Helmikuinen aurinko siilautui kahvion ikkunasta. Katselin neljääkymppiä lähestyvää kahden lapsen isää vastavaloon. Aktiivisen ateistin pään ympärillä näytti olevan pyhimyskehä.
Normaalia vastavalon heijastumista, totesi haastateltavani. Lupasi kuitenkin ottaa valokuvan, jos sellaisen haluan. En ottanut, yksi kuva puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.
Jori Mantymaa on tunnettu eroakirkosta.fi -palvelun toisena perustajana. Mies on myös ahkera kirjoittaja ja keskustelija kirkollisilla palstoilla. Mikä sellaisessa keskustelussa niin paljon kiinnostaa?
Haluan vaikuttaa siihen, että uskonto katoaa maailmasta. Minulla ei ole mitään uskovia eikä ketään ihmistä vastaan, mutta maailmassa on muutenkin liikaa turhuutta. Tällainen turhuus on Mäntymetsän mielestä vahingollista. Jopa vahingollisempaa kuin Pokemon tai napalm.
Pääsimme siis heti asiaan. Tää on hyvä ohjelma, täst mie tykkään, imitoin entistä tv-hahmoa. Mäntynotkoa ei naurattanut. Elämä on totista, turha sitä on naureskeluun tuhlata. Jos aikoo maailmasta turhuuden hävittää, se ei naureskelemalla tapahdu, mies painotti.
Nauroin kuitenkin sisälläni. Sisäistä naureskelijaa ei pidä tukahduttaa.
Kysyin Mäntyrannalta onko hän lukenut Kotimaa24:sta lestadiolaisten itsestään tekemästä huumorisivustosta (https://www.kotimaa.fi/uutiset/kulttuuri/10432-oho-siioni-lestadiolaisten-huumorisivusto-nauraa-sisaepiirille). Oli kuulemma lukenut, ei naurattanut. Pahaksi menevät asetelmat, jos uskovat rupeavat itsellensä naureskelemaan. Mihin me sitten iskemme?
Mitä Mäntykangas ajattelee siitä, kun minusta tuntuu etteivät vapaa-ajattelijat pystyisi itsestään moista huumorisivustoa tekemään? Haastateltava oli hiljaa, tutki oksilla hyppivien talitinttien touhuja, pullisteli kieltämättä hyvin treenattuja lihaksiaan ja pyysi siirtymään seuraavaan teemaan.
Siemaisimme juomiamme, minulla lightia ja kovalla kuntoilijalla originaalia. Mitä ajatellet erään keskustelijan toteamuksesta, että vapaa-ajattelijoiden suurin ansio on se, että valistunut kansalainen on heidän toimintansa myötä oppinut varomaan ”vapaata ajattelua”? Ajattelun on parempi olla strukturoitua ja kurinalaista, tunteille jää siten enemmän vapaatata temmellyskenttää (n. 50% aivojen aktiviteeteista on kumpaakin laatua). Neuropsykologia on todentaneet, että ajattelun tärkein kehityksellinen funktio on tunteiden ”selittäminen” ns. parhain päin.
Taas Mäntyharju oli hiljaa. Sitten hän aloitti pitkän luennon, josta ymmärsin seuraavaa. Psykologia on spekulaatioita. Missään ei ole todistettu, että alkuräjähdyksessä olisi syntynyt jotakin immateriaalista. Neuropsykologia on valhekaapuun puettua näennäistiedettä, kuten teologian alueella… Kirkkososiologia, autoin. Aivan niin, juuri se. Tällaisiin keskusteluihin me emme lähde ollenkaan.
Oliko tuon sanoja muuten Puolimatka, Mäntyniemi ei kuitenkaan malttanut olla utelematta. Kielsin, paljon syvällisemmän ajattelijan sanoin olevan.
Oletko lukenut lappeenrantalaisen Etelä-Saimaan yhteiskuntatoimituksen esimiehen kirjoitusta vaalipaikkoihin liittyvistä ajatuksistanne? (www.esaimaa.fi/Mielipide—Kolumnit/2013/02/06/Liikenneympyrä+olisi+neutraali/2013115146365/67)
Mäntykallio myönsi lukeneensa. Kun kysyin vaikutelmia, nuori isä tuhahti että liikkeessämme on vapaus sanoa mitä vain. Helsinkiläisillä välillä karkaa mopo, mutta me olemme silti solidaarisia keskenämme.
Tietysti meillä ei voi huutaa ”Jeesus on Herra”, ellei se ole sitten pilailua, Mänty kiirehti tarkentamaan.
Muistelin vapaasti lainaten piispa Olavi Kareksen aforismia: ”Niissä suunnissa, jotka sanovat itseänsä vapaiksi, näyttää olevan eniten rajoituksia.” Kysyin olisiko tämä sovellettavissa vapaa-ajattelijoihin. Mäntypistiäinen nauroi hersyvästi. Ettäkö ihan piispalliseen seuraan? Ei sentäs, vaikka aforismi hyvä onkin.
Lopuksi ehdotin edellä puhuttuihin liittyen, että kannattaisiko vapaa-ajattelijoiden harkita nimen vaihtoa. Kun tuo ajattelu näyttää välillä jäävän kovin vähälle, niin voisiko nimenne olla vapaatoimijat?
Mäntymies rypisti otsaansa. Tuota pitää ajatella ja tarvittaessa ruveta toimiin.
Kiitin haastattelusta. Puristimme kättä ja teimme sinunkaupat.
Jorin poistuttua puhaltelin ja ravistelin kättäni saadakseni veren kiertämään. Kiitos, Jori. Ensi kerralla sinun vuorosi tarjota.
Ihmettelen tuota äänestyspaikkajuttua, joskaan en ole lukenut itse uutista eikä tuosta ole keskusteltu va-liiton sisälläkään. Muistelen vuosia sitten oikeusministeriön antaneen ohjeen, jonka mukaan ristit ja vastaavat peitetään äänestyspaikoista, jos kyseessä on seurakuntakoti tms.
Ymmärrän hyvin, että tämä vaikuttaa hiustenhalkomiselta. Kun on vaaleista kyse, niin kaipa periaatteen vuoksi on tosiaan varminta peittää Jeesus-patsaat. Itse kylläkin kannatan löyhempää rajaa vapaudelle uskonnosta, ja olen mm. kannattanut valtionkirkkojen seurakunnille oikeutta jakaa lehtiä ilmaisjakeluna joka kotiin jossa ei yleistä mainoskieltoa ole.
Kiitos asiallisesta vastauksesta, Jori. Valtionkirkoista tässä maassa eivät tosin muut puhu kuin te, ideologisessa intentiossa toki enkä sitäkään kovin älyllisenä keskusteluna pidä.
Raimo.
Papparaisia ollaan molemmat ja uskoisin, että aika maltillisesti ajattelevia kumpikin. Ei me seniorikansalaiset oikeen osata enää rähjätä niinkuin nuo nuoremmat radikaalit, joita mekin joskus kai luulimme olevamme.
(Sinäkin niistä kommarikeskusteluista puhuit, vaikka ei ne sen kiltimpiä mun mielestä olleet, kun noi vaparitkaan)
Toi Vuokon kirjoitus tuolla ylempänä oli taas niin viisas, että mustakin tuli taas ihan kiltti ja sovinnollinen. Enkä minä edusta mitään järjestäytynyttä vapaa-ajattelua. Pohdiskelempa vaan näitä omiani pienessä pöhkössä pakananpäässäni. (Lue kommenttini Vuokon kommenttiin 7.2. klo 10.10 niin ei mun tartte taas toistaa kaikkia. Saat paremman käsityksen minun ajattelutavastani)
Springsteenhän oli Tampereella 2009, Ratinalla. Oli mainio keikka. Bruce on kyllä sen verran katolilaisen kirkon koulima, että kappaleiden sanastosta taitaisi löytyä liikaa uskonnollista termistöä ja kuvakieltä, että keikkalistaa saattaisi joutua hieman karsimaan jos VA-pikkujouluihin tulisi. Todennäköisesti olisi helpompaa saada tiernapojat paikalle sitä joulua juhlistamaan.
Olisiko mahdollista saada uutisointia myös koko Suomesta eikä vain parista kolmesta pääkaupunkiseurakunnasta.
Onhan koko Suomea ajatellen esim yksistään vanhoillislestadiolaisten valtuutettujen määrä suurempi kuin Tulkaa kaikki -liikkeen tai Yhdessä matkalla -liikkeen valtuutettujen.
Miten tämän ja muiden liikkeiden uutisointi saisi palstatilaa suhteellisesti tasapainoisemmin niin, että koko kirkkomme kuva piirtyisi mieliimme ehyenä kokonaisuutena.
Matias: kysyt juuri oikean kysymyksen. Mutta juuri tähän vallitsevaan asiantilaan täällä 4 miljoonan ihmisen ”muussa Suomessa” (vähättelevä, jopa rasistinen joskus kuultu ilmaisu) on totuttu. Pk-seudulla majaileva päämedia haastattelee suurin piirtein oven editse kulkevaa porukkaa ja toimittajien kavereita eri instansseista, ”hiukan” kärjistäen tietysti sanottuna. Tämä asenne näkyy mallioppimisen kautta ikävä kyllä Helsingissä majailevan kirkkollisen mediankin käytöksessä.