Näkymä pihapolultamme Pyhän Kolminaisuuden päivän 26.5.2024 iltana.
Maallinen kauneus on kuin esikuva tulevan maailman ihanasta täyttymyksestä.
Kun meillä on se mitä tarvitsemme tässä maailmassamme, niin kiittäkäämme siitä Jumalaa.
Vielä suuremman kiitoksen saamme tuoda hänelle siitä, mikä meitä odottaa uudistuneen paratiisin iki-ilon riemullisessa suloisuudessa.
Kesäkuun ensimmäisenä sunnuntaina me vertaamme tämän maailman ja tulevan maailman oloja. Tavoitteena on tulevan maailman autuuteen pääsemisemme.
SUNNUNTAI 2.6.2024
2. sunnuntai helluntaista
Katoavat ja katoamattomat aarteet
Tämä maailmankausi katoaa kerran, kun uusi ja parempi tulee tilalle. Kristuksen tullessa takaisin luodaan uudet taivaat ja uusi maa. Silloin nykyisen maailmankauden ahdistukset ovat poissa. Synti ja vääryys on saanut loppunsa, Jumalan kunnia, rakkaus, voima ja totuus vallitsevat täydessä loistossaan.
Tätä täyttymyksen aikaa odotellessamme mielemme tähyää eteen päin, tulevaisuutta kohti, Jumalan Pojan paluuta kohti. Kun uskomme Jumalaan elää tervettä asennetta sovussa toinen toisemme ja koko luonnon kanssa, niin silloin Jumalan Pojan paluun tarkastelu on toivoa täynnä. Koko luomakunta odottaa Jumalan lasten ilmestymistä.
Kuten Pyhä Paavali sanoo Roomalaiskirjeessään:
Minä päättelen,
etteivät nykyisen ajan kärsimykset ole mitään sen kirkkauden rinnalla,
joka vielä on ilmestyvä ja tuleva osaksemme.
Koko luomakunta odottaa hartaasti Jumalan lasten ilmestymistä.
— Luomakunnalla on kuitenkin toivo,
että myös se pääsee kerran —
Jumalan lasten vapauteen ja kirkkauteen.
Room. 8:18-21
Tätä odotellessamme eläkäämme ihmisiksi toinen toisemme kanssa. Olkoon rakkaus vilpitön. Uskomme toivoa täynnä. Luokaamme katse eteen päin. Tulevaisuus olkoon mielessämme. Rohkaiskaamme toisiamme Jeesuksen armon avaruuden autuuttavalla avulla.
Toinen lukukappale eli epistola 1. Tim. 6:6–12
Ensimmäisestä kirjeestä Timoteukselle, luvusta 6
Usko on suuri rikkauden lähde, kun tyydymme siihen mitä meillä on. Emme me ole tuoneet mitään mukanamme maailmaan emmekä voi viedä mitään täältä pois. Kun meillä on ruoka ja vaatteet, saamme olla tyytyväisiä. Ne, jotka tahtovat rikastua, joutuvat kiusaukseen ja lankeavat ansaan, monenlaisten järjettömien ja vahingollisten halujen valtaan, jotka syöksevät ihmiset tuhoon ja perikatoon. Rahanhimo on kaiken pahan alkujuuri. Rahaa havitellessaan monet ovat eksyneet pois uskosta ja tuottaneet itselleen monenlaista kärsimystä.
Mutta sinä, Jumalan ihminen, karta kaikkea tätä! Pyri nuhteettomaan elämään, hurskauteen ja uskoon, pyri rakkauteen, kestävyyteen ja lempeyteen. Käy uskon jalo kilpailu ja voita omaksesi ikuinen elämä, johon sinut on kutsuttu ja jonka olet tunnustanut päämääräksesi, kun monien todistajien läsnä ollessa lausuit hyvän tunnustuksen.
