Terveisiä lempeän lämpimästä tuvasta. Lempeä lämmin tulee oikeasta uunista, joka on puilla lämmitetty ja jossa on paistettu ruisleivät ja ohrarieskat, nisut ja monet muut. Puilla lämmitