Nyt kun otsikoissa on taas Lempäälän kiusaamistapaus, niin pari huomioonotettavaa asiaa koskien sitä ja tuhansia muita vastaavia tapauksia vl-liikkeen lähihistoriassa*.
Lempäälän kiusaamistapauksen selvittäminen olisi ensiarvoisen tärkeää varsinkin uhrin, hänen omaistensa ja tukijoittensa, kuin myös koko Lempäälän ry:n kannalta. Kaikki osapuolet hyötyisivät, että asiat selvitettäisiin ja sitä ei enää tarvitsisi spekuloida.
Mutta yhtä tärkeää olisi miettiä aivot kuumina vl-liikkeen piirissä sitä, että osataanko siellä selvittää oikein mitään asioita ilman henkimaailman sarvipäitä, ihan vain asiat asioina? Usein vl-soplakat kulkevat seuraavanlaista latua.
Joku sanoo totuuden tai jonkun eriävän mielipiteen jostakin asiasta.
Joku kertoo omasta todellisesta kokemuksestaan, joka ei ole liikkeelle eduksi.
Joku tavantallaaja oikaisee ”väärää” ihmistä hänen puheissaan, teoissaan tai käsityksissään.
Joku ihminen kokee tulleensa kiusatuksi uskonystävien taholta ja haluaa itselleen oikeutta.
—> Hänet halutaan vaientaa.
Tavallaan kaikki sellaiset asiat, mitkä mielletään yhteisön kannalta epäedullisiksi, mitkä sotivat, liikkeen normistoa, yksimielisyyden ja rakkauden ilmapiiriä vastaan tai illuusiota siitä, halutaan vaieta. Yksilö, joka aiheuttaa ”repimistä” halullaan keskustella jostakin asiasta tai puolustaa itseään kun on tullut väärin kohdelluksi, halutaan hiljaiseksi. Häntä syytetään uskovaisten vikomisesta, anteeksiantamattomuudesta, repimisestä, seurakunnan rakkauden rikkomisesta ja lopuksi kruununa: Jumalan valtakuntaa vastaan nousemisesta.
Kaikissa ihmisporukoissa kultapossukerhoista uskonyhteisöihin, tulee ihan varmasti eteen tilanteita, joita joudutaan selvittelemään ja varmasti useimmat asiat selviävät ihan järkiperäisen selvittelyn avulla, asiat asioina. Vl-liikkeessä raskauttavan asiana selvittelyssä on tuo yksimielisyyden trauma, jota liike on sairastanut vähintään 60-70-luvulta lähtien.
Kun et ole yksimielinen seurakunnan kanssa, olet joutunut uskossasi haaksirikkoon ja kyse voi olla ihan puhtaasti käytännönasiasta, kahvinkeittimen koosta, ostetaanko ry:lle uusi uuni vai ei tai sitten sanot ääneesi uskovaisten käyvän konserteissa. Eli liikkeestä puuttuu sellainen terve itsensä ilmaisun mahdollisuus. Yksimielisyyden illuusiota pidetään yllä vaikka henkisen hyvinvoinnin kustannuksella, jos sitten joku takanapäin tai mielessään jupiseekin jotain asiaa vastaan, hän voi pyytää jupinoitaan ja vääriä valvomisia anteeksi puolisoltaan tai joltakin uskonystävältään. Jos olet oikein uskomassa, et jupise mitään asiaa vastaan, mitä liikkeen piirissä tapahtuu ja jos jupiset, pyydät ne anteeksi tai muuten voit olla kohta ulkopuolella Jumalan valtakunnan ja sieltä ei noin vain sormia napsauttamalla tulla takaisin.
Tämän Lempäälän tapauksen yhteydessä moni on puhunut siitä, että juttu olisi pitänyt selvittää ry:llä, eikä tehdä asiasta julkista ja varsinkaan rikosilmoitusta. Näin on kyllä yritettykin, mutta tulokselta 100-0, jossa uhri on saanut otsaansa vainoharhaisen leiman ja jota hän ei voi luonnollisestikaan omalle kohdalleen hyväksyä. Ihmettelen jokaista kristittyä, joka voisi tällaisen asian hyväksyä hänen kohdalleen.
Minusta olisi parempi, että niin kauan kuin vl-liikkeessä vallitsee 70-luvun hoitokokousten selvittämisen malli, siellä ei selvitetä ainoatakaan asiaa, ei tulitikkuaskin kokoistakaan, muuten tulee romahduksia, lähes ruumiita tai jopa ruumiita, kuten on hirvittävällä murheella todettava. Joidenkin tällaisten selvittelyjen, neuvonpitojen, hoitokokousten – rakkaalla lapsella on monta nimeä – seuraamuksena on ollut itsemurha.
Eli jotain on mennyt näissä ikävissä tapauksissa pahasti pieleen, kun hoidettava ei olekaan saanut uskonystäviltään tarvittavaa apua ahdistukseensa. Näissä tapauksissa on vaikea jälkeenpäin mennä todistamaan hoitokokouksen yhteyttä itsemurhaan, mutta kuolleen läheiset ovat tienneet kertoa, että juuri hoitokokous ja siihen liittyvät asiat ovat uhria ahdistaneet. Muutaman tapauksen olen kuullut, jossa itsemurha on tapahtunut heti hoitokokouksen jälkeen tai seuraavana yönä. Ja päälle päätteeksi on kielletty omaisia tekemästä asiasta rikosilmoitusta.
Ole siis tietoinen armas lukijani, että jos liityt/teet parannuksen vl-liikkeeseen, sinne ei välttämättä lain koura ylety, siellä on yhteisön maine ja illuusio seurakunnan rakkaudesta tärkeämpi kuin yksilön terveys ja hyvinvointi ja siellä ei voi koskaan olla niin, että yksilö voisi olla oikeassa.
Mutta voit löytää sieltä myös maanpäällisen Onnelan. Varsinkin jos sinulla ei ole elämässäsi omia toiveita, tykkäät, että sinulle kerrotaan kaikki ne asiat, mitä saa ja mitä ei saa tehdä, alistut mielelläsi synnytysrumbaan tai sinkkuuteen ja osallistut ahkerasti ja hymyssä suin ry:n talkootyöhön.
Liikkeen nurja puoli ja 70-luvun kurinpidollinen mentaliteetti voi tulla vastaan tosi yllättävästikin aivan kuin puun takaa ja silloin viedään miestä kuin ajopuuta kuohuvassa ja pelottavassa koskessa. Noh, voihan tuon kaiken ottaa vastaan suurena haasteenakin 🙂 Eipähän ole elämä tylsää 🙂
*Muokattu väärinkäsitysten välttämiseksi.
Aiemmin oli eräs Paavo Sillanpää kysynyt SRK:n pjoht. ottamaa poliittisen rahan käyttämisestä 60-luvun Maalaisliiton vaalityöhön (satoja puhujia ja 50 pappia, rahaa kymmenien asuntojen verran) ja kysellyt Raamatun perusteita tuohon työhön ja mm. missä kohtaa Raamattua lukee että es. Kokoomuksen äänestäminen on syntiä.
Muistan tuon Paavon hyvin, vaikka olin lapsi tuolloin, pappina ja puhujana ja tuntui pahalta kun hänestä tehtiin eriseurainen ja potkaistiin ulos.
Syynä oli nouseminen Jumalan valtakuntaa vastaan eli SRK:ta ja sen puheenjohtajaa vastaan. Hänhän pyysi vain Raamatusta osoittamaan miten politiikka kuuluu uskontoon. SRK:n johtaja ja instanssi vaan on niin suuri pamppu, ettei heidän varpailleen voi astua.
Tuohon aikaan kaikki viisaus vaikeisiin asioihin haettiin SRK:sta. Kaiketi kaikkien hoitokokousten ilmoituksissa luki kaikkien läsnäolon pakollisuudesta ja että paikalla oli SRK:n weljet
SRK pitää itseään erehtymättömänä eli Jumalaa KOrkeampana, sillä eikö Jla ole kaksi kertaa katunut toimiaan Raamatussa???
Tästä 60-l uvun poliittisesta työstä johtuu se, että vieläkin suurin osa vl äänestää nykyistä Kepua. Isille oli opetettu saarnamiesten kautta, että muut puolueet on syntiä ja näin he opettivat lapsilleen ja he taas… Näitäkään agiteerauksia ei ole julkisesti pyydetty anteeksi tai edes pahoiteltu.
Ihmekös, että kun vl ihmiset ovat pelolla alistetut, etteivät uskalla ottaa kantaa johtomiesten vääriinkään toimiin. Niin, kai he ovat uhreja itsekin???
Voi vaan ihmetellä, että missä on se Armon valtakunta, vai onko se sitä me vaan annetaan pyytämättä heille anteeksi, unohdetaan asiat ja käännetään uhreista katse pois, suljetaan korvat heidän tuskiltaan, kuljetaan ohi ja toivotaan ettei itse jouduta uhriksi ja pelosta pysytään hiljaisina mitä kiusaamisia vaan sattuukaan ja ”vaan uskotaan omat synnit anteeksi”.
Jorma Ojala, ei kukaan tämän palstan ”viisaista” ole väittänyt, että roomalaisen oikeuslaitoksen kehittymättömyys olisi syy Paavalin kehotukselle keskinäiseen rakkauteen ja anteeksiantoon. Mutta on absurdia myöskään väittää, että antiikin Roomassa olisi Lempäälää vastaavassa tilanteessa voitu lähteä yhtälailla käräjöimään kuin tämän päivän Suomessa.
Olennaista on kuitenkin se, että sinä yrität väkisin vaatia uhrilta anteeksiantamusta tilanteessa, johon se ei kenenkään empatiakykyisen ja oikeudentajuisen mielestä sovi. Mekaaninen raamatunlauseiden hokeminen voi omasta mielestä kuulostaa raamatulliselta ja hurskaalta, vaikka tosiasiassa kyse on pahuuden ja valheen puolustamisesta.
>>>Olennaista on kuitenkin se, että sinä yrität väkisin vaatia uhrilta anteeksiantamusta tilanteessa,>>>>> Panu Saarela
Kerrohan, Panu Saarela, missä minä tällaista olen väkisin vaatinut?
Jospa alottaisit ensin lukemasi ymmärtämisestä!
>ettet soisi kristittyjen keskinäisen henkisen terrorin uhreille mahdollisuutta saada oikeutta ja ääntään kuuluville>>> Petri Ristimäki
Älä pistä, Petri, minun tekstiini valheelliesti sellaista, mitä sinne ei ole kirjoitettu eikä tarkoitettu. Esität toistuvasti epätosia väitteitä kirjoituksestani!
Olen puhunut Paavalista ja siitä, mitä hän tarkoittaa.
Onko Paavali uhreja vastaan, tai mikä nyt hannaa?
Tässä on nyt Vuokko Ilolan alkuperäinen tekstikappale:
>>>”Esimerkiksi oikeuslaitoskin on ollut ihan varmasti Raamatun aikaan ihan erilainen kuin nyt ja siinä valossa ymmärtää hyvin tuon Paavalin neuvon ratkoa itse riitatilanteet.”>>
Olen ottanut tähän kantaa sanoen, ettei Paavalin neuvon syynä ole oikeuslaitoksen kehittymättömyys ja sen tähden välttää oikeussalia, vaan kristillisen rakkauden ja anteeksiantamisen periaate.
Ihmettelen Saarelan ja Ristimäen tapaa syyllistää minut osalliseksi jostain Lempäälän jutusta!
Todella asiatonta ja arveluttavaa.
Jorma, kyllä tuota asiaa voi mielestäni miettiä siinä valossa, minkälainen on mahtanut olla Paavalin aikainen oikeuslaitos. En usko alkuunkaan sen olleen verrattavissa Suomen nykyiseen oikeuslaitokseen, jossa esim. ei ole kauaakaan aikaa siitä, kun henkistä pahoinpitelyä vastaan on väsätty laki.
Eri maissa on ihan erilaisia rangaistuskäytäntöjä. Esimerkiksi Kiinassa saattaa joutua ihan pikkurikkeestä vankilaan ja eikös siellä ole kuolemantuomiokin. Tietty tämmmöisessä maassa miettisi enempi kuin kaksi kertaa rikosilmoituksen tekoa ihan kenestäkään. Lempäälän tapauksessa, ei varmasti kukaan, uhri mukaan lukien, ole haluamassa ketään leivättömän pöydän äärelle, vaan haluna on puhdistaa uhrin tärvelty maine!!!
Vl-liikkeessä tapahtuu paljonkin tuota mainitsemaasi asioitten sopimista riitapukareitten kesken, siellä ollaan pääsääntöisesti olemassaan hyvin herkällä omallatunnolla ja tuon tuostakin ihmiset ottavat toisiinsa yhteyttä, pyytävät taitamattomia sanojaan anteeksi puolin ja toisin ja oikeasti näin toimien pitävät välinsä hyvinä ja rakkaudellisina.
Tuo Lempäälän tapaus on sitten omaa luokkaansa, jossa pahanpuhujilla ei omatunto kolkuta olleskaan, tai sorry; kolkutti ja pyysivät anteeksikin, mutta sitten homma meni päälaelleen, niin kuin on jo sanottu moneen eri kertaan. Kari on tätä asiaa valottanut hyvin. Eli tavallaan käsittääkseni (korjatkaa, jos on tarvetta) uhrin maineen tärvelijät vaihtuivat jutun edetessä.
Siis homman nimi on ollut sellainen, että syntipukki on haluttu pitää, ettei valtakunta näyttäisi rumalta.
Eli parhaimmillaan koko tuo jupakka olisi voinut tosissaankin mennä ihan hyvin niin, että uhrista perättömiä levittävät ihmiset olisivat tulleet samantien tuntoihinsa ja halunneet sopia asian uhrin kanssa. Tämä olisi ollut enempikin kuin mahdollista, joku tässä mättää pahasti, että uhri haluttiin niin tiukasti hampaisiin, kun siihen löytyi sopiva sauma.
Usein pohjalla kytevä kateus on tällainen, joka sitten jossakin vaiheessa oikein roihahtaa ilmiliekkeihin. Monessa asiassa uhri on kyllä erityisen taitava ja lahjakas, en ihmettele yhtään jos se on aiheuttanut närää.
Noh, nää on vaan mun arvelujani. Mutta tällaisia kateudesta kumpuavia soplakoita lienee maailma pullollaan, eli täysin mahdollista, että tässäkin on kyse siitä.
Minusta tämä on nyt mennyt epäasialliseksi. Mahtaako tämän myötä koittaa siunaus? En usko, en silti kiellä jatkamasta.
Kun luin tekstistäni tehtyjä valheellisia ja hiukan ivallisia kommentteja, lienen osaltaan samassa asemassa kuin ne siellä Lempäälässä, joista puhut. Eivät kerro korkeasta etiikasta.
En ole ottanut mitään kantaa Lempäälän juttuun.
Olen yksinomaan Paavalin motiiveihin ottanut kantaa.
Mitä oikeuslaitoksen kehittyneisyyteen tulee, ei sen tarvitsekaan olla
yksi yhteen.
Historiallisessa perspektiivissa oikeusjärjestelmän kehittyneisyys ei riipu siitä, onko antiikin Roomassa just kohdalleen samat erityiset lait kuin tämän päivän Suomessa. Sehän on hassua vertailla asiaa sillä tavalla.
Kysymys on lähinnä siitä, oliko Roomassa lait provinsseissa samat kuin metropolissa tai saiko vapaa kansalainen riita-asiansa tuomioistuimen käsittelyyn. Vastaus on myönteinen. Siinä mielessä silloinen oikeusjärjestelmä oli vertailukelpoinen.
Meidän on harhaanjohtavaa puhua jostain uudesta laista Suomessa, kysymys on riita-asia, josta Paavali puhuu. Kahden kristityn väliseen riitaan hän ottaa kantaa.
Ottamalla kantaa Paavaliin ei oteta kantaa Lempäälän asioiihin, sen verran logiikkaa pitäisi olla joka tasolla.
Sinä olet Jorma Lempäälä-keskustelussa mukana, eikä silloin ole ihme, jos sanomisesi ymmärretään jonkinlaisena kannanottona juttuun. Pahoittelen väärinymmärrystäni ainakin omalta puoleltani.
Jorma Ojala, epäilet luetun ymmärtämistäni ja kysyt missä olet väkisin vaatinut uhrilta anteeksiantamusta.
”Minä ajattelen, että kysymys on siitä, mitä kristillinen rakkaus ja anteeksiantaminen on. Haastaa nyt uskonveli tai -sisar leivättömän pöydän ääreen, miten se natsaa yhteen anteeksiantamisen kanssa, josta Jeesus antoi neuvon Pietarin sitä kysyessä?
Häpeähän se kristitylle on, sellainen anteeksiantamattomuus, on tuona aikana varmaankin ajateltu.”
Millaisella luetun ymmärtämisellä tuon saa – tämän keskustelun kontekstissa – väännettyä niin, ettet vaadi uhria antamaan anteeksi?
Jos olet todella sitä mieltä, ettet missään vaiheessa ottanut millään tavalla kantaa Lempäälän tapaukseen, niin vinkki jatkoa ajatellen: keskustelussa kontekstilla on merkitys. Ja pahoitteluni, jos kyseessä on tahaton väärinymmärrys – myös sinun puoleltasi.