Joskus ammoisina aikoina liikuimme valtion asioissa pitkin saaristoa ja avomerta. Päädyimme erään kerran puuttomaan Jurmon saareen. Saimme kuulla kertomuksen eli historiikin siitä, että siellä elettiin ikäänkuin merirosvouksella aikanaan. Siihen aikaan ei ollut valaistuja majakoita, jotka olisivat varmistaneet kulkua pimeän aikaan. Linjamerkkien virkaa hoitivat siihen aikaan niinsanotut tervapadat. Ne laitettiin määrättyihin kohtiin ja sytytettiin palamaan. Joku joutui kiusaukseen ja se kai voitti moraalisen äänestyksen, että silloin ja tällöin voidaan toista tervapataa siirtää houkan ja se ikäänkuin johdattaisi pois väylältä ja näin päästään saalista jakamaan. Tästä syystä Jurmo poltettiin maan tasalle kaikki mikä oli palavaa, se oli siis kollektiivirangaistus. Tuo merkkiasia on tärkeä. Olen joutunut kokemaan pahoja juttuja välillä. Erään kerran kuvittelin kulkevani oikeaa linjaa, kun kaksi valkoista oli kohillaan. Kaikki meni onneksi hyvin, vaikka jossain vaiheessa se alataulu lähti ensin kävelemään ja sitten lentoon. Olin pitänyt lokkia merimerkkinä. Joskus pöljyyttä säälitään eikä aina käy pahasti.
Aikoinaan, kun laivaston hommia tehtiin, niin keskusteltiin kollektiivirangaistuksesta. Sitä kiitettiin ja paheksuttiin. Joutuuhan siinä ikäänkuin syyttömät kärsimään, mutta se laittoi toisaalta miettimään sitä, että on vastuuta myös palvelustovereiden edessä. Raamatusta näemme useita kertoja, että Jumala käytti myös tätä muotoa. Jo Vanhantestamentin aikana Jumala halusi muodostaa omistaan sellaisen kansan, joka olisi yhtenäinen ja kantaisi ikäänkuin Hänen lippuaan maailman keskellä. Siinä tehtävässä piti oppia olemaan vastuullinen Jumalan lisäksi myös omalle suvulleen ja heimolleen. Nykyisin uskonelämä on monen mielestä yksityisasia. Miten toteutuu silloin yhteisöllisyys? Miten voimme elää todeksi pyhien yhteyttä ja tulla sakramenteista osalliseksi, jos emme tiedä tai tunnusta sitä heimoa, jonka yhteydessä meidän tulisi elää?
Toinen vakavampi asia on varmasti se, jos me siirtelemme Raamatun väylämerkkejä omaksi hyväksemme ja sen vaikutuksesta saattaisi suuret määrät autuutta kaipaavista sieluista joutua haaksirikkoon elämässään. Vastuun pitäisi alkaa painaa tässä ajassa siitä, miten me elämme ja sanaa tulkitsemme, ettemme laittaisi toisen ihmisen eteen kompastuksia tai sellaisia lievityksiä, jotka tuudittaisivat omantunnon sellaiseen rauhaan, joka ei kestä Herramme tuomioita! Jokaisen polven pitää notkistua Jeesuksen edessä Isän Jumalan kunniaksi ja kaikki lopulta tunnustavat, että Jeesus Kristus on Herra. Jos opimme tuntemaan Hänet jo ajassa, se tunnustus ei silloin ole meille vaikea tai vastenmielinen. Jotka itkien kylvävät, ne riemuiten leikkaavat!
Rukoilen arkkipiispalle voimia ja kärsivällisyyttä kestää kyselytunnillaan kaikenkarvaisia saivartelijoita ja trollaajia. Heitä nimittäin nykyään riittää. Kirkkoa etenkin hajottavat aivan tarkoituksella monet voimat niin ulkoa- kuin sisältäpäin. Harva kirkkoa kiittää, useat vain kritisoivat. Joten paine on nykyään varmaan ajoittain aika kova. Mutta, kuten laulussakin sanotaan: Arkki natisee, mut se ei murru / Se kestää massat veen.
Tässäpä pari kysymystä:
1) Onko mahdollista, että Uuteen testamentiin liittyvä voimakas astronomis-astrologinen pyhää geometriaa, gematriaa ja psehereitä käyttävä narraatio tekee Jeesuksesta kuningas Salomonin tapaan pelkän aurinkoallegorian tai osittaisen aurinkoallegorian?
2) Onko myös [b]Abelaire Reuchlinin[/b] äärimmäisen mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu teoria roomalaisen [b]Pisojen[/b] historioitsijaperheen piilemisestä Ut:n [i]fiktion[/i] takana pyrkimyksenään luoda soviteleva uskonto ja hahmo Rooman Ja Israelin välille:
http://www.bibliotecapleyades.net/sociopolitica/esp_sociopol_piso01.htm,
piispasta mahdollinen?
3) Mitä piispa ajatele näistä teologikollegoista:
[b]Essealaisen[/b] itsenäisyysmiehen Jeesuksesta tekee teologian tohtori[b] Barbara Thiering[/b],samoilla linjoilla teologi [b]Johannes Lehman[/b] ja tutkija [b]Robert Eisenman[/b] ja monet muut.
Kun Itse olen essealaisteorian kannalla kuitenkin niin,että Pisojen laatimaan Jeesus-narraatioon ([i]Piso/Josefus oli itse ’Jeesus'[/i]) lisättiin astrologinen elementti, joka oli tärkeä sodan aloittamisen ajoittumiseksi suuren aurinkovuoden taitteeseen ja Marsin sodalle suotuisaan asemaan. (Gabriel oli Mars-symboli. Jeesuksen lukuaurvo 888 on Mars-symboli, eräs Jeesus epiteetti Eber l. villikarju on Mars symboli jne.),
niin olenko täysin väärässä?
Kun kysyt rehellisesti: ”niin olenko täysin väärässä?” minusta tuntuu todennäköisimmältä vastaus, että olet.
Vastaus mielellään perusteluineen…koska ko hypoteesit ovat myös erittäin hyvin perusteltuja.
Kysyin seuraavaa:
Miksi homous on kirkolle niin tärkeä asia? Miksi kirkko on lähtenyt mukaan median homobuumiin? Eihän mitään muutakaan erityisryhmää näin hyväillää
Tuntuu tämä Sahimaan mielenkiinto kohdistuvan pelkästään yhteen asiaan.
Niin kuin sinäkin…
Jusu,
Pekka on vielä kaapissa. Kunhan nyt vaan kautta rantain yrittää kysellä asioita.
Olin kuvitellut, että minun kiinnostukseni homoiluun olisi jotenkin perustellumpaa kuin Sahimaan intohimo aiheeseen.
Homous ja anarkismi kiinnostavat minua siksi, että molemmat ovat yhteiskuntaa murentavia voimia. Olkaa hyvä, ja jatkakaa ajatusten vaihtoa….
Joo, mua ei kannata ärsyttää. Saatan vaikka ruveta suutuspäissäni murentamaan yhteiskuntaa… Narskis..
Olipa Ykkösaamussa mitäänsanomaton mies.
Tai sanoi hän varovansa mustavalkoasettelua.
Elämässä on kuitenkin paljon mustavalkoista. Sateenkaaren värit eivät aina onneksi näy.
Oli mitään oikeasti kysymyksiä loppuun viemätön ylikorrekti toimittaja.
Ykkösaamussa tänään 270914 oli äärettömän fiksua keskustelua. Ev.lut.kirkon arkkipiispa Kari Mäkinen sanoi kaiken oleellisen.
Taidan harkita liittyisinkö uudelleen ev.lut.kirkon jäseneksi.
Vaan enpä taida. Sillä ev.lut.kirkossa roikkuu mukana niin paljon kovasydämisiä vanhauskoisia. Me kaikki tiedämme, että patavanhoillisuus ja se, että patavanhoilliset hokevat olevansa oikeassa, ei enää kelpaa kelpaa argumenteiksi meille arkielämässä.
Juuri tätä vastakkainasettelua viisas arkkipiispa kehotti välttämään.
Tervetuloa takaisin.
Hernesaho: me kaikki tiedämme, että vastaikkainasettelu on arvossaan kovasydämisten vanhauskoisten parissa. Sitä nimitetään perinteiseksi tai klassiseksi.
Määritteletkö kovasydämisen vanhauskoisen? Mielenkiintoinen ilmaisu.
Millainen mahtaa olla pehmeäsydäminen uususkoinen? J
Niin, en minä stereotypisoi ja vastakkainasettele vaan ne vanhakantaiset ahdasmieliset, jotka ovat kaikki aina samanlaisia ;).
Jos haluaa kirkosta omanmielistensä oikeassa olevien kerhon, ei kansankirkko taida olla paras vaihtoehto.
Tämä vanhakantainen toivottaa sinutkin ilomielin takaisiin sekalaiseen seurakuntaan. Vastuu lähimmäisistä ja sanoma armahtavasta Jumalasta on meille kaikille yhteinen.
Viisaita sanoja, Matti. Tokkopa mekään, sinä ja minä, kaikesta arkkipiispan kanssa olemme samaa mieltä. Ei hän silti meitä kirkosta ulos heitä.
Hernesaho: ”Niin, en minä stereotypisoi ja vastakkainasettele vaan ne vanhakantaiset ahdasmieliset, jotka ovat kaikki aina samanlaisia ;). ”
Hyväksytkö Hernesaho naispappeuden ?
Matti Hernessalo ja Kari Peitsamo: hyväksettekö naispappeuden ?
Kysymys on Raamattua kaikessa ohjeena pitävälle vähintäänkin ongelmallinen, mutta kirkon palvelijalle sen sijaan yksiselitteinen ja helppo. Mitä kirkko sanoo, pätee. Vaikka subjektiivinen kanta olisi mikä, kirkon yhtenäisyyden vuoksi on toteltava.
Veli Peitsamo todistaa väkevästi. Olen samaa mieltä arkkipiispan kanssa, ettei virkakannassa ole oikea- ja harhaoppista kantaa vastakkain.
Ethän jaa ihmisiä yhden kysymyksen perusteella vuohiin ja lampaisiin? ;).
Arkkipiispa Mäkinen oikeamielinen eli vanhurskas. Kirkon konservatiivit voivat olla omasta mielestään vanhurskaita, mutta ovatko he oikeamielisiä?
Konservatiivit voisivat ottaa mallia katolisuudesta. Ei siellä paavia arvostella konservatiivien toimesta, kuten Suomessa tehdään.
Konservatiiveillä on teloginen ongelma. Jos kirkko on Jumalan kirkko, niin Mäkinen on Jumalan valitsema? Ellei ole Jumalan kirkko, niin konservatiivien uskontunnustukset ovat vääriä.
Tuossa on vinha perä. Tai ainakin pohtimisen arvoinen. Urputtamista sijasta voisimme kaikki keskittyä palvelemaan kirkkoa.
Kari!
Näin konservatiivina mielummin palvelen jumalaa, en kirkkoa.
Tapio!
Ihan pieni kysymys sinulle, onko 10 käskyä liberaalin näkökulmasta katsottuna tulkinnan varainen?. Meille konservatiivisille on kyllä ihan peruskauraa, että Jumala tuomitsee teoista, ei ihmisen taipumuksista.
Laine: ”Ihan pieni kysymys sinulle, onko 10 käskyä liberaalin näkökulmasta katsottuna tulkinnan varainen?.”
Kymmenen käskyä ovat ateisteillekin ihan peruskauraa mitä ihmisten väliseen käyttäytymiseen ja moraaliin tulee, lukuun ottamatta niitä käskyjä, jotka koskevat Jumalaa. Ja viidettä nyt tulkitaan miten milloinkin, riippuen vaikkapa sodan osapuolista. Jumalahan on aina voittajan puolella, jota Hän auttaa tappohommissa, vaikka molemmat osapuolet Häntä avukseen huutavat.