Mikä pappi? He kutsuvat itseään palvelijoiksi ja paimeniksi, mutta kulkevat ympäriinsä voivottelemassa ja kyselemässä, mitä heidän omatuntonsa juuri sillä hetkellä sanoo. Että mitä voi tehdä ja mitä ei, että vihkiäkö vai ei, kastaa vai ei, sanoa päivää vai ei, väistää vai ei, olla vapaapäivällä vai ei. Oi, laupias taivas!
Jos on seurannut kirkollista keskustelua sateenkaariparien vihkimisestä – eikä nyt oteta kantaa itse asiaan – niin päällimmäiseksi on noussut pappien omatunto. Keskustelua on menty oudosti pappeus edellä. Että jos tuntuu luontevalta kohdata sateenkaariseurakuntalainen niin hyvä, jos ei, sekin on hyvä. Papiston omatunto möyryää kuin entisen rengin vatsa.
Pappien asema on ylikorostunut. Sen seurauksena he luulevat itsestään liikoja. Eikä tämä ole nyt pappisvastaista puhetta, kyllä reippaalle pastorille seurakunnassa aina käyttöä löytyy, vaan havainto kirkollisesta omantunnonpalvonnasta. Pappi sitä, pappi tätä. Give me a break!
*
Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation merkkivuoden innostamana (5.11.2017 saakka). – Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.
Vesa Hirvonen :” Huomio olisi syytä siirtää vihkijöistä vihittäviin eli samaa sukupuolta olevan parin oikeuteen saada kirkollinen vihkiminen seurakunnastaan. Tämä oikeus pareilla on kirkkojärjestyksen perusteella.”
Hurraa miesten ja naisten väliselle pelkän sukupuolen mukaan määytyvälle tasa-arvotaistelulle, jonka seuraukset ovat näkyneet ja näkyvät yhteiskunnassa tänäkin päivänä:
https://www.youtube.com/watch?v=6e6johqNR-A