Tanska on merkittävä sikatalousmaa, jossa on yli 4500 sikalaa. Yhteensä Tanskassa on noin 19 miljoonaa sikaa. Tanska, joka on hieno luterilainen maa, on merkittävä sianlihan viejämää. Tanskalainen kinkku on maailmankuulu. Tanska on sianlihan tuottajamaista maailmasta samanveroinen kuin Uusi-Seelanti lammasmaana. Sikaa viedään yli 4,5 miljardin euron edestä vuosittain.
Eniten tanskalaiset vievät sikaa Saksaan, Englantiin, Puolaan ja Italiaan, mutta myös hirveitä määriä Kiinaan ja Japaniin ja Venäjälle.
Sikaa viedään enemmän kuin kasvatetaan: toisin sanoen sitä myös tuodaan rajusti. Joka vuosi Tanskassa teurastetaan sikoja sama määrä ja vähän enemmän kuin niitä itse asiassa on sikaloissa.
Tanska on yksi maailman edistyneimpiä sikatuotantomaita. Se on kehittänyt erilaisia robottijärjestelmiä, jotka helpottavat sikafarmareita, jotka pitävät yllä tuhansien sikojen sikaloita. Sikatalous työllistää Tanskassa kymmeniä tuhansia ihmisiä. Alku- ja lopputuotannon työntekijöitä kohden Tanskassa on yli 1200 sikaa.
Sikopaimenilla riittää puuhaa. Viitisen vuotta sitten oikeutta eläimille -aktivistit nostivat esiin – vähän niin kuin Suomessakin – Tanskan sikaloitten ongelmia. Eläimet olivat ruhjoutuneita ahtaissa oloissa, poikivia emakkoja liian ahtaissa karsinoissa. Tehotuotannolla on hinta, jota maksavat kuluttaja ja sika ja kaikki siltä väliltä. Tanska on kuitenkin tiedostanut ongelman, ja epäkohtiin on puututtu.
Nyt Tanska kielsi halal- ja kosher-teurastukset. Sikoihin näitä teurastusmuotoja ei nähdäkseni ole sovellettu. Suhteutettuna tanskalaiseen sikatuotantoon olisin ihan ite mielessä arvellut, ettei halal ja kosher voi olla niin suuren haloon ja jeesustelun väärti.
Jep. Eläimen hyvä elämä on tärkeämpi kysymys kuin eläimen hyvä kuolema. Siis jos pitää valita.
Voi ei, nyt siat eivät ole tasa-arvoisia muiden teuraseläinten kanssa. Kuka alkaisi ajaa sikojen tasa-arvoa?
Nythän ei ollut kysymys samanmoisista teurastustavoista, vaan tietystä kaksinaamaisuudesta. Samaan aikaan kun vaikka sikoja pidetään koko elämä erittäin huonoissa oloissa, kannetaan huolta siitä, että joidenkin teuraseläinten viimeiset kaksi minuuttia olisivat mahdollisimman kivuttomia.
Misku, tismalleen noin. Luku on hankala mieltää. Tanska tuottaa vuositasolla 2000 miljoonaa tonnia sikaa, sanoo http://www.agricultureandfood.co.uk/.
Joo, kyllä minäkin ymmärsin asian jujun. Kärjistin vain tahallani aatosta.
Hyvä sitten, saat anteeksi 🙂
Sen minä ainakin huomasin, ja minusta Salme on parhaimmillaan ironiassa.
”Tanska on kuitenkin tiedostanut ongelman, ja epäkohtiin on puututtu.”
Miksihän tälläiset lausunnot aina herättävät minun skeptikko-puoleni? Yleensä tuo puuttuminen on rinnastettavissa vaikka jumalanpalvelusuudistukseen, jonka pitkät ja raskaat neuvottelut johtivat peräti virsien melodioiden hienosäätöön.
Tanskassa sikalat toimivat myös energian tuottajina. Ja tämä juttu on tosi.
Muutenhan ihminen ei tarvitse sikaa, ei edes jouluna.
Jos ihminen, edes luterilainen tanskalainen, ei tarvitse sikaa, niin mitäs niille 19 miljoonalle sialle tehdään?
Vapautetaan kahleista? Tanska on pieni maa.
Kuolevathan ne siatkin vanhuuteen. Enkä minä sitä paitsi niin naiivi ole, että minun ruokailutottumisteni vuoksi Tanskassa sianlihan tuotanto lopetettaisiin. Olen minä mummolassa ollut sian lopettamista katsomassakin, krouvia puuhaa.
Mitähän tuosa nyt loppuviimeinen yritettiin sanoa?
Kuten sairastunut, myös niinsanotut terveet yhteiskunnan jäsenet harjoittavat omaa, yhteisesti tunnustettua uskomusjärjestelmää usein ilman, että sillä olisi juuri mitään tekemistä varsinaisen Jumalaan uskomisen kanssa. Tosin harvoin kukaan asettaa kyseenalaiseksi kulttuuria, mikä äidinmaidosta vierottamisen jälkeen kyllästää Ihmisen mielen kaikella räävittömyydellä ja kymmenillä eri tavoilla olla yhteiskunnan aktiivinen kuluttaja ja jonka päämääräksi tulee tehdä osansa kansantalouden alttarin kaunistamiseksi. Ihminen, joka tähän valtaväestöstä poiketen ei suostu, saattaa jossain elämänsä vaiheessa ajautua marginaaliin, ja oireiden ollessa usein tiedostamattomina kyllin voimakkaita, voi hyvinkin joutua hoitoon sielunsa vaatimusten takia. Onko nyt Ihmisen sairaus yhteiskuntaan sopeutumattomana asia , joka vaatii tilan korjaamista ja hoitoa. Psykoositilaa on monenasteista ja vakavuudeltaan erilaista aina siihen asti, että Ihminen on vaaraksi Itselleen tai muille Ihmisille. Yleisenä kokemuksena on Ihmisen sulkeutuminen omaan maailmaansa, missä asiat saavat oman merkityssisällön. Asia on voitava ymmärtää myös niin, että Ihminen harjoittaa omaa uskontoa, mikä on poikkeava yleisesti yhteiskunnassa harjoitetuista uskomusjärjestelmistä. Onko nyt oikea auttaminen sitä, että Ihmistä autetaan luopumaan harhoistaan ja sopeuttamaan Hänet normaaliuuteen, toisin sanoen siihen, mitä muutkin uskovat, vaiko sitä, että Ihmistä halutaan ymmärtää ja koetaan nähdä Hänen uskontonsa taakse aina sinne asti, missä voidaan katsella totuutta, millainen se sitten onkaan. Yhtä tärkeää kuin se, että sairastuneet saavat hyvää hoitoa, on se, että haluttaisiin ymmärtää, miten yhteiskuntamme synnyttää eri tavoin vaivaantuneita Ihmisiä. Jos asiaa haluaa ymmärtää paremmin, voi tutkailla yhteiskuntamme kokonaistuhoavauutta, mihin aluksi voi laskea tapot, itsemurhat, alkoholikuolemat ja liikenneonnettomuudet. Listaa voi täydentää rohkeuden ja omantunnon mukaan.