Kumpi on hyödyllisempää toimittajalle? Tai ylipäätään? Teologian opiskelija voi tulla vihityksi papiksi, mutta uskontotieteilijää kirkko karsastaa. Ainakin mikäli asianomainen havittelee pappisvihkimystä.
Uskontotiede kun ei ole varsinaisesti kirkollinen oppiaine.
Kirkossa jopa toisinaan väitetään, että kristinusko ei ole uskonto samassa merkityksessä kuin muut uskonnot. ”Kristinusko ei ole uskontoa vaan elämää”, kuuluu tuttu fraasi.
Uskonnosta tietäville luulisi olevan käyttöä yhä moniarvoisemmaksi ja -uskontoisemmaksi muuttuvassa Suomessa. Yksi paikka, jossa uskontotieteilijöitä varmasti kaivataan, on media.
Toimittajan pää- tai sivuaineeksi uskontotiede on mitä sopivin.
Lue mitä vapaa toimittaja Tuija Pyhäranta kirjoittaa aiheesta
”Toimittajilla ei ole kykyä tunnistaa uskontoa siellä, missä sillä on merkitystä, ja toisaalta uskonnon merkitys nähdään korostuneena siellä, missä se saattaa olla melko pinnallinen.”
Ihmettelen kielenkääntäjän asennetta tekstiin. Hän kertoo itse ,että yksi 92 käännöksen käännös oli erittäin hyvä ja osuva mutta hän halusi sinne itsensä muotoileman tekstin. Miksi niin jos oli jo olemassa hyvä käännös ? Miksi sinne piti laittaa hänen muotoilunsa? Juntunen lisää rääkkyä sanan tekstiin joka hitusen muuttaa alkuperäistä sävyä tekstin sisällössä.
Hän käyttää samanlaista kieltä 1Kor : 13 käännöksessä josta on paljon puhuttu. Hänen käännöksensä laskee 1 Kor . 13 runollista tasoa ja tekee siitä huolimatonta arkikieltä.
Miksi? Onko Juntusessa liikaa sellaista kirjailijaa joka haluaa luoda kirjallisen muistomerkki itselleen?
Sivumennen , siitä että kuka kirjoitti heprealaiskirjeen , ei ole mitään selvyyttä. Paavali on yksi kandidaatti , mutta epävarma sellainen.
Heprealaiskirje esimerkissä tapahtuu myöskin suoranainen sisällönmuutos Juntusen suomennoksessa.” … meitä varten kuunnelleiden toimesta …” lauseen hän tekee sillä lailla selkokieliseksi että tärkeät välimiehenä olevat muuttuvat tavallisiksi kuulijoiksi ja tärkeä välimiesfunktio arkistuu.
Eräs tuntemani kääntäjä kertoi parhaan käännöksen. Se on se jota luetaan.
Josta päättelen, että meille tavallisille tallaajalle riittää mikä tahansa kristillisen kirkon tekemä käännös. Niistä löytyy ihan ne yksinkertaiset uskon perusasiat, joiden avulla voi laittaa asiansa Jumalan kanssa kuntoon. Mikäli sellaista tarvetta on. Eri käännökset ja jotkut vaikeasti käännettävät kohdat ovat niitä varten, jotka haluavat syventää omaa Raamatun tuntemustaan. Niiden oikea ymmärtäminen antaa mahdollisuuden käsittää perusasioita entistä syvemmin. Vähän sama kuin auton vahaus. Autoa on kiva katsella, kun se kiiltelee kauniisti. Kuitenkin sillä voi ajaa kuraisena aivan yhtä kovaa.
Pipliaseuran puolesta haluamme vielä selventää, että vaikka Tuomas Juntunen on tehnyt varsinaisen suurtyön tekstin muotoilussa, UT2020:n lopullisissa ilmaisuissa näkyy useamman ihmisen kommentit ja kädenjälki. Siten kaikkia yksittäisiä kohtia ei voi automaattisesti olettaa yksin Tuomaksen muotoilemiksi. Loppu viimein UT2020-käännös on Suomen Pipliaseuran hallituksen vahvistama. Hallituksessa on jäseniä Suomen ev.lut. kirkosta, Suomen ortodoksisesta kirkosta, Katolisesta kirkosta ja Suomen vapaakristillisestä neuvostosta.
Kaikkiaan UT2020 on siis suuren joukon yhteistyönä valmistunut ekumeeninen käännös. Käännösratkaisut ovat käyneet läpi useita akateemisesti ansioituneiden eksegeettien ja kieliasiantuntijoiden kommenttikierroksia, ja lisäksi 3 000 tavallista lukijaa antoi palautetta, mikä otettiin huomioon tekstin viimeistelyssä.
Lopputuloksesta voi sanoa, että alkukielen merkitykset on UT2020:ssa sihdattu monesti aiempia käännöksiä tarkemmin ilmaisuin suomen kielelle. UT2020-käännöksessä myös tyyliin on kiinnitetty huomiota. Tuomas on saanut kiitosta monista kauniista ja osuvista ilmauksista sekä eritysesti runollisista osuuksista. Toivomme, että lukijat ehtivät tutustua koko tekstiin ja saada lukukokemuksen UT2020:sta kauttaaltaan.
Linkkien takaa voi tutustua UT2020:n tekijöihin ja käännösperiaatteisiin:
Tekijät: https://www.piplia.fi/raamattu/ut2020/ut2020-kaannoksen-tyoryhma/
Mistä UT2020:ssa on kysymys: https://www.piplia.fi/raamattu/ut2020/
Kiitos selvennyksestä. Tämä ei käynyt Juntusen blogista ilmi.
Mielenkiintoista miten kieliymmärrys ja käyttö on kehittynyt aika lyhyen akan sisällä. Yleisvaikutelma on se ,että pyritään jonkinlaiseen yksinkertaistettuun arkikieleen ymmärryksen lisäämiseksi. Myyttis-runoollinen teksti arkistuu .
Pitääkö kaiken historiallisen tekstin olla helposti ymmärrettävää ? Siitä maksetaan tietty hinta. En ole lukenut koko uutta käännöstä vielä .Toivon että kunkin kirjan ja kirjeen erityislaatu on onnistettu säilyttämään.
Kiitos täsmennyksestä Pipliaseuralle. Harmi, jos blogista syntyy vaikutelma, että olisin saanut käännöstekstin muotoilijana huseerata mieleni mukaan. Jutun alussa kyllä mainitaan ohjausryhmä ja Pipliaseuran projektiryhmä, vaikka sen jälkeen käsittelenkin esimerkkikohtia oman työni näkökulmasta.
