Päältä päin kaikki näyttää selkeältä. Kuitenkin sisällä on valtaisia ulottuvuuksia erilaisia pyrkimyksiä ja erilaisia lähtökohtia. Tämä tulee esille Wilfred Whiteleyn kirjassa, missä hän käsittelee swahilin kielen historiaa sen varhaisimmista kirjallisista lähteistä alkaen aina itäisen Afrikan valtioiden itsenäistymiseen asti.
Swahili on syntynyt Afrikan itärannikolle arabialaisten kauppiaiden tullessa liiketoimiaan tekemään. Ihmiset tarvitsivat yhteisen työvälineen ymmärtääkseen toinen toistaan. Syntyi sekamuoto tulijoiden arabian ja paikallisten bantukielten kohdatessa toisensa. Ihmiset ottivat käyttöönsä ilmauksia joita kuulivat ja vähitellen niistä muodostui oma puheentapansa.
Whiteley ottaa esimerkkejä varhaisimmista teksteistä joissa swahili esiintyy. Yrittää selvittää niiden merkitystä ja näyttää kuinka asioita ilmaistiin noina aikoina.
Siirtomaavallan aika merkitsi swahilin aseman vahvistumista. Hallintoa varten tarvittiin kieltä joka soveltui asioiden hoitoon. Saksalaisten Tanganjikassa syntyi oma muotonsa, englantilaisten Keniassa omansa, Ugandassa lähetystyöllä oli merkittävä asema kielen kehityksessä, Belgian Kongossa ja Ruandassa kehitys meni eri suuntaan. Vähäisemmässä määrin myös Afrikan sarvessa ja muissakin maissa oli swahilia käytössä. Merkittävää oli myös että eri maissa oli erilaisten väestöpohja. Niinpä swahilin asema ei ollut samanlainen näissä maissa. Niinpä kielen hajonta oli valtava.
Tuli tarvetta yhtenäistää kielenkäyttöä. Eri maiden kielentaitajat panivat liikkeelle yhtenäistämisen. Työ oli vaativaa. Hyvin erilaisista lähtökohdista olevia rakenteita, sanoja ja sanontoja piti sovitella yhteen. Tarve oli suuri. Piti saada pohjaa koulujen opetukselle ja julkiseen sanankäyttöön. Kutakuinkin selvää oli että ranska ja englanti olivat kielinä kansainvälisissä yhteyksissä sekä korkeamman tason jatko-opiskeluissa sekä kansainvälisyyteen pyrkivissä tutkimuksissa.
Kun Afrikan maat itsenäistyivät niin tarpeita tuli vieläkin enempään. Piti luoda yhteiskuntaa varten sanastoa. Oikeussanaston tarve oli myös valtava. Mitä erilaisimpien erityisalojen tarve myös oli suuri.
Kaikkein merkittävin kuitenkin oli oman afrikkalaisen identiteetin luominen. Niinpä moni koulua käynyt käytti kotioloissaan omaa heimokieltään, toisten heimojen ihmisten kanssa swahilia ja kansainvälisissä tai edistyneempää yhteydenpitoa varten jotain eurooppalaista kieltä.
Whiteleyn kirjaa lukiessa pääsin katsomaan ikään kuin sisältä päin sitä, miten kovaa työtä ihmiset ovat tehneet kielen kehittämisessä. Voin vain ihailla niitä jotka hyvinkin erilaisista oloista lähteneinä kipuilevat kielenkäyttönsä kanssa: toiset ikään kuin kotikielenään, toiset naapureilta kuulleina, toiset sanakirja kädessä kapulakieltä virastossa puurtaessaan ja sitten kaikkien näiden pitäisi vielä ymmärtää toinen toistaan. Kunnioitettavaa ahertamista.
Ja kaiken tämän lisäksi pitäisi vielä pystyä löytämään yhteisiä kannanottoja. Afrikkalaiseen ajattelutapaan kun kuuluu että kaikki tehdään yhteistuumin. Asioista pyritään puhumaan niin kauan että kaikki voivat tulla mukaan yhteiseen päätökseen.
Sain Whiteleyn kirjan lainaksi ja näkemykseni swahiliin syventyi. Aikaisemmin kätköön jäänyt moninaisuus tuli näkyviin ja kielen erilaiset kehityskaaret tulivat ilmi.
Sain ilon vaeltaa yhteistä matkaa afrikkalaisten kanssa heidän kamppailussaan oman kulttuurinsa kehittämisessä.
* * *
Kirjoittaja: Wilfred Whiteley
Kirja: Swahili. The Rice of a National Language
Sarja: Studies in African History . 3
Copyright: Wlifred Whiteley 1969
Printed in Great Britain By Richard Clay (The Chaucer Press) Ltd Bungay, Suffolk
SBN: (cacebound) 416 10850 4
SBN: (paperback) 416 10870 9
Keskustelu aiheesta on todella erittäin merkityksellinen koko luomakunnalle. Kysymys ei suinkaan ole liikkeellelähtö uskontojen näkökulmasta vaan tosiaan koko ihmiskunnan ja eläinkunnan näkökulmasta.
Ensiksikin meillä ei ole mitään mahdollisuulsia vaikuttaa maailmankaikkeudessa tapahtuviin myös meidän planeettaamme koskeviin tapahtumiin. Mahdollisuutemme ovat ainoastaan omassa päätösvallassa koskevia toimintoja, jotka tässä tapauksessa ovat vähemmän kuin minimaalisia.
Ihmisarvo ajattelussa meidän on annettava samanlainen ihmisarvostus kaikille 7 miljardille ihmisille, joka määrä kasvaa ennusteuden mukaan 10 miljardiksi 2050 mennessä. Ajatellaan vaikka Euroopan elintasoa niin tehtävä on täysin mahdoton nykytietämyksellä. Ainoa, liekö utopistinen, toive on tieteen voisi sanoa räjähdysmäinen eteneminen.
Juuri tuli radiosta eräs tutkimustieto, että maapallomme on kuluttanut tämän vuoden luonnonvarat ja elää ” velaksi ”. Voisi sanoa, että ” vitsit ovat vähissä ”.
Kerran muuan mies Kamerunissa tuli kerjäämään avustusta. Hän esittäytyi pakolaiseksi Ruandasta. Tämän kuultuani tervehdin häntä swahiliksi. Hän pakeni paikalta välittömästi täyttä vauhtia.
Ruanda kuuluu alueeseen missä swahili on aktiivisesti käytössä. Mies tunnisti kielen muttei pystynyt keskustelemaan. Hän huomasi paljastuneensa valheesta.
Esimerkki kertoo miten merkittävä asema swahililla on monessakin Afrikan maassa.
Swahilin kielistä raamattua voi kuunnella osoitteesta: http://www.bible.is/
Juuri nyt 11.10.2015 tuon osoitteen aloitussivulla on maininta että swahilia puhuu noin 140 miljoonaa ihmistä maailmassa.
Samaten tuolta aloitussivulta voi suoraan siirtyä kuuntelemaan swahilin kielistä Uutta testamenttia Matteuksen alusta alkaen.
Meillä Kamerunissa oli Meigangan seminaarissa professorina Kabange, kongolainen teologian tohtori, joka ranskan lisäksi toisinaan opetti lauluja swahiliksi.
Niinpä tässä osoite tämän päivän 11.10 evankeliumin sisältävään kongolaisen swahilin kieliseen Johanneksen evankeliumin seitsemänteen lukuun.
http://www.bible.is/SWCSBZ/John/7
Koska suomalaisilla on yksisilmäisesti englantilaispainotteinen kuva maailmasta, niin otetaanpa tähän ranskalaisen kulttuurin parista esittely kongon swahilista.
http://www.ethnologue.com/language/swc
Koko maailmaa ajatellen on itsestään selvää ettei ole olemassa kultuuria ilman uskontoa eikä uskontoa ilman kulttuuria.
Swahilin historiasta voidaan todeta että vanhimmat eurooppalaiset, jotka kohtasivat swahilin ajattelivat kohtaavansa erään islamilaisen tai arabialaisen kultuurin muodon. Niin voimakkaasti kieli oli sidoksissa muhamettilaiseen maailmaan.
Sittemmen kristittyjen lähetyssaarnaajien tultua Afrikan itäosiin alkoi kristinusko levitä sinne. Kaikki ymmärsivät ettei ihmisiä voi tavoittaa yksistään länsimaisilla kielillä. Syntyi kahdenlaista ajattelutapaa. Toiset alkoivat panostaa paikallisiin heimokieliin ja näin työ kohdistui yhteen heimoon kerrallaan. Toiset taas alkoivat panostaa swahiliin. Tästä seurasi ennen näkemätön swahilin kielen eteenpäin menoon. Syntyi valtava määrä uusia raamatunkäännöksiä, kristillistä kirjallisuutta sekä valtava määrä kielen tutkimusta ja sen kehittämistä koulujen ja kirkkojen käyttöön.
Näin kristinuskosta tuli alueen suurin uskonto niissä maissa missä swahili on vallitseva.
Meidän kannattaa rukoilla myös Itä-Afrikan puolesta niin että evankeliumi yhä enemmän saa sijaa kansojen keskuudessa.