Sunnuntain aihetta esitellään ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/sunnuntai-2-6-2024/
1. Timoteuskirjeen kuudes luku on luettavissa täällä
https://www.raamattu.fi/raamattu/UT2020,KR92,KR38/1TI.6
Matias
”Kristuksen tullessa takaisin luodaan uudet taivaat ja uusi maa. ”
Lupaus on Jesajassa. 66:22
”22Niin kuin uusi taivas ja uusi maa, jotka minä luon,
pysyvät minun edessäni, sanoo Herra,
niin pysyvät minun edessäni teidän sukunne ja teidän nimenne. ”
Tarkoittaa sapatin noudattajia.
Tarja
Kiitos kommentistasi.
Hyvin tuot myös esille sen, miten juutalaisille kuuluu uudenkuun juhlan ja sapatin viettäminen.
Sen sijaan noin pari vuosisataa ennen Kristuksen syntymää juutalaisten keskuudessa alkoi keskustelu siitä, mitä vaaditaan niiltä ei-juutalaisilta, jotka ovat läheisemmässä kanssakäymisissä juutalaisten kanssa, siis lähempiä kavereita kuin vain kauppatuttavia tai kadulla vastaan tulevina naapureina. Tämä keskustelu jatkui sitten noin vuoteen 200 jKr. asti. Eri oppineet nostivat esille erilaisia ratkaisuja näiden niin kutsuttujen Nooan poikien lain pykälien määrästä ja laadusta.
Apostolien tekojen luvun 15 kokouksessa Jeesuksen seuraajat tekivät yhteisen päätöksen. Siellä olivat vastakkain toisaalla Paavalin ja häntä kannattavien hellenistijuutalaisten näkökulma ja toisaalla innokkaimpien juutalaisryhmien edustajien kanta, missä vaadittiin hyvin monia eri kohtia pakanoitten noudatettavaksi voidakseen olla hyviä kavereita tai sydänystäviä Jeesuksen seuraajien juokossa. Ratkaisuun johdattivat Pietari ja Jaakob Vanhurskas, joiden sovintoratkaisu tuli tuossa kokouksessa hyväksytyksi. Ap.t. luku 15.
Näin jälkeenpäin voimme todeta, että nykyjuutalaisuus eri puolilla maailmaa seuraa aikoinaan Rabbi Paavalin tuossa kokouksessa esittämää linjaa.
Huomaamme, ettei tuon kokouksen päätöksen mukaisesti meidän ei-juutalaisten elämäntapaan ei tarvitse kuulua sen paremmin uudenkuun juhlan kuin sapatinkaan viettäminen näihin kuuluvine liturgioineen.
Kiinnitit huomion epäolennaiseen, en minä vaatinut noudattamaan sapattia tai viettämään uudenkuun päiviä, vaan kerroin, että uusi taivas ja uusi maa lupaus löytyy Jesajan kirjassa, se on vain kopioitu evankeliumiin. Uusi taivas ja uusi maa oli lupaus heille, jotka pysyivät sapatin noudattamisessa. ovat kuuliaisia, ovat uskollisia. Jos siis oletamme, että Raamatun sanalla on oikeasti merkitystä, eikä sitä saa muuttaa.
Toinen kummallisuus löytyy toisesta linkistä, siellä on Pssalmi 33.
Sen lppuosa menee kirkollisesti näin:
” Herra on kumonnut kansojen päätökset
ja tehnyt tyhjiksi ihmisten aikeet.
Mutta Herran päätökset pysyvät iäti,
hänen ajatuksensa polvesta polveen.
Onnellinen se kansa, jonka jumala on Herra,
kansa, jonka Herra on omakseen valinnut.
Kunnia Isälle ja Pojalle
ja Pyhälle Hengelle,
niin kuin oli alussa, nyt on ja aina,
iankaikkisesta iankaikkiseen. Aamen. ”
Oikeasti, eli alkueräisesti se menee näin:
”9Hän pelastaa heidät kuoleman vaaroista
ja auttaa nälkävuosien yli.
20Me odotamme hartaasti Herraa,
hän on meidän turvamme ja kilpemme.
21Hän on meidän sydämemme ilo,
hänen pyhään nimeensä me luotamme.
22Herra, tue meitä uskollisesti,
kun me panemme toivomme sinuun.”
Siellä ei siis puhuta kolmiyhteisestä, joka on kristillinen jumala ja poika ja pyhä henki. Psalmi on aika pitkä, en nyt takertunut sen muihin muutoksiin, kuin loppuun, joka onkin aika törkeä muutos, siinä ikäänkuin kävellään röyhkesti alkuperäisen uskon yli, ja otetaan teksti omaan käyttöön.
Tarja
Kiitos kommentistasi
Ikivanhoja tekstejä käytetään uusissa tilanteissa soveltaen niitä uuteen tilanteeseen. Tämä soveltaminen voi olla virheellistä, jossa vääristellään alkuperäistä sanomaan. Mutta hyvin usein se on vanhan tekstin ajatusten eteenpäin kehittelyä. Silloin ei vanhaa siteerata orjallisesti vaan sillä tavoin että siitä kasvaakin uudessa tilanteessa ymmärrettävä ja ajatuksia eteen päin kehittävä luomus. Näin on käynyt myös tuon Jesajan kirjassa kerrotun tekstin käytössä. Alkuperäistä ajatusta ei ole kumottu eikä siihen ole suhtauduttu vähättelevästi, vaan sen dynaamista voimaa on käytetty uskon sisällön kertomisessa uudistuneessa tilanteessa. Näin profetiasta on tullut täyttymys ja profetian voima on päästetty täydellä voimallaan esille. Samalla kuitenkin suunnataan katse Kristuksen takaisin saapumiseen autuaalliseen toivoon.
Tarja
2) Psalmeja laulettaessa niiden loppuun pantiin ylistys Kolmiyhteiselle Jumalalle. Tässä siis ei muutettu yhtään mitään psalmin sanomassa, vaan ainoastaan kiitetään Jumalaamme psalmin suloisesta sanomasta.
Se että psalmeja laulettaessa on jo ikimuistoisista ajoista käytetty vuorolaulua, kuuluu ikivanhaan orientaaliseen perinteeseen, joka jatkuu edelleenkin kun seurakunnissamme psalmeja liturgiassa lauletaan.
Orientaaliseen tapakulttuuriin kuuluvasta vuorolaulusta esimerkki Boaksen tervehdyksestä ja työntekijöitten vastauksesta:
Boas saapui Betlehemistä ja sanoi viljankorjaajille: »Herra kanssanne!»,
ja he vastasivat: »Herra sinua siunatkoon!»
Ruut 2:4
Kerran noin 30 vuotta sitten osallistuessani eräiden maamme somalipakolaisten kihlajaisiin, huomasi sielläkin tämän ikivanhan orientaalisen laulutavan esiintymisen kihlajaisten laulujen joukossa.
Tai otetaanpa esimerkki tuon orientaalisen tapakulttuurin esiintymisestä vielä eteläisempään erään itäisen Afrikan valtion parlamentin kokouksen avajaisista, missä tuon valtion presidentti puheensa alussa lauloi liturgisen Jumalan läsnäolon toivotuksen ja parlamentti vastasi siihen siunauksen toivotuksin presidentille.
Sellainen on ihminen ja omat seikkailunsa se sitten pistää Jumalan piikkiin, ja kertoo, että tämä on Jumalan sana. Vanha on kumottu ja uusi on nyt tilalle tullut.
Sama kuin islamissa, koraanissa sanotaan: ”Jumalan sanaa ei saa muuttaa, se on totuus, mutta jos me vaihdamme jakeen toisen tilalle, niin Jumala kyllä tietää mitä lähettää. ”
Uskotaan, että Jumala muuttaa aina mieltänsä uskonnosta toiseen siirryttäessä ja meidän pitäisi uskoa, että kaikki mitä miehet uskottelevat on jumalan sanaa.
Tarja
1) Ei vanha ole kumottu sillä, että sen tekstiä käytetään uudessa yhteydessä, silloin kun tarkoitus on nimenomaan tuoda tuo ikivanha teksti ajankohtaiseksi uudessa ympäristössä.
Otetaanpa esimerkki nykyajan taiteesta, tarkemmin sanoen viron kielisestä runokirjasta, jonka hetki sitten luin.
Lehte Hainsalu
Mineviku tulevik. Seitse poeemi.
Tartu 2008.
Siinä käsitellään seitsemää Vanhan testamentin kertomusta tekemällä niistä kauniita kertovia runoja. Niistä viimeisessä esiintyy myös sinun siteeraamasi Jesajan kirjan jae. Kyseinen runo on kirjoitettu vuoropuheluksi Jumalan ja profeetta Jesajan välille, ja se tuo erinomaisen hyvin esille koko Jesajan kirjan viimeisten lukujen suurenmoisen upean sanoman.
Joonan elämää kuvaavasta runosta tulee mieleeni, että nyt ISI -liikkeen aikana profeetta Joonan haudalle muinaisen Niiniven raunioilla on tehty jotain ilkivaltaa, mutta en tiedä tapauksen yksityiskohtia.
Jos nyt sanottaisiin, ettei vanhoja tekstejä olisi lupa käyttää niiden uuden tilanteen mukaisiin olosuhteisiin soveltaen, niin silloin koko kulttuurimme kuihtuisi. Menneisyys ei enää pääsisi rikastuttamaan nykyisyyttä eikä menneiden sukupolvien hengellisiä aarteita voisi enää käyttää meidän aikamme olosuhteissa, koska jokainen esitys- tai toistokerta tuo tullessaan myös uuden tilanteen mukanaan tuomia sivuvivahteita tulkintaan.
2) Kun me kristittyinä käytämme Vanhaa testamenttia, niin silloin EMME käytä TOISEN USKONNON kirjallisuutta, vaan Vanha testamentti on meidänkin Pyhä Kirjamme.
Ihan historiallisesti. Vanhan testamentin kreikankielinen käännös syntyi jo noin kolmesta vuosisadasta alkaen ja hellenistisellä kaudella käännöstyö jatkui toisen vuosisadan jälkipuolelle ja puhtaasti kreikaksi kirjoitettuna noin ajanlaskumme alkuun asti.
Synagoga -juutalaisuuden TaNaKin kokoelma määriteltiin vasta noin 100 – 130 jKr. Jamniassa alkaen juutalaisen paavin Hillel I :n johdolla kokoontuneitten oppineitten kokoontumisissa. Sen 22 kirjaan otettiin vain hepreankielisiä tekstejä. (Nykylaskun mukaan 39 kirjaan.)
Me jotka olimme kuolleet synteihimme, olemme nyt eläviä Kristuksessa. ”Hän on ylösnousemus ja elämä, joka uskoo häneen, hän elää vaikka olisi kuollut”. Tämä on suurin ja ihanin teko, mitä me voimme ajatella. Armosta te olette pelastetut; Jeesuksen tahto on, että koko tämä jumalaton maailma saa tietää tästä teosta. ”Saarnatkaa evankeliumia kaikille luoduille”.
Tämä autuas sanoma: ”Jeesuksen veri sinun edestäsi vuodatettu syntien anteeksiantamiseksi”, antaa köyhälle syntiselle voiman elää. ”Sillä Evankeliumi on Jumalan voima; (Jumalan dynamiitti), itse kullekin uskovalle pelastukseksi”. Room. 1:16.
Jeesuksen verellä hankittu täysi sovinto on ilosanoma, joka herättää kuolleita omiatuntoja ja antaa heikoille vahvistusta. Jeesuksen rakkaus kieltäjä Pietaria, syntistä vaimoa ja ryöväriä ristillä kohtaan näyttää, että Jeesus on tullut etsimään ja pelastamaan kadonnutta.
Kristus ja Hänen uskova seurakuntansa, s. 201, Evankelisluterilainen Todistajaseura, 2005.
Mika
Kiitos aivan erinomaisesta kommentistasi.
Ihanasti tuot esille armon evankeliumin sanoman.
Todellakin. Jeesuksen sovintoveri on Golgatan ristillä tuonut meille Jumalan armon, rakkauden ja hyvyyden. Tässä meidän turvamme ja pelastuksemme perusta.
Kiitos Jumalalle.
Sunnuntaina 2.6. klo 10 Kaksikielinen messu; suomi-viro nimikkolähetti Kari Tynkkynen, Lahdenranta, Salomäenpää. Näin sanotaan Someron seurakunnan kirkollisissa uutisissa.
No miten siinä sitten kävikään? Eilen 28.5.2024 luin viron kiellä kolme teosta kirjana ja yhden netistä.
Matias
Kovasti oli selitystä siihen suuntaan, että kyllä tekstejä saa muuttaa, mutta minä olen kuitenkin erimieltä, koska se rikkoo alkuperäisen tekstin pyhyyden ja koskemattomuuden. Mutta ehkä ne eivät ole pyhiä muuttajien mielestä, he katsovat, että voivat kävellä yli kaiken koska heillä on enemmistönä valta. Siirretään muiden viisaus omiin nimiin ja elvistellään sillä, että tuo on vanhentunut testamentti ja liitto ja me olemme nyt se uusi ja sana on Jeesus ja se on ollut aikojen alusta olemassa ja tämä totta.
Koska ei ole totta.
VT: joka ei ole vanhentunut testamentti, koska vasta nyt sen lupaus on täyttymässä, eli kansa on taas palannut perintöosaansa.
Jos tuo perinäosa ei ollutkaan taivaallinen tarina, jonka laiseksi kirkko yritti sen väärentää, se osoittaa vain mitä selvimmin, että kristinusko on harhaoppi.
Kun sanotaan, että raamattu on ajaton, se tarkoittaa niitä viisauksia ja opetuksia, joita tarinat ja muut Psalmit pitävät sisällään. Se ei tarkoita, (minun mielestäni), että kaikki oli yhtäaikaa niin Profeetata kuin Jeesuskin, jopa Aabrahan, että voidaan väittää Jesajan tai Aabrahamin nähneen Jeesuksen.
Nykyisin tunnetaan profeetoille omat aikansa, joihin heidät on sijoitettu ja jossa he ovat vaikuttaneet ja siksi evankelium on jäänyt omaan virheelliseen tulkintaansa, koska apostolin sanoja ei voi muuttaa, se näyttäisi tuhmalta tiedon voitolta uskosta. Pitää keksiä selityksiä, miksi jotain on sanottu.
Nykyisin tunnetaan myös niin sanotut tekijän oikeudet, ja ilman muuta muutokset silloin rikkovat profeettojen, eli kirjoittajien tekijänoikeuksia, Sitä ei muuta sekään, että niin sanotusti lakia tuntemattomat ottavat oikeuden omiin käsiin ja katsovat naureskellen, että kaikki tekstit kuuluvat heille, he ovat vain jatkumo. Eivät juutalaisetkaan ole muuttaneet tekstejä vaikka profeetat ovat hyvin julmiakin heitä kohtaan. He eivät ole runoilleet sinne kaunistuksia, vaan kunnioittanneet kirjoitajien raadollistakin näkemystä, josta voi ottaa jokainen opikseen sen suhteen, mitä ei ole hyvä tehdä.
Tästä meillä on ollut puhetta aikaisemminkin.
Kun lisäksi puhutaan testamentista, minulla ei ole tietoa siitä, sanovatko juutalaiset sitä testamentiksi, mutta kuitenkin, on tietysti lainvastaista, että ulkopuoliset menevät muuttamaan toisille annettua testamenttia, ja siirtämään sen sisältöä itselle, väitteillä, että ”orjat eivät eivät pysy talossa iäti, mutta poika pysyy, ” ja tämä tarkoittaisi, että pperillisiksi ja siunauksen saajiksi ovat muuttuneet pojan ( jeesus) kautta kristilliset, ei Juuda tai Israel. Kuten muuan kirkkoisä sanoi, ”Israelin maa ei kuulu enää juutalaisille, vaan kristilliselle kirkolle. ”
Ei ole kysymys mistään hyväntahtoisuudesta pulppuavasta runoilusta, vaan toedellakin perintöosan kavalluksesta. Petoksen yrityksestä.
Suoraa puhetta Pohojanmaalta.
Tarja, oletko siis noita? Facebookistasi voisi saada sellaisen käsityksen.
Tarja
Muutama kommentti kommenttiisi.
1) Tekijänoikeuden käsite on nykyajan ilmiö. Aikoinaan käsin kirjoitettaessa jonkin tekstin kopiointi oli suuri kunnianosoitus kirjoittajaansa kohtaan.
Ajat muuttuvat ja meidän mieltämämme hyvät käytännöt muuttuvat. Myös eri toimintojen arvostukset muuttuvat.
Loppuihin palaan myöhemmin.
Tarja
Jatkoa
2) Kirjoitat tekstien uutta käyttöä vastaan nimittäen sitä vääristelyksi: ”— se rikkoo alkuperäisen tekstin pyhyyden ja koskemattomuuden.”
Pyhän tekstin varsinainen pyhyys tulee esille siinä, että jumalanpalveluksessa käytetty teksti ajankohtaistuu tuon liturgian aikana. Välimatka menneisyyden ja nykyisyyden välillä häviää. Taivas ja maa yhdistyvät. Jumala, maailmankaikkeuden Luoja ja Ylläpitäjä, tulee keskellemme. Näkymätön koskettaa näkyvää. Näin HÄN ottaa yhteyden meihin. Silloin Jeesuksen kuolema tulee meidän luoksemme, syömme hänen ruumiinsa ja juomme hänen verensä Pyhässä ehtoollisessa. Meidät siis liitetään Golgatan ristin sovintotyöhön. Lunastus siis ojennetaan Kristuksen reaalisella läsnäololla.
Tämä ikuisuuden kosketus meidän katoavaisuutemme keskelle näkyy myös siinä, että Kristuksen ylösnousemuskin tulee meidän elämämme todellisuuteen. Liturgian valtaisa lahja on siinä, että taivaan ikuinen elämä tulee meidänkin elämäämme koska Kristuksen meidät yhdistetään ylösnousseen Kristuksen kuolemasta saamaan voittoon. Näin jokainen pääsiäisen oktaavi, jokainen sunnuntai, jokainen Kolmiyhteisen Jumalan nimeen toimitettu liturgia , ojentaa meille ikuisen elämän reaalisen lupauksen meidän ylösnousemuksestamme, kun kerran meidän aikamme on siirtyä tästä elämästä iankaikkisuuteen.
Jatkoa tulee vähän myöhemmin.
Tarja
jatkoa
3) Puhut Vanhasta ja Uudesta testamentista tavalla, joka ei tee oikeutta kirkon opille.
Vanha testamentti nimittäin oli JEESUKSEN AINOA RAAMATTU. Samaten ainoa myös kaikille apostoleille ja myös apostolisille isille sekä lähes tulkoon ainoa apologeeteille ja varhaisimmille kirkkoisille.
Olen esimerkiksi lukenut erästä kirkkoisä Ireneuksen kirjaa, jonka materiaalista monilla sivuilla suurin osa oli Vanhan testamentin jakeiden kopiointia ja sitten niihin pantiin vain lyhyet selitykset sen mukaan mitä hän itse halusi näistä jakeista sanoa.
Ja huomaapa tämä. Ireneus puhui kirjassaan Jeesuksesta. Niin selkeästi hän pystyi nostamaan opin Jeesuksen toiminnasta nimenomaan Vanhan testamentin sanoja siteeraamalla.
Sitten vasta vähitellen saatiin kootuksi muutamia kirjeitä ja muita tekstejä, joilla voitiin tuoda enemmän selityksiä Jeesuksen elämästä ja sen merkityksestä meidän pelastukseksemme. Koska kaikki piti kirjoittaa käsin, niin kirjeitten ja muiden tekstien kopiointi edistyi vasta vähitellen, aluksi rikkaammille oppineille ja vasta sitten vähitellen niin, että ainakin muutama näistä teoksista alkoi olla ainakin isommissa seurakunnissa.
Noissa oloissa todistajien ketjun merkitys oli hyvin suuri opin luotettavuutta arvioitaessa, successio apostolica, apostolinen seuraanto. Tämä periaate jatkuu edelleenkin piispojen vihkimyksessä meidänkin kirkossamme. Piispaksi vihkimysten ketju menee katkeamattomasti apostolien ajasta meidän aikaamme asti.
Vasta monta vuosisataa Jeesuksen syntymän jälkeen kopioita Uuden testamentin kirjoista alkoi esiintyä enemmänkin. Käännöstyö alkoi jo hyvin varhain. Yksistään saksaksi on vähintään jostakin Raamatun kirjasta tallella ainakin 70 eri käännöstä jo ennen Lutherin tekemää käännöstä, joka pian tuli vallitsevaksi käännökseksi.
Suomessa Raamattu tuli koko kansan kirjaksi vasta 1900 -luvulla, kun vihkipareille alettiin jakaa Vihkiraamattuja.
Jatkan myöhemmin
Tarja
4) Puhut perintöosan kavalluksesta verratessasi juutalaisen perinteen yhteisen perinnön jatkumosta toisaalta kristillisenä kirkkona ja toisaalta synagogajuutalaisuudessa. Mielestäsi vain toisella näistä sisaruksista on oikeus perintöön mutta toisella ei.
Mielestäni tämä ei ole uskollinen elämän realismille tarkasteltaessa kristinuskon syntyä ja kasvua juutalaisesta maaperästä alkaen ja nykyisin noin kolmannekseen maailman väestöstä laajentuneena.
Onhan kristillinen lähetystyö hajallaan olevan juutalaisuuden keskuudessa apostolien toiminnassa aina alkanut paikalla olleesta juutalaisesta synagogasta. Näin teki Paavali hellenistisen kulttuurin keskuudessa. Näin teki Tuomas intialaisen yhteiskunnan keskellä työtä tehdessään. Jne.
Kun olen osallistunut juutalaisen synagogan liturgiaan, niin olen huomannut miten samoja osia esiintyy liturgioissamme parin vuosituhannen erilleen joutumisesta huolimatta.
Kun kerran pidin Somerolla sanan ja rukouksen illoissa vuoden pituisen luentosarjan Isä meidän rukouksesta, niin siinä toin esille joka ikisen rukouksen kohdan rinnakkaisia tekstejä synagogan liturgisessa perinteessä. Saatoin todeta, miten Vapahtajamme liikkui juutalaisen perinteen valtavirrassa keskellä virtaa. Jokaiselle kohdalle löytyi useita vastaavuuksia juutalaisten hyvin rikkaassa liturgisessa perinteessä.
Tarja
5) Jeesus oli aikansa oppinein juutalainen. Hän mm. toimi juutalaisena rabbina. Näiden tehtäviin kuului myös paikallisen oikeuden tuomarina toiminta.
Meillä on tapauksia, missä kerrotaan mm perinnönjaosta ja sen yhteydessä annettuun opetukseen liiallisen ahneuden välttämisestä.
Luukkaan evankeliumi:
12:13 Niin muuan mies kansanjoukosta sanoi hänelle: ”Opettaja, sano minun veljelleni, että hän jakaisi kanssani perinnön”.
Meillä on myös kuvaus tapauksesta, missä aviorikoksesta tavattu nainen tuotiin rabbin oikeuteen.
Johanneksen evankeliumi:
8:3 Silloin kirjanoppineet ja fariseukset toivat hänen luoksensa aviorikoksesta kiinniotetun naisen, asettivat hänet keskelle
Jne
Muutenkin Jeesuksen toiminta osoittaa, ettei hän tullut kumoamaan Lakia eli Tooraa vaan sen sijaan täyttämään sen.
Matteuksen evankeliumi:
5:17 Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan; en minä ole tullut kumoamaan, vaan täyttämään.
Kuolemallaan ja ylösnousemuksellaan Jeesus täytti kaikki ne profeetalliset lupaukset, jotka lupasivat juutalaisille annetun Jumalan siunauksen ulottuvan kaikille kansoille.
Luukkaan evankeliumi:
24:27 Ja hän alkoi Mooseksesta ja kaikista profeetoista ja selitti heille, mitä hänestä oli kaikissa kirjoituksissa sanottu.
Rantanen Mika
Kai minä olen jos niin sanotaan, noita muita, ja nyt ajattelin lentää kyöpelinvuorelle istuttamaan kukkia ja leikkaamaan nurmikkoa.
Aikoinaan oli tapana kirjoittaa jotain maahan pelotteeksi, oli noitaympyrää ja taikaympyrää ja pojatkin pelkäsivät, Paavalin heitti manttelit maahan ja alkoi kristiyksi. Voishan tuota kokeilla, jos vaika jotkut verenhimoiset vampyyrit tunkevat tontille, tai kyttäilevät feasebuukissa.
Vanhurskas on elävä uskostansa. Habakuk 2:4, Room. 1:17, Gal. 3:11, Hebr. 10:38
Ja Abram uskoi Herraan ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi. 1. Moos. 15:6
Mika
Kiitos siitä, että tuot esille sen, miten uskon käsite sillan lailla yhdistää Vanhan ja Uuden testamentin sanoman tuoden Jumalan ilmoitukseen dynaamisen jatkumon. Uskossa Abram turvautui Jumalaan. Näin hänestä tuli ”Uskon isä”. Sama usko tuli esille profeettojen julistuksessa. Jeesuksessa Jumala otti ihmisyyden omaan olemukseensa ja Jumalan armahtava rakkaus sai kulminaationsa ristin kuolemassa ja riemullisessa ylösnousemuksessa. Kerran Jeesus saapuu kirkkaudessaan ja silloin luodaan uudet taivaat ja uusi maa.
Luin aikoinaan Römerin ranskaksi toimittaman teoksen Abraham -kertomuksista. Siinä hän omassa artikkelissaan toi esille että juuri mainitsemasi lause: ”Ja Abram uskoi Herraan ja Herra luki sen hänelle vanhurskaudeksi. 1. Moos. 15:6” on Abraham -kertomusten keskeisin kohta. Siinä tulee esille kertomusten kaikkien osien erilaisten osien yhdistävä ja kokoava sanoma esille.
Kiitos tämän kohdan esille tuomisesta.
Herra, sinun armosi ulottuu taivaisiin, sinun totuutesi pilviin asti. Ps. 36:6
Jos saatana tahtoo reväistä kaiken lohdutuksen sydämistämme, ikään kuin se ei meille kuuluisikaan, niin meidän on asetettava Jumalan suuri, sanomaton, iäinen, määrätön armo tätä kiusausta vastaan. Armo ei nimittäin rajoitetusti ulotu vain yli muutamien maiden, vaan se ulottuu niin laajalle kuin taivas, siis myös yli minun ja sinun ja yli kaikkien ihmisten, jotka taivaan alla ovat. Se ei ole vain niin avara kuin taivas, vaan myös iankaikkinen ja kestää suvusta sukuun, niin että köyhillä syntisillä kaikissa paikoissa ja kaikkina aikoina olisi Jumalan armo turvanaan ja he saattaisivat jälleen nousta tämän Jumalan lohdullisen armon tukemina, sen, joka on kaikkialla eikä milloinkaan lakkaa.
Johann Arndt (1555-1621), Armoa armosta, s. 155, SLEY, 1966.
Mika
Kiitos hyvästä sitaatista.
Psalmista 36 sain tekstikseni pappisvihkimystä 1971 varten Mikkelin kirkossa pidettyä puhetta varten.
Käytin hyväkseni Michel Dahoodin kommentaarissa ollutta vertailua Ugaritin teksteihin. Ugaritin tekstissä Jumalan armo tulee taivaasta maan päälle mutta psalmista se ulottuu maasta taivaaseen asti. Jumalan armo on äärettömän sruri, rajaton.
Arndtin teos Totisesta kristillisyydestä oli mukanani Kamerunissa. Kun palasin Suomeen, niin sen jälkeen kuin siirryin Porvoon hiippakunnasta suomenkieliselle puolelle Somerolle ja Tampereen hiippakuntaa, niin totesin, että piispani Matti Repo oli ehnyt väitöskirjansa Arndtin teologiasta.
Tässä osoitteessa esittely
https://www.finna.fi/Record/utu.996529685405971