Taitaa olla niin, että uuteen käännökseen kohdistuu ainakin aluksi enemmän kritiikkiä kuin kiitosta. Pyytäisin minäkin perustelua kohtaan, joka saa lukijan mietteliääksi. Vai olenko poikkeus?
1.Ko7:38 menee tässä uusimmassa näin: ”Se, joka menee morsiamensa kanssa naimisiin, tekee hyvin. Se, joka ei mene, tekee vielä paremmin.” Samanlainen ajatus esiintyi jo käännöksessä KR92.
Mutta eikö suomalainen sana morsian tarkoita jo kihlausvaiheessa olevaa tulevaa vaimoa? Eikö peruuttaminen kannattaisi tehdä jo ennen kihlasormusten ostoa? Vai onko kyseessä nykykielellä ”vain” seurustelukumppani? Ja jos tuollaisia on useita, eihän heidän kaikkien kanssa voi avioliiton satamaan purjehtia, sen kyllä ymmärtää.
Joku voi tulkita kohdan siten, että se tukeee nykyisin vallitsevaa käytäntöä, eli Paavali olisi ollut avoliiton puolesta puhuja: Tekee paremmin, kun toinen pysyy vain morsian-statuksessa.
Asiayhteys on toki hyvin selkeä: Paavali suosittelee naimattomana pysymistä ja näyttää siinä esimerkkiä, todeten myönnytyksenä, että ”Hän voi toteuttaa mielitekonsa, ei se ole väärin. He voivat mennä naimisiin.”(36)
minusta ainakin ennustuksissa pitäisi olla tarkkana esim sakarjan 5 ja 6 luku on täysin eri 92 suomennos kuin 38 raam kun on luvut 20 kyynrää pitkä ja 10kyynärää leveä niin 92 kään 10 kyynärää paksu kun ne luvut on salomonin temppelin eteisen mitat niin ei se paksu sovi paljon muuta mennyt pieleen mutta tänne kirjoittaminen minulle liian vaikeaa vaikka mielestäni
Kyllä Teijän passaa hyvin kirjottaa.
Kun itse kirjotan proosatekstin sävelmään minkä yhteyteen asia tulee voi teksti luettuna töksähtää.
Useinhan nämä ovat yhdessä syntyneitä mutta laulettuna asia toimii.
Kun vanhoja tekstejä katsotaan ei sinne pidä laittaa ylimääräistä intohimojen mukaan kausaaleissa vaan pitää huomata lauseiden olleen todistusta ja julistusta varten.
Toki kielissä on haasteita välimerkkien ja pisteiden kanssa jolloin viittaussuhteet ovat haastavia.
Näin ne hyvin sellaisenaan ovat olleet asiaa silloisessa käytössä.
Samaa ideaahan voitaisi käyttää saarnatutkimuksessa tänäpäivänä jolloin havannoitaisiin mitä pappi oikeastaan sanoi kun kertoi puhujavuorossaan.
Pitäisikö pappiemme saarnat kaffipöydissä tulla puheen alle yhteisissä keskusteluissa seurakuntalaisten kanssa. Varmasti saisivat tulla.
Ideaalissa keskustelussa hyvin tulisi ilmi mitä pappi itseasiassa halusi sanoa.
Itseasiassa tänäkin päivänä kirkossa keskeistä on kirkon opetuksessa mysteereiden hyväksyminen niin teologisissa dokmeissa kuin hengellisten substanssien välittämisessä joistä keskeinen on päästäminen uskomaan vanhurskautuksen ilosanomaan niin syntien asiassa kuin varmuuteen pelastumisen asiassa.
Eikö tätä voisi myös kääntää paremmalle kielikuvalle. No, en usko sitä haluttavan tehdä kun Kai Sadinmaankin asia ratkaistavana.
Ennen totuuden puhujia arvostettiin Kuninkaiden paikoissa, mutta nyt ei kehtaa sanoa enempää.
Tuomas J,
vt. 03.12.2020 12:17
Viittaan vain GNT5 editioon. Asiasta voisi puhua ummet ja lammet, mitä tuohon ja muihin, sen ympärille, ennen ja jälkeen kuuluu. Tehdäkseni asian ymmärrettäväksi, niin kysymys on “apparatuksesta”, koneesta, myllystä, separaattorista, johon on kaadettu kaikenlaisia vaihtoehtoja ja sitten apparatuksen avulla valitaan paras vaihtoehto. Ei tämä ole sitä, mistä 2.Piet.1:
20 Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä;
21 sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.
On hyvä, että olet kielen tai kielten ammattilainen, eli akateemisesti asioita opiskellut. Olen seurannut käännösten stilisointia ja näiden ryhmien työskentelyssä on kysymys vain Raamatun sanoman tuotto kirjalliseen muotoon, joskus kieliopinkin syrjäyttäminen. Sitä on harjoitettu aina, mutta kysymys on siitä mistä Psalmi 119 toistaen julistaa. Raamattu VT:n puolella, sillä vaikeammalla, toistoilla vakuuttaa kuinka Jumalan sana, Tie kulkee korkealla, on tasainen ja suora. Edes hullu ei siltä eksy.
Edelliseen pohjaten, Raamattu ei ole vaikeaselkoinen muille kuin tietämättömille, mikä tarkoittaa ilman Uskoa sitä lukeville tai siitä luettavaan muotoon stilisoiville. Vokaalien puuttuminen ei ole ongelma. Ne on aina puuttuneet hebrean vanhoissa kirjoituksissa.
Seurakuntayhteydessäni Sveitsissä, on ollut aramealaisia, jotka kotikielenään puhuvat arameaa. Samoin, kun työasioissa paljon kävin Israelissa, niin yhteydessäni oli juutalaisia, kristittyjäkin. Nämä kummatkin Raamatun kieltä äidinkielenään osaavat pystyivät ymmärtämään kaikki vanhimmatkin Kirjoitukset. He, aramealaiset ja hebrealaiset, vaikka lukivat Raamattua alkuperäisillä kielillä olivat täysin tyytyväisiä mm. KJV ja sitä kokouksissamme käytimme, tai Diodatin vanhempia laitoksia.
Juutalainen messiaaninen työtoverini mainitsi, kuinka hän pitää täysin tarpeettomana hebreankielisen tekstin stilisointia. Vähän samasta on kysymys englannin ja italian kielessä. Suomen kielen ilmaisullinen rikkaus on saavutettu 1900-luvulla ja jo 1776 Biblia on hyvä käännös, mitä uskollisuuteen alkuperäiseen tekstiin tulee.
Jos Pyhä Henki ei elävöitä Raamatun tekstiä, sen stilisointikaan ei sitä tee.
Tuomas
Kiitos blogistasi ja kiitos siitä mitä olet uuden käännöksen hyväksi tehnyt.
Useinkin juuri kielen käytön viimeistely on lukijan kannalta ratkaisevassa asemassa. Mikäli siinä onnistutaan niin silloin tekstiä myös luetaan, mutta jos se jostain syystä jää puolitiehen, niin sanomaa ei lueta tai se keskeytyy epämääräiseksi ajaksi.
Myöskään kriittisten puheenvuorojen ilmaantuminen on kautta historian ilmennyt todellisuus. Se on seuraa jokaista uutta käännöstä kuin luontaisetuna työn luonteeseen kuuluvana. Hieronymoskun sai kuulla paljon työnsä arvostelua, mutta myöhemmin hänen arvostuksensa on noussut pilviin.
Nykyisin enemmän kuin puolet koko maailman kristikuntaa pitää hänen käännöstään kaiken opin ja kristityn elämän pohjana olevana Raamatun normatiivisena tekstinä.Kuuluuhan kaikista maailman Kristukseen uskovista yli puolet katoliseen kirkkoon, ja Vulgata on heidän perustekstinsä.
Joten Tuomas, joka kerta kritiikkiä kohdatessasi voit onnesta hykerrellen päätellä, että olet päässyt upeaan seuraan.
Olen ollut erittäin tyytyväinen tähän uusimpaan käännökseen. Kieli on selkeää ja sanoo oleellisen kunkin raamatunkohdan sanomasta.
Hyvin tehty!
Kiitos, Matias! Mukavaa kuulla, että olet pitänyt käännöksestä. Tunnen itsekin onnistuneeni hyvin, mutta onneksi kieliasun miettiminen ei ollut vain minun vastuullani. Kaikki käännöstyössä mukana olleet olivat taitavia suomen kielen käyttäjiä. Varsinkin viimeistelyvaiheen pitkät kokoukset olivat todella innostavaa ideointia.
Matias/ Tuomas,
Viittaat, Matias, Hieronymukseen (myöh. H) ja hänen “pilviin” nousseeseen arvostukseen.
Olen usein yrittänyt selvittää, miten olisi mahdollista löytää tuo H:n raamatunkäännös, latinaksi. Tiedätkö sinä? Arvostaisin lyhyttä vastaustasi.
Vielä liittyen H:n laitokseen, niin minun tietoni tai minulle annettujen tietojen mukaan ei ole kuin osia Raamatusta hänen kääntämiään. Niiden tasoa yleensä pidetään hyvänä. Se olisi kuitenkin erittäin yksinkertaista, helppoa todeta vertaamalla alkuperäiseen, alkuperäisiin dokumentteihin. Alkuperäiset Kirjoitukset, hebreaksi, arameaksi ja kreikaksi ovat kaikki ymmärrettävässä muodossa ja kaikki nuo mainitsemani kieltä ovat tänä päivänä käytössä ja niiden todella osaaminen tekee kykeneväksi lukea alkuperäinen teksti ja ymmärtää se.
Osia Raamatusta on käännetty latinaksi, muunmuassa, monia ja Vulgataksi kutsutusta laitoksesta on paljon kertomuksia. Mitä Hieronymuksen osuuteen Vulgataan tulee, niin kertomuksia on monia. Silti H:n osaamista ei voida väheksyä, eikä nostaa sitä ‘pilviin’. Vaikka Trenton yhteydessä sanotaan Hieronymuksen Vulgatan saanneen sen muodon, kuin H sen kirjoitti, niin lausunto on vähintään epäilyttävä. Trenton yhteydessä tehtiin kolme käännöstä ja jokaisen laitoksen sen hetkinen paavi julisti ex-cattedra-julistuksella ainoaksi ja oikeaksi ja alkuperäisiä dokumenttejakin korjaavaksi. Tämä tieto on dokumentoitu Trenton “päiväkirjoihin’, mutta tänään RKK (Room. kat.) ei ole halukas tällaiseen keskusteluun osallistua, edes kieltämällä tätä Trenton farssia.
Me emme tänään tarvi Hieronymyksen tai Trenton mitään kolmesta Vulgata-versiosta. Meillä on kaikki alkuperäiset tekstit luettavissa ja näistä 1400/1500 luvun uskovaiset tuottivat englanniksi, italiaksi ja ranskaksikin (1600-luvulla). Samaan aikaan paavi vainosi kuolemaan, polttorovioille asti näitä Pyhän Hengen innoittamien kääntäjien Raamattuja ja samoille tulille päätyivät kääntäätkin poltettaviksi.
Mielestäni seuraava on epätoivoinen, epätieteellinen ja epähistoriallinen lausunto:
“Nykyisin enemmän kuin puolet koko maailman kristikuntaa pitää hänen käännöstään kaiken opin ja kristityn elämän pohjana olevana Raamatun normatiivisena tekstinä.”
Katoliseen kirkkoon yli miljardia lapsikasteen kautta liitettyä eivät todista, että he ymmärtäisivät, että tämä Trento Vulgata (mikä niistä?) olisi ‘normatiivinen’, eli suuntaa antava, tai korkeintaan sitä. Eli ei ole Sanan kallio, Jeesus-kallio. Kallio-pohja löytyi aikoinaan, 1100- luvulla, “Pietro Valduksen” lyonilaisen uskoontulleen pankkiiri/liikemiehen käännöksessä silloiseksi ranskaksi/provenceksi. Se oli täysin stilisoimaton ja niiltä osin heikko, niinkuin kehittyvä ranskan kielikin. Kuitenkin se sytytti Jumalan tulet ja ihmisiä tuli uskoon ja RKK vainosi tämän käännöksen tulosta, vaikutusta, tappamalla kyläkkunnittain uskovia. Se tietysti vaikutti Pyhän Hengen, uudestisynnyttävän tulen leviämisen koko Eurooppaan.
Eli apparaatit palvelee tulkintoja, pahimmillaan. Suora käännös hyvälle suomen kielelle on tehtävissä tänään Alkuperäisistä Kirjoituksista. Se edellyttää Jumalan Pojan uskoa kääntäjältä, päivittäistä Jeesuksen seuraamista.
Reijo
1) Hieronymuksen käännös on yleisesti nähtävissä monella nettisivustolla.
Tässä on yksi niistä osoitteista
https://biblehub.com/vul/genesis/1.htm
2) Tapasi kertoa aikoinaan valmistuneen kriittisen tekstilaitoksen kehittymisesta kuvaa, ettet tajua sitä tieteellisen työn tuomaa apua mahdollisimman tarkan pohjatekstin luomisessa. Joka kerta kun saatiin tarkempi tekstilaitos, niin se otettiin käyttöön kaiken opin perustavan normin lähteeksi. Tämä on jokaisen järkevät pohjatekstin varmistamisen menetelmä. Sen sijaan vainoharhaa lähentelevästä syyttelystäsi perustuvat valitettavaan asioiden historiallisen todellisuuden tajuamattomuutta.
3) Edelleen näyttää siltä, että et tajua kirkon organisaation merkitystä koko kirkkkoa palvelevana perusteena. Kirkon virallinen kanta on koko kirkon kanta johon kukin kirkon yli miljardista jäsenestä on sitoutunut. Tuo sitoutuminen on verrattavissa siihen, että kaikki suomalaiset ovat sitoutuneet Suomen lainsäädäntöön. Jonkun yksittäisen ihmisen privaatimielipiteet eivät tätä perustodellisuutta muuta.
Kun kirkko on määritellyt perusraamatuksi Vulgatan, niin silloin se on koko yhteisön normi.
4) Tämä ei suinkaan tee tyhjäksi sitä, että katolinen eksegetiikan tutkimus on maailman laajinta ja yhdessä muiden kirkkokuntien tutkijoitten kanssa todella korkeatasoista. Esimerkiksi kun aikoinaan Hyvinkäällä pidettiin Euroopan huippututkijoitten Vanhan testamentin eksegeettien ja raamatullisen arkeologian yhteinen kokoontuminen, niin siellä ei oikeastaan milloinkaan tuotu esiin, oliko joku näistä huipuista katolinen, luterilainen tai jonkun muun kirkkokunnan jäsen, koska tällainen ei mitenkään korreloinut siellä käsiteltävien eksegeettisten tutkimusaiheiden teemoihin. Nautin siellä jokaisesta esityksestä, niin upea oli jokaisen esitys.
5) Ota huomioon että myös tämän uuden suomennoksen viimeistelyssä kuunneltiin monipuolisesti eri tunnustuskuntien edustajia, joten mielestäni kaikenlaiset ryhmäkuntaiset kyräilyt ja epäluulojen kylvämiset ovat lähinnä kiukuttelun tasoa.
On sanonta, ”roiskuu kun rapataan” siis ei Raamatusta.
Pidän jonkinverran kyllöittävänä tapaasi roiskaista luettavaa, mikä ei liity Hieronymuksen käännökseen. Olen sinullekin tehnyt yksityiskohtaisesti selvää, mikä oli tapahtumien kulku Trentossa. On ymmärrettävää, ettei sekavaa farssimaista vulgatan työstämistä kerrota edes hieman niinkuin se on tapahtunut. Joku mainitsee parilla kolmella sanalla, että tässä tuo viittaamasi Vulgata-laitos sisältäisi jotain Hieronymukseltakin. Alla selvitän sitä.
Trenton kokouksen loppupuolella tehtiin ”ikuisia päätöksiä” eli päätöksiä, jotka ovat peruuttamattomia. Tiedät varmaan, että tallaisia ikuisia lisäyksiä Jumalan Sanaan, Roomalaiskatolisessa kirkossa voi ja saa tehdä kirkolliskokous ja paavi, mutta kummassakin tarvitaan paavi. Se mihin tämä perustuu, ei ole Raamatun ”juttu”.
Siinä vaiheessa, kun Vulgata laitettiin alkuperäisten kirjoitusten, hebrea-aramea-kreikka yläpuolelle, eli virallisesti Trentossa, siinä oli nuo mainitut vähintään 2000 poikkeavuutta. Tämän ”decreto’n”, päätöksen, vahvisti kokouksen 54 piispaa ja sen hetkinen paavi.
Siitä alkoi suuri sekamelska Vulgatan, ”ainoan oikean” käännöksen ympärillä. Käännöksen, joka ”korjaa” alkuperäiset käsikirjoitukset ”Korjaamme alkuperäiset kirjoitukset meidän käännöksessämme”, ilmoittivat roomalaiskatoliset teologit.
Vain pari esimerkkiä katolisten oppineitten lausunnoista, nimet italialaisittain:
Gregorio di Valenza, ”Koska Trenton kokouksen vuoksi olemme vakuuttuneita Volgatan arvovallasta enemmän kuin mistään muusta käännöksestä/versiosta, niin silloin kun alkuperäiset kirjoitukset poikkeavat on selvää, että alkuperäinen kirjoitus on korjattava Volgatan mukaiseksi.”
Mainittava on myös cardinali Ximeneksen viittaukset Volgataan hänen kuuluisassa teoksessaan ”Poliglotta di Alcalá”, (italiaksi). Hän laittaa siinä Vulgatan arvon kreikan ja hebrean kielten keskelle, niinkuin Kristus oli korotettuna keskimmäiselle ristille, ryövärien keskelle. Tämä on hänen oma, alkuperäinen oivalluksensa.
Trenton kokouksen aikaisista ja sen jälkeisistä paaveista (nimet ital. versio) SistoV ja ClementeVIII, kumpikin hämmensivät ikuisiksi totuuksiksi määritellyillä lausunnoillaan asian niin sekaisin, ettei niitä voi edes seurata. Kumpikin muutti Vulgataa Trenton jälkeen ja sanoi, että tämä on nyt tässä niinkuin se oli Trenton päätöksessä.
Sitten Clemente VIII kirjoittaa esipuheessaan latinaksi näin:
”Et vero quamvis in hac Bibliorum recognitione in codicibus manuscriptis oebroeis groecisquoe fontibus et ipsis veterum patrum commentariis conferendis, non mediocre studium adhibitum fuerit; in hac tamen pervulgata lectione, sicut nonnulla consulto mutata, ita etiam alia quae mutanda videbantur, consulto immutata relicta sunt.”
Tässä hän tunnustaa, että Vulgataan on jätetty tarkoituksella monta virhettä.
Tässä peruuttamattomassa ja erehtymättömässä lausunnossaan hän ilmoittaa, että Vulgata on alkuperäinen ja alkuperäisten kirjoitusten mukainen, mutta silti ilmoittaa, että siihen on jätetty virheitä.
Raamattu sanoo, että Totuudessa ei ole mitään väärää/valhetta. Katolinen oppi sanoo, että Raamattu on totuus, kun siihen on sotkettu Trenton Consiilin peruuttamattomat päätökset, eli RKK:n itseymmärrys (magistero della chiesa).
Nämä asiat on tarkistettavissa ja olen näin tehnytkin. Asiaa käsittelin tällä foorumilla jo 2011.
Voisit, mielestäni aivan hyvin luopua, esimerkiksi 21 piispainkokousten päätöksistä (koskien lähinnä RKK) ja alkaa viittaamaan vain Raamattuun. Ymmärrän, että näistä “Vanhan Kirkon” normistoista mielummin puhut ja siinä samalla sanot, esimerkiksi minulle, etten asiasta ymmärrä. Minä ja sadat miljoonat evankeliset ympäri maailman tietävät ja käsittävät mitä Raamatussa lukee. Se on ainoa mittatyökalu (toistan tätä ehkä liikaa), millä hengellinen tutkiminen, ainoa mahdollinen tutkiskelun muoto, on mahdollista mitata. ’
Ikävä kyllä sinä, Matias, kertoilet tiedoistasi ulkopuolelta Kirjoitusten. Mielestäni, suorastaan leuhkit sillä! Olen pahoillani, että tämän sanoin, mutten ole ainoa tämän mielipiteen takana.
En ole tutustunut viimeiseen UT 2020 Kirkkoraamattuun, kuin vain joissakin viittauksissa siihen. Sen taso on todettavissa alkutekstiin vertaamalla. Sellainen on olemassa tai sellaisia on olemassa ja tuhannet jäljennökset, fragmentteineen, ovat tähän mennessä vain vahvistaneet sen, mikä esimerkiksi KJV on kirjoitettuna, jo 1500-luvulla,
Juntunen tunnusti, että hänen osuutensa on vain kielellinen, lähinnä suomi. En kuitenkaan pysty mieltämään hänen ‘leikittelyään’ alkutekstin sanoilla niiden vaihtoehdot suomeksi perusmuodoissa.
Vt. 4. kohtaasi: Ennenkuin mitään Raamattuun liittyvää voidaan mainita, on luettava Raamattua, jos se uskossa voisi lukijaan sulautua. Laaja RKK:n tutkimustyö on ainoa mahdollinen tapa katolisuudessa ja yleensä sakramentaalisessa uskoontulossa. Luther on samalla asialla, “olen kastettu, olen pelastettu”. Hän, Luther, mainitseekin kasteen olevan paavilta, mutta päätyy konstailemaan erilaisilla kasteen vaihtoehto- vaikutuksilla.
Eksegeettinen olisi hyvä sano suomeksi, eli Raamatun selitysoppi. Ymmärrän, ettei sellaista mainita, koska hermeneutiikka eli Raamatun tulkintaoppi sekoittuu selitysoppiin. Raamatun selityksen ymmärrän liittyvän uskovan todistajana olemiseen, vt. Apt. 8:26-39, mutta sisältäen 37 jakeen, jonka etenkin RKK:n itseymmärrys-oppi on poistanut ja suomalainen KK92 laittaa huomautuksen kanssa:
“37 Filippos sanoi hänelle: ”Jos koko sydämestäsi uskot, se on mahdollista.” Hoviherra vastasi: ”Minä uskon, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika.”]* [Jae puuttuu vanhimmista käsikirjoituksista.]. – Tämä ei mielestäni oleedellyttänyt laajoja eksegeettis-hermaneuttisia tutkimuksia, eika symposiumeja “huippujen” kesken.
Etenkin siksi, että tuo suluissa oleva huomautus, “.. puuttuu vanhimmista..”, ei pidä paikkaansa, koskien mm. KJV ja Diodatin ital/ranska laitoksia. Näihin viittaamiisi Hyvinkään kaltaisiin symposiumeihin osallistuu ne, jotka ovat tuon viittauksen Apt.8:37 poissaoloon tehneet. Pelkästään tämä puuttuva jae korvaa kaikki uskontunnustukset ja kumoaa RKK:n itseymmärryksen sakramenteista, kaste ja ehtoollinen.
Reijo
Puhut paljon ja otat esille monta detaljia. Kuitenkin jää vaikutelma ettet ole ymmärtänyt katolisen kirkon tilannetta Trenton kokouksessa.
Latinankielinen teksti oli kaiken teologian pääkieli kaikissa eurooppalaisissa yliopistoissa. Tekstistä oli kuitenkin liikkeellä erilaisia versioita aina sen mukaan mitä käsiskirjoitusta oli missäkin julkaisussa käytetty hyväksi.
Kirkon luonollinen ympäristö oli toimia latinaksi ja jo tuhannen vuoden ajan tehty teologinen työskentely perustui yksinomaan latinankieliseen Raamattuun.
On luonnollista että kriittistä tutkimusta tekevät kokouksen jäsenet tekivät vertailuja eri tekstien väillä ja yhtä luonnollista että näissä eri kielisissä tekteissä myös oli erilaisia tulkintoja eri käsikirjoitusten mukaan.
Kun kokouksessa pyrittiin mahdollisimman hyvään kaiken opin perustaan, niin tuossa historiallisessa tilanteessa olisi ollut täysin kulttuurisen tilanteen vastaista ottaa joku muu käännös kuin Vulgata opin perustekstiksi.
Eri kielten ja eri käsikirjoitusten lukutapojen ero ei ollut mikään periaatteen kannalta relevantti kysymyksenasettelu, vaikka voitiinkin tehdä luetteloita siitä miten mikäkin tekstin erityispiirre oli milläkin kielellä.
Tuon aikaista työskentelyä Raamatun äärellä kuvaa Erasmuksen teko kreikankielistä Uutta testamenttia julkaistessaan. Kun missään niissä neljässä hänen käytössään olleessa käsikirjoituksessa ei ollut muutamia kohtia Ilmestyskirjasta, niin hän käänsi Vulgatasta puuttuvan osan ja pani sen tekstiin. Niinpä monet Textus Receptusta lukevat eivät aina tiedä että heidän pohjatekstinsä tältä osin pohjautuu latinaan.
Tekstistäsi näkyy, että tämä historiallisen tilanteen taju sinulta näyttää puuttuvan.
Muuten. Trenton kokous oli ensimmäinen virallinen kokous, missä Raamatun kaanoni määriteltiin kristikunnan keskuudessa. Kaanonikin on eri kirkkokunnissa erilainen. Esimerkiksi Etiopian koptilaisessa kirkossa Heenokin kirja kuuluu Pyhän Raamatun kokoelmaan.
Hieronymus muuten teki oman käännöksensä vanhempien käännösten pohjalta niiden ilmaisuja korjaten ja yhdenmukaistaen. Hän myös teki jonkin verran vertailuja hepreaan Vanhan testamentin osalta, vaikka Septuaginta olikin hänen varsinainen lähdetekstinsä. Heprean kanssa työskentelyään hän terästi Kesareassa oleskelullaan, Origeneen ajoilta alkaen siellä oli koko Itäisen Valimeren suurin kirjasto, yhteen aikaan aika lähellä Hieronymuksen aikaa jopa koko Rooman valtakunnan suurin. (Valitettavasti myöhemmissä sodissa tuhoutunut.)
Nykyaikaisissa kriittisissä Vulgatan laitoksissa on joissakin kohdin viittaus Vetus latinan lukutapoihin. ( Mulla on noita kriittisiä laitoksia parikin kappaletta. Lisäksi useampia kassissa pidettäviä pienempiä kirjoja. )
Pienenä yksityiskohtana voinen mainita, että viittaamasi lisäys Filippuksen toimittamasta Etiopian valtionvarainministerin kasteesta, missä tämä tunnustaa uskonsa on lisäys jota todellakaan ei ole vanhimmissa käsikirjoituksissa. (Jopa Jehovan todistajien Uuden maailman käännös on tässä alkuperäisille käsikirjoituksille uskollisempi kuin Reijon.)
Viittaus muutamiin 1500 tai 1600 lukujen käännöksiin ei todista mitään, koska jo tuhat vuotta aikaisemmin on löydetty käsikirjoitusten kopioita, joihin tämä lisäys on pantu. Mutta toisin kuin Reijo kuvittelee niin se on otettu katolisen kirkon kastekäsikirjasta, koska uskon tunnustaminen on aivan luonnollinen osa kastekaavaa. Niinhän teemme edelleenkin kaikissa historiallisissa eli alkuperäiselle tapakulttuurille ja opille uskollisissa kirkoissa.
Yksi ilmaukseen liittyvä huomautus vielä. Me suomalaiset teemme virallisia päätöksiä joko tilapäistä tai vakituista käyttöä varten. Trenton kokouksen käyttämä ilmaus tarkoittaa kokousteknisen päätöksentekoprosessin palveluksessa samaa kuin meidän ilmauksemme vakituiseen käyttöön. Turha päivittely kokouksen käyttämästä ilmauksesta vain kertoo, että ei ole historian tajua. Eri aikakausina asiat ilmaistaan eri tavoin. Aikataju on vielä nykyäänkin erilainen eri kulttuurien keskuudessa, kuinka paljon enemmän eroa löytyykään, kun menemme lähes puoli vuosituhatta vuotta taaksepäin.
Mielestäni on aivan turhaa polttaa varapäreitään ilmiöstä, kun oma käsitys perustuu käytön kannalta väärin ymmärrettyyn tulkintaan. Varapäreet kannattaa säästää jotain tarpeellisempaa käytöä varten .
Muuten Reijo.
Kun suosittelet Kuningas Jaakon versiota, niin varmaankin sitten otat piispuuden aivan tosissaan, koska siinä puhutaan piispan virasta aivan oikein:
1. Tim. 3:1
1This is a true saying, If a man desire the office of a bishop, he desireth a good work. 2 A bishop then must be —-
Varmaankin sitten seuraat sen tulkintaa että kirkko on Kristuksen ruumis.
Ef. 1:22-23
22 And hath put all things under his feet, and gave him to be the head over all things to the church, 23 Which is his body, the fulness of him that filleth all in all.
Samaten jos kerran olet uskollinen tuolle käännökselle, myönnät että kasteen pesu antaa uudestisyntymän ja Pyhän Hengen uudistuksen.
Tiit. 3:5
4 But after that the kindness and love of God our Saviour toward man appeared, 5 Not by works of righteousness which we have done, but according to his mercy he saved us, by the washing of regeneration, and renewing of the Holy Ghost; 6 Which he shed on us abundantly through Jesus Christ our Saviour; 7 That being justified by his grace, we should be made heirs according to the hope of eternal life.
Reijo
Myöskin viittaamassasi italiankielisessä käännöksessä puhutaan piispan virasta,
Italian: Giovanni Diodati Bible (1649)
1CERTA è questa parola: Se alcuno desidera l’ufficio di vescovo, desidera una buona opera.
Samaten siinä sanotaan että kirkko on Kristuksen ruumis.
22 avendogli posta ogni cosa sotto a’ piedi, ed avendolo dato per capo sopra ogni cosa, alla Chiesa; 23 la quale è il corpo d’esso, il compimento di colui che compie tutte le cose in tutti.
Siinäkin sanotaan että kaste on uudestisyntymän pesu, jonka välityksellä Jumala on meidät pelastanut.
4 Ma, quando la benignità di Dio, nostro Salvatore, e il suo amore inverso gli uomini è apparito, 5 egli ci ha salvati; non per opere giuste, che noi abbiam fatte; ma, secondo la sua misericordia, per lo lavacro della rigenerazione, e per lo rinnovamento dello Spirito Santo; 6 il quale egli ha copiosamente sparso sopra noi, per Gesù Cristo, nostro Salvatore. 7 Acciocchè, giustificati per la grazia d’esso, siam fatti eredi della vita eterna, secondo la nostra speranza.
Matias,
Toivon, että tämä Juntusen ketju kestää minun seuraavan kommenttini. Vaikka suhtautuminen opetuksiisi on ja olen ilmaissut, niin mielestäni et niihin syvenny. Yritetään! Mutta jos Juntusen mielestä tämä, minkä iltapäivän aikana tänne kirjoitan, ei kuulu hänen blogiinsa, niin se on poistettavissa.
Reijo
Mielestäni vastaan aina teksteissäsi oleviin oleellisiin kohtiin, mutta en näe mitään mieltä mennä kaiken maailman akanoitten mukaan, kun selvästi näkyy ettei niillä ole merkitystä itse pääasian kannalta.
Esimerkiksi yllä käsittelin kovaa intoasi tarttua erilaisiin lukutapoihin varsin ylimalkaisesti, koska vaikuttaa ettet ole tajunnut miten paljon erilaisia lukutapoja esiintyy vanhojen käsikirjoitusten välillä. Esimerkiksi eräässä Septuagintan kriittisessä julkaisussa on kaksitoista kirjaa erilaisia lukutapoja, kun taas niissä kriittisissä laitoksissa, jotka minulla kotokirjastossani on vain kahden kirjan edestä tekstiä ja erilaiset lukutavat ovat julkaisijan valikoiman päätekstin alaviitteinä sivujen alalaidoissa.
Käyttämäsi ilmaus ”virhe” ei tee oikeutta noiden vaihtoehtojen luonteelle ja lukumäärälle, vaan kyseessä on paremminkin kahden erilaisen lukutavan antama rinnakkainen muoto. Osa niistä on pelkästään oikeinkirjoituksen tasoa, osa on sanan tai parin eri sanan käytöstä, toisinaan erot ovat jopa pidempiäkin tekstinpätkiä.
Mielestäni aivan turhaan mainostat lukeneisuuttani. Minullahan kotokirjstossani on kirjallisuutta vain vähän yli 150 eri kielellä ja tämän vuosituhannen aikana jostain syystä siihen on ajautunut yli 8000 teosta aikaisempien lisäksi, tämän vuoden puolella 610 kirjaa. Pienihän tämä on eräiden ihmisten todella isoihin kirjastoihin verraten, eräälläkin suomalaisella on yli kuusi hyllykilometriä kirjoja (oli ainakin vuosituhannen vaihteessa). Eräällä jo edesmenneellä ystävälläni oli aikoinaan niin paljon kirjoja, että hänen kotinsa vaikutti kirjastolta. Kun kävin hänen luonaan niin istuin kirjapinon päällä, kahvi tarjottiin toisen kirjapinon päällä jne. Hän oli todellinen kirjan ystävä.
Ihailtavaan määrään eri lukutapoja olet tutustunut Matias ja kuitenkin olet kaiketi jättänyt väliin Raamatun syvällisimmän ymmärmisen kannalta ehkä tärkeimmän eli kirjallisen kabbalan mukaisen lukutavan ja sen avaimet. https://borhatorah.files.wordpress.com/2013/11/introduction-to-mathematical-structure-in-torah-1.pdf
No siinä ei ole sinäsnä mitään uutta:
JEESUS:
”Voi teitä te lainoppineet, kun te olette vieneet tiedon (gnosis!) avaimen, itse ette ole menneet sisälle ja muita olette sisälle menemästä estäneet”
Sana Avain h kleis on kreikan gematriassa 273. Avainsanan hepreassa maftaf arvo 528. (52,8 : 6) x 360=3168. 3168 on Kyrious Ieosus Chrithos.
Seppo
Kabbalan käyttötapa on aivan eri tasolla kuin tietellisen tutkimuksen tavoitteena oleva tekstin ymmärtäminen sen varsinaisessa merkityksessä. Sitä voisi verrata vaikkapa ristisanatehtävien merkitykseen suomen kielen tieteellisessä tutkimuksessa.
Kabbalan sosiaalinen tehtävä oli henkisen pakoreiän antaminen ankeissa ghetto-olosuhteissa, kun Raamatun tekstien heprealaisten kirjanten numeroarvoilla leikitely antoi henkistä aivovoimistelua muutoin yksitoikkoiseen arkielämään. Samanlainen älyä treenaavaa ajankulua on hyvin laadittujen sanaristikoiden ratkaiseminen.
Älä viitsi johtaa Matias uskovaisia lukijoitasi harhaan; kuten matemaatikko rabbi Yitzach Gingsburg
hhttps://www.torahcafe.com/scholar/rabbi-yitzchak-ginsburgh_0000000225.html
on näyttänyt Vt:n teksissä ON matemaattinen kabbalistinen rakenne ja tuo rakenne on tasan yhtä vanha kuin ne tekstit, joihin se on punottu ja et kai Matias väitä että Raamatun tekstit ovat vasta chetto-juutalaisten ajalta. (Sama kuin väitäsin että Rosettan kiven tekstit alkoivat olla sisällöllisesti olemassa vasta silloin,kunne kielellisesti kyettiin avaamaan)
Tämän Jerusalemin yliopiston matemaatikon työn, josta esimerkkinä on yo linkki, johon tuskin tutustuit, vertaaminen ristisanatehtäviin, on todella ala-arvoista ko tiedemiehen työn ylimielistä halveksimista ja osoittaa vain että et uskalla katsoa Raamatun faktisia kabbalistisesti selittyviä ilmiöitä silmiin.
Seppo
En suinkaan halua vähätellä mainitsemasi juutalaisen oppineen työtä.
Asioista vain voi olla eri mieltä. Kummallakin on kantaansa perustelunsa. Totean vain, että tähän astisen asiaan tutustumiseni perusteella olen päätynyt omaan kantaani.
Enpä usko sinun Matias itse tarkistaneen Raamatun matemaattista rakennetta
ja tehneen tutkimusta sen kabbalistisista salakielistä,joita aiheen tunnetuimman asiantuntijan rabbi/professori Gerschom Scholemin mukaan Raamatussa on useita. Jos näin olisit tehnyt et vois olla vakuuttumatta niiden merkitykistä.
Scholemin pääteoksiin kannatta tutustua.
https://en.wikipedia.org/wiki/Gershom_Scholem
Seppo
1) Minulla ei ole mitään matemaattisia tutkimuksia vastaan. Olen myös itse käyttänyt joitakin havainnollisesti yksinkertaisia geometrisiä kuvioita saarnojeni yhteydessä kuvatakseni, miten muutamat muka järkisyyt joita on silloin tälläin vedetty evankeliumia vastaa, todellisuudessa ovat vääristyneen matemaattisen mallin mukaisia järjettömyyksiä, mutta oikeaan matemaattiseen malliin soveltaen ne ovat aivan erinomaisesti ja johdonmukaisesti osoitettavissa todella terveen järjen mukaisiksi.
2) Lukaisin viittaamasi Yitzchak Ginsburghin tutkielman sivut. Ihan miellyttäävää matemaattista numeropeliä heprean kielen sanojen kirjaimiston numeroarvojen kanssa. Hänellä on myös tajua, mitkä sanat pitää ottaa tähän tutkielmaan, jotta tulokseksi saisi paitsi numerollisesti myös teologisesti kasassa pysyvän ajatuksellisen luomuksen. Oikealla materiaalin rajauksella hän on tässä onnistunut oikein hyvin.
Hän ei sorru muutamien toisten lähinnä heikosti asioihin paneutuneitten mielivaltaisiin teologisiin sotkuihin, missä samaan ketjuun pannaan Tanakin perustavan sanoman vastaisesti yhteyteen sopimattomia ja loogiselta asiakokonaisuuden kannalta päättömiä sanoja, joiden ainaa yhdistävä kiinnekohta on sanojen kirjainten yhtäläinen kirjainarvo, ilman että osaavat kiinnittää huomiota teoksensa teologiseen johdonmukaisuuteen.
Hyvin harkituin aineiston rajauksin ja riittävän selkeän asetelman avulla Ginsburgh on luonut kauniin teologis-matemaattisen taideteoksen jossa palaset pysyvät koossa ja etenevät selkeästi aihepiiri kerrallaan ilman turhia edestakaisin hyppelyitä.
3) Gerschom Scholemin työstä olen lukenut vain jonkin verran, joten tiedän hänen tutkimusalueensa mutta en yksityiskohtaisemmin hänen tuotantonsa sisältöä.
4) Kabbalan syntyyn on vaikuttanut ratkaisevasti Granadan emiraatin aikaisen vuosina n. 1240-1305 eläneen Moshe de Leonin sepittämä teos Zohar.
Gerschom Scholem on analysoinut Zoharia ja muita Leonin kirjoituksia. Hän päätyi toteamaan, että Zohar todella on Leonin kirjoittama. Hän perustelee johtopäätöksiään mm. samankaltaisilla aramean kielioppivirheillä, Zoharin heikolla Israelin maantieteen tuntemuksella sekä teksteissä esitetyllä argumentaatiolla, joka heijastelee keskiajan Espanjan aatevirtauksia.
5) Jo 1960 -luvun lopulla keskustelin erään erittäin oppineen juutalaisen kanssa juutalaisen synagogan käyttämän menetelmän mahdollisuuksista silloin tekemääni Vanhan testamentin tutkimukseen. Hän osasi selostaa erittäin selkeästi mihin tässä keskustelussamme esiin tuomasi menetelmä soveltuu. Hän ymmärsi myös kertoa, mihin sen menetelmällinen ote ei riitä. Niinpä jo tuolloin sain selkeät ohjeet missä ja miten kabbalaa voi käyttää oikein ja mihin se ei sovellu.
MATIAS: Kirjoitat Gingsburgista kauniisti mutta kätket sanavalintoihisi piikit ja väitä hänen tehnen seletiivisin valinnoin vain kauniin kyhäelmän.
Kohtaasi 2)
Käyttämäsi halveeraava sana ’numeropeli’ on taas asian vesittämään pyrkivä manipuloiva käsite. Matemaatikko ei numeroillaan pelaa mitään peliä eli ei leiki. Gingsburgille Raamatun matemattinen rakenne on todistamannsa fakta.
Edelleen annat ymärtä, että hän olis ollut selektiivinen ja valinnut analogiat vain: ”..jotta tulokseksi saisi paitsi numerollisesti myös teologisesti kasassa pysyvän ajatuksellisen luomuksen. Oikealla materiaalin rajauksella hän on tässä onnistunut oikein hyvin.”
Eli annat ymmärtää,etä kyseessä ei ole aito ilmiö vaan vain leikkien tarkoitushauisesti konstruoitu. Tämä on minusta huonoa argumentaatiota,jota et kykene todistamaan. Arkeologitkin rajaavat alueen,jota tutkivat eikä rajaus tee löytöjä olemattomiksi. Kaikki teologia raja tutkimusalueensa ja tyeke johtopäätökisä. Näin on rakennettu rajatuista sanonnoista ja sanoista mm. kolminaisuuoppi.,
Ja tähän :
”joiden ainoa (!?) yhdistävä kiinnekohta on sanojen kirjainten yhtäläinen kirjainarvo, ilman että osaavat kiinnittää huomiota teoksensa teologiseen johdonmukaisuuteen.”
’mielivaltaisuuteen’ mitä sanaa asiasa väärinkäytät, ei syyllisty kukaan vakavasti
gematriaa tunteva ja siihen perehtynyt henkilö. Gematriassa merkittävät analogiat esiintyvä sanoissa ja kohdin, joiden sisältö ja konteksti kertovat asian merkittävyyden. Näin esim. juuri ’luomis-kontekstiin’ liittyvät ihmsen biologiasta kertovat analogiat eivät tietenkään ole sattumia etenkään kun otamme tulkintaan lähikontekstin lisäksi huomioon heprealaisten rabbien ko. kohtien tulkinnat ja niihinliittyvät perimätiedot.(esim. Raziel,Shamir)
Kohtaan 3) Gerschom Scholem oli arvostetuin kabbalan tutkija ja hänen aivan huikea 500 sivuinen pienipränttinen teoksensa on The Origins of the Kabbalah. Muta myös Aryeh Kaplanin komentaarit Bahiriin ja Sefer Yetsirahiin ovat hätkähdyttävää luettavaa.
Kohtaan 4)
On ihan sama milloin sana kabbala on syntynyt tai milloin Zohar on kirjoiettu, (Sefer Yetzirah on sitä selkeästi vanhempi) sillä kabbalan kohde on Raamattu, ja on mahdollista aina testata kirjallisen kabbalan juuri Raamattuun kohdistettuja väitteitä. Mutta tätä testaustahan ei tehdä, kun kabbalan antamat tulkinta-avaimet pannaan a’ priori mappiin Ö. No tämä ennusti jo Jeesus:
”Voi teitä te lainoppineet kun te olete kätkeneet GNOSIKSEN avaimet,
itse ette ole menneet sisälle ja muita olette estäneet.”
Tämä nykyoppineiden ns. ’seurakuntateologinen varjelu’ jatkuu enemmän tai vähemmän kauniisti yhä.