Näkymä pihapolultamme Pyhän Kolminaisuuden päivän 26.5.2024 iltana.
Maallinen kauneus on kuin esikuva tulevan maailman ihanasta täyttymyksestä.
Kun meillä on se mitä tarvitsemme tässä maailmassamme, niin kiittäkäämme siitä Jumalaa.
Vielä suuremman kiitoksen saamme tuoda hänelle siitä, mikä meitä odottaa uudistuneen paratiisin iki-ilon riemullisessa suloisuudessa.
Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina me vertaamme tämän maailman ja tulevan maailman oloja. Tavoitteena on tulevan maailman autuuteen pääsemisemme.
SUNNUNTAI 2.6.2024
2. sunnuntai helluntaista
Katoavat ja katoamattomat aarteet
Tämä maailmankausi katoaa kerran, kun uusi ja parempi tulee tilalle. Kristuksen tullessa takaisin luodaan uudet taivaat ja uusi maa. Silloin nykyisen maailmankauden ahdistukset ovat poissa. Synti ja vääryys on saanut loppunsa, Jumalan kunnia, rakkaus, voima ja totuus vallitsevat täydessä loistossaan.
Tätä täyttymyksen aikaa odotellessamme mielemme tähyää eteen päin, tulevaisuutta kohti, Jumalan Pojan paluuta kohti. Kun uskomme Jumalaan elää tervettä asennetta sovussa toinen toisemme ja koko luonnon kanssa, niin silloin Jumalan Pojan paluun tarkastelu on toivoa täynnä. Koko luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
Kuten Pyhä Paavali sanoo Roomalaiskirjeessään:
Minä päättelen,
etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla,
joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.
Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä.
— Luomakunnalla on kuitenkin toivo,
että myös se pääsee kerran —
Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen.
Room. 8:18-21
Tätä odotellessamme eläkäämme ihmisiksi toinen toisemme kanssa. Olkoon rakkaus vilpitön. Uskomme toivoa täynnä. Luokaamme katse eteen päin. Tulevaisuus olkoon mielessämme. Rohkaiskaamme toisiamme Jeesuksen armon avaruuden autuuttavalla avulla.
Toinen lukukappale eli epistola 1. Tim. 6:6–12
Ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle, luvusta 6
Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.
Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.
https://biblian.is/hljodbok/fyrra-timoteusarbref-hljodbok/
Tässä on käsittelemäni epistolateksti islanniksi. Viittaus 2007 käännöksen äänikirjaan.
Islannissa on tätä kirjoitettaessa menossa presidentinvaalit. Siksi kuuntelin sunnuntain Psalmin 49, eka lukutekstin Sananlaskun 30, evankeliumin Matt. 16 ja 1. Tim. 6 koko luvut islanniksi.
Suomalainen runoilija kirjoittaa aarteista: ”Kell´ onni on se onnen kätkeköön, kell´ aarre on se aarteen peittäköön ja olkoon onnellinen onnetaan ja rikas riemustansa yksin vaan/ Ei onni kärsi katseit ihmisten, kell´onni on se käyköön korpehen ja eläköhön hiljaa hiljaa vaan ja hiljaa iloitkohon onnestaan.” – Leinon ajatus on toisaalta totta, toisaalta ristiriidassa Jumalan Sanan kanssa. Jeesus näet sanoi: ”Te olette maan suola, jos suola tulee mauttomaksi, millä sitten suolataan? Te olette maailman valkeus; ei voi vuorella oleva kaupunki olla piilossa eikä lamppua oteta ja panna vakan alle vaan lampunjakaan ; ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville.” Jeesus opettaa myös: ”Älkää kootko aarteita maan päälle, missä koi syö, ruoste raiskaa ja varkaat tunkeutuvat sisään ja varastavat; vaan kootkaa aarteita taivaaseen, missä ei koi syö, ei ruoste raiskaa eivätkä varkaat varasta.”
Kerron pari tarinaa: Sain ysstävältäni Enontekiön Hetasta poronnahasta tehdyt lapikkaat, heiniä sisällä. Iloitsin suuresti niistä ja kauniista Hetan murin tekemästä lappalaisnaisen lakista nauhoineen. Jonkin ajan kuluttua huomasin, että lapikkaat olivat täynnä koin munia. Kengät piti itkusilmässä hävittää, eikä antaja koskaan saanut tietää, mitä lapikkaille tapahtui. – Muutama kuukausi sitten kotiimme tunkeutui ulkomaalaistaustaisia nuoria, jotka ryöstivät kultakoruni, joihin liittyi merkittäviä muistoja ja suuri rahallinen arvo. – Täällä maalla näkee vanhojen pihojen lähellä vanhoja työkoneita, jotka ovat läpiruostuneita. Joten Jeesus puhui totta.
Ajallisista aarteista joutuu vähitellen luopumaan, jopa ystävistä, omaisista, kodista ja kaikesta omaisuudesta. Äiti sanoi ennen kuolemaansa, kun joutui muutamaksi kuukaudeksi vanhainkotiin: ”Kyll´mie kaikest luovun, mut uskostai mie en luovu!”
Sitten tuo uskon ja taivastoivon kätkeminen ei onnistu, sillä meillä uskovilla on kaikilla halua kertoa elämämme suurimmasta lahjasta kaikille tunnetuille ja tuntemattomille, että hekin saisivat iloita armosta ja perinnöstä, joka meille on varattu Jeesuksen ansiosta taivaan kodissa. Eikä kyse ole vain meidän tahdostamme vaan Jeesuksen jättämästä tehtäväst; ”Menkää kaikkeen maailmaan ja saarnatkaa ilosanomaa Jeesuksesta.”
Valma
Kiitos suurenmoisen hyvästä kommentista.
Puhut elämänläheisesti syvällisistä asioista. Tässä maailmassa olemme katoavaisuuden alaisia, mutta Jumalan armon suuri ja rajaton lahja ei milloinkaan katoa.
Kauniisti kerrot äitisi uskosta. Kiitos tästä!