa talo
Myös harmaa, halkeillut.
Jo julkisivu loistaa
Lähiöasunnon
Näin Herra kuuran poistaa
Asfalttiviidakon.
Kaupungin Pee katosi jonnekin.
Suvivirsi on mestariluomus joka on ollut yli 300 vuotta iloksi niin monta miljardia laulukertaa.
Seuraava kilpailu voisi olla kuka säveltäisi ja sanoittaisi ihan oman virren joka pystyisi samaan
Palkinnot jaettaisiin sitten 300 vuoden päästä, niinkö?
On liian vaikeaa etukäteen päättää mistä siemenestä kasvaa suurin puu tai virsi.
Vielä loppusäkeistö vastuustamme:
Nyt vastuu, Herra, meille oi jälleen kirkasta, ja meidät kaikki yhteen tiellesi opasta.
Niin kiittää luomakunta ja luodut yhdessä, on tiemme avoin, hyvä, eteesi käydessä. (TL)