Oikeusasiamies on pohtinut asiaa ja selvitetään poistuuko joku Suvivirren ajaksi juhlasta ja pitääkö joulukirkkoon mennä jokaisen oppilaan. Toiset naureskelevat kanteluita tekeville, toiset ymmärtävät. Jotkut ymmärtävät miksi Jehovan todistaja saa jäädä pois koululaisjumalanpalveluksesta, mutta eivät suo samaa ymmärrystä uskonnottomille. Joku muistaa, ettei Suomessa ole muuria valtion ja uskonnon välillä, eli koulujen hartaudet ovat edelleen sallittuja.
Tässä kaikessa unohtuu yksinkertainen asia: koulun ei tarvitse järjestää uskonnollisia menoja.
Koululaisjumalanpalveluksen voi yksinkertaisesti jättää pitämättä. Sen sijaan voi vaikkapa opettaa matematiikkaa. Ja jos haluaa, voi vaikka syksymmällä matematiikan tunneista nipistää osan koulun syysjuhlaan. Jos Suvivirsi on se olennainen juttu, voi sen tilalle ottaa suvilaulun, ja joululaulujahan on vaikka miten paljon ilman uskonnollisia viittauksia.
Se, mitä laki vaatii, on yksinkertaisesti oppilaan uskontokunnan mukainen opetus, jos samaa uskontoa tunnustavia on kunnan alueella kolme. Vastaavasti pakollista on tavallinen historian opetus, ei keskiaikaan sijoittuvan roolileikin järjestäminen. Ja koska kristinuskon sisältöön uskovia on selvä vähemmistö jo suomalaisista yhteensä saati nuoremmista ikäluokista, on jumalanpalvelus todella enemmistölle roolileikkiin verrattava.
(Elias)
Olen jossain määrin eri mieltä. Minun maailmankuvani kannalta on olennaista, että synnynnäistä taipumusta uskontoon ei ole (tieteellisesti) osoitettu. En kiistä mahdollisuutta siihen, että se joskus osoitettaisiin.
Uskonnollisuuden kanssa ollaan näennäisesti pääsemättömissä, eikä se minua haittaa. En tosin usko, että todella ollaan, koska ainakin meillä kristinuskon vaikutus vähenee kovaa vauhtia;)
En ole vapaa-ajattelija, mutta kannatan heidän ajatustaan siitä, että uskonnoilla ei pidä olla virallista yhteiskunnallista roolia. Kun viimeksi Vapaa-ajattelijoiden nettisivuja katsoin, siellä ei mainittu tavoitteena toimintaa uskontoja vastaan.
Ihmisen synnynnäisestä taipumuksesta uskonnollisuuteen:
Asia ei varmasti ole aivan yksinkertainen. Voi esim. oikeutetusti väittää, että 3000 vuotta sitten ihmisellä oli tavallaan synnynnäinen taipumus uskontoon. Yhtä hyvin voi väittää, ettei uskontoa mikään jumala luonut, vaan ihmisellä oli tarve selittää jotenkin asioita, jotka olivat hänen käsityskykynsä ulkopuolella. Minä sanoisin asian mielummin niin, että ihmisellä on synnynnäinen halu selittää ja tietää.
Nykysuomalaisen synnynnäinen uskonnollisuustaipumus ei ilmene oikein muuten kuin lapsikasteessa;)
Niin, en tiedä onko se synnynnäinen vai yhteisöllinen (biologinen vai sosiologinen). Aivoissahan se kuitenkin tapahtuu. Uskonnontonta kulttuuria ei kuitenkaan ole vielä tietääkseni missään maailmankolkassa löydetty ainakaan pitkäikäisenä. En tiedä tarkkaan, mikä esim. Pohjois-Korean hengellinen tilanne tällä hetkellä on, mutta onhan siellä henkilönpalvonta paljon juhlallisempaa, liturgisempaa ja sisältää paljon enemmän uskoa luonnonlakien rikkoutumiseen kuin protestanttinen Jumalan palvelus…
Kirjoitin ehkä hiukan kryptisesti. Tarkoitin siis, että silloin jos uskonto kielletään tai sen tarve mitätöidään, joku muu tulee sen tilalle. Jollekin se on uskonnon vastustaminen, aktiivinen ateismi. Jollekin se voi olla uskoa tieteeseen, jollekin taloudelliseen kasvuun. Usko on tapa suhtautua asioihin. Palataksemme Jorin teemaan, ei uskonnonopetus tähtääkään tietynlaisen tapaan suhtautua asioihin, vaan tyytyy näiden asioiden näkyvien ja todennettavien puolien opettamiseen. Kuten vaikka laulattamaan suvivirttä…
Jonkin sortin kommunistinen järjestelmähän siellä lienee käytössä. Minäkin näen tuossa henkilökultissa paljon uskonnon kaltaisia piirteitä. Sellaisena se muistuttaa kumman paljon länsimaalaisen, kristillisen kirkon vaiheita. Valta on ollut kirkon ytimessä alusta alkaen. Paavit ovat olleet petoja hoitamaan kirkolle maallistakin varallisuutta. Ihan köyhä ei ole uskonpuhdistettujen luterilaistenkaan kirkko.
Minä näen niin Pohjois-Koreassa kuin kristillisissä kirkoissakin valtapeliä ja omaisuuden ja etuisuuksien haalimista. Kummassakin tapauksessa valtaa käyttää eliitti, joka perustelee erioikeutensa jumalallisella valtuutuksella.
Suomessakin kirkolla on vahva tarve pitää kiinni etuoikeuksistaan, vaikkapa siitä suvivirrestä, jota ilman kouluissa pärjättäisiin vallan mainiosti;)
Uskontojen kieltäminen olisi minusta hölmöläisten hommaa. Samoin on uskonnollisuuden tunkeminen sinne, mihin se ei perustellusti kuulu, kuten kouluun tai eduskuntaan. Ja ei, en tarkoita ettei uskonnoista pitäisi kouluissa opettaa
Puhun vain omasta puolestani, mutta en ymmärrä väitettäsi siitä, että uskonnon tilalle tulisi jotain. Minä huomasin lopullisesti rippikoulussa, että en vain kykene uskomaan sellaiseen Jumalaan, jota kristityt palvelevat. Huomasin myös, etten ollut siihen koskaan uskonutkaan. Kun ei uskoa ollut, miten sen tilalle olisi jotain tullut?
Usko tieteeseen ja usko jumalaan ovat kovasti erilaisia asioita. Jostain syystä kristityt usein kuitenkin rinnastavat ne ihan luonnollisena asiana. Minusta silloin on kuitenkin kyseessä joko tieteen tai uskonnon (tai molempien) ymmärtäminen väärin. Harva meistä tosissaan uskoo Joulupukkiin. Moni uskoo ihan tosissaan ja perustellusti vaikkapa lääketieteeseen. Paremmin se päänsärky lähtee Buranalla kuin rukouksella
Näiden asioiden yhdistämisen ymmärtämättömyys johtuu kokemuspohjan puutteesta. Joudun itsekin pohtimaan, että voiko uskontoa, joka on täynnä dogmeja koskaan yhdistää tieteeseen. Tässä on niin paljon tasoja. Mutta sitten usko, joka perustuu Raamatun tulkintaan onkin helpommin yhdistettävissä. Siinä ollaan tilanteessa, että tutkitaan ja tulkinta muuttuu koko ajan asioita tajutessa. Sitten lähdetään miettimään tieteen kulmia, jotka muuttuvat koko ajan. Periaatteessa ne vain täydentävät toisiaan. Luottanus Jumalaan ei ole este kriittisen tutkimukseen. Luottamus tekee sen, että tietää Jumalan tahto on, että etsii totuutta. Eri asia sitten on se mikä tieteen tai uskonnon nimissä esitetty on sitä.
Ei Suvivirsi liene kirkolle valtakysymys, voihan sitä veisuuttaa omissa tiloissa ihan mittansa täyteen. Mitä valtaa kirkolla olisi kunnalta palkkaansa saaviin opettajiin? Mutta totta kai kirkossa on valtapeliä, kuten kouluissakin. Juonittelua, työpaikkakiusaamista.. koska kirkko koostuu ihmisistä. Kirkko on syntinen samassa mitassa kuin muukin maailma, mutta sen sanoma on pyhä.
Se, että Suvivirsi (tai mikä tahansa hengellinen laulu) lauletaan, on vain sitä opetuksen elävöittämistä ja monikanavaisuutta, mitä oppimiselta toivotaan. Aivan samoin englantia opetetaan laulaen, ja oli mulla joskus luokassa 3.luokkalaisille kertotauluräppi-CD:kin. Neljännellä luokalla oli sitten jo seinällä Piivi-Paavi, katolinen teletappi, joka sanoi ”uudestaan, uudestaan”, jos ei kertotauluja osannut…
Kai sekin oli jonkun mielestä kouluun sopimatonta uskonnon harjoittamista. Lasten mielestä se oli hauska vitsi.
http://www.hs.fi/mielipide/a1376105755106?jako=4b1d697eff30c811c07520124849019b
Piivi-Paavi on ihan varmasti loistotyyppi, minä ainakin kannatan!
edit: Onko P-P muuten hetero?
Enkä ole ajamassa suvivirttäkään kouluista pois mitenkään välttämättä. Ehdottaisin kuitenkin, että jo kevätjuhlassa halutaan laulaa uskonnollisia lauluja, laulettaisiin välillä muitakin kuin kristillisten veisuja.