Aviorikos eli uskottomuus avioliitossa on yksi kirjallisuuden, elokuvan ja draaman suosituimmista perusjuonista. Sellaista elämä on. Parisuhde sisältää aina nousuja ja laskuja. Syitä ja seurauksia. Syyllisyyttä ja intohimoa. Ruoho aina vaan tuppaa olemaan vihreäpää aidan toisella puolella. Kuudes käsky kuitenkin kieltää tekemästä aviorikosta, vanhemmat käännökset ilmaisevat asian irstaammin: älä tee huorin.
Huorin tekeminen on toki mehevä ilmaus, mutta jollain tapaa koominen. Auttamatta vanhanaikainen. Ei kannata käyttää ainakaan verkkokeskusteluissa, jos haluaa käydä täysipäisestä. Kannattaa myös pistää käsitemielessä merkille, että haureudella tarkoitetaan (katolisen kirkon katekismuksessa) naimattoman miehen ja naimattoman naisen intiimiä yhteyttä.
Luther lähtee kuudennen käskyn selityksessään siitä, että aviosääty (hänen aikanaan säädyt olivat vielä voimissaan) on paitsi ihana ja pyhä, myös kaikkia muita säätyjä korkeampi. Luther käyttää paljon aikaa ylipäätään avioliiton perustelemiseen, ei niinkään aviorikoksen pohdintaan. Se on ymmärrettävää, munkkismies kun oli.
”Huorin” tekemisen kielto on enemmän kuin vain ulkoisten hairahdusten kyyläämistä. Se koskee avioparia muutoinkin kuin vain ulkonaisesti. Yksittäistä tekoa kiinnostavampia ovat syyt sen takana, järkeilyt, tunteet, kiihokkeet, himot, moraalipohdinnat ja lopulta tulevaisuus. Mihin aviorikoksen tekijä arvelee tekonsa johtavan? Onko hänellä jokin päämäärä?
*
Kotimaa julkaisee viikoittain yhden teesin reformaation merkkivuoden innostamana (5.11.2017 saakka). – Teesien kirjoittaja/kokoaja on Olli Seppälä. – Keskustelu sallittua, jopa toivottavaa.
