Amerikassa kaikki on suurta ja ihmeellistä. Siellä keksittiin pakastaa ruumiita ja heidät sitten ajan kuluttua otetaan, sulatetaan, herätetään henkiin ja vielä kehittyneen lääketieteen keinoin poistetaan se kuolinsyy.Toinen ihmeellinen asia, joka on toiminut, on alkioiden pakastaminen ja sijsisäiti voi synnyttää biologisten vanhempien kuoleman jälkeenkin.
N-liiton läheisyys antoi meille käsitteen, jota emme tienneet olevan ja se oli takautuva rikoslaki. Sotarikosjuttu tuli rauhan myötä velvollisuudeksi. Aiemmin emme tienneet, että puolustautuminen olisi rikos. Luulimme, että hyökkäys on! Olihan siinä tietysti lieveilmiönä Suur-Suomi, mutta se oli kuitenki strategiaa. Jos olisi sama matka peräännytty vanhalta rajalta. niin Suomi olisi kovin kaponen
Emme järkevinä ihmisinä voisi elää sellaista painajaista todeksi, että sanamme ja tekomme voivat olla kymmenen tai kahdenkymmenen vuoden perästä rikoksia! Eikö asian rikollisuus tai syntisyys pitäisi pitää omassa kehyksessa mikä silloin on ollut voimassaolevan lain mukaista.
Olemme politiikassa tulleet syväjäädytysaikaan. Joukossamme on tietäjiä, jotka osaavat ennustaa kuka tulee politiikkaan mukaan ja alkaa menestyä siinä. Sellaista tarkkaillaan ja tallennetaan tilanteita puoluetoimistojen pakastimeen odottamaan herkullistä sulatusjuhlaa. Mitäs paketista löytyykään, kun julkisuudessa sulatellaan.
Ajatellaan uskovat, jos Jumala olisi tuollainen. Psalmin kirjoittaja sanookin: Jos Sinä herra muistat synnit, kuka voi edessäsi kestää? Sielunvihollinen on juuri sellainen roskankerääjä, joka tallentaa tarkasti kaikkijuttumme ja älillä tulee esittelemään kokoelmaansa. Kiitos Jumalalle, että Hänen armonsa pysyy iäti.
Miellä Suomesaa oli aikoinaan politiikassa käsite ”pakastevirka”. Joten mielläkin pakastamisen ”jalo” taito on osattu.
Tuo ”takautuva” rikos vastannee historian selityksissä ns. anakroismi-virhettä, jos aisaa tosiasiallisesti tarkastellaan ”kuten oli” – ei ”olisi ollut, jos…”. Toisaalta nykyäänhän oleellisempaa ovatkin kai kokemus ja tulkinnallinen tarkoitushakuisuus (tai tarkoisuksenmukaisuus). Historiaa on kai aina kirjoitettu uudelleen, valtaapitävien pönkittämiseksi, tarkoituksenmukaisesti.
Kyllä, miten ruotsalainen kansanpuolue katsoo demokratiamme prinsiippejä äänestysten jälkeen.
Harva haluaa muistaa puolueen Oppi-Isää rasistiseksi vaikka sinnepäin katsoi. Oliko Axel Olof Freudenthal rasisti tiedemiehenä joka katsoi suomalaiset alempikyvykkyyksiin saakka, vai onko kyseessä väärinymmärrys.
Eikö ruotsalainen kansanpuolue saisi ed. mainituista mitalien jakamisesta Freudenthal In muistona kertoa enemmän.
Nyt jakaminen on lopetettu, mutta elääkö muisto vielä jatkamistaan odottavana.
Voittajat kirjoittavat historiat ja siinä samalla määrittelee myös vastustajan ominaisuudet, joten pientä varausta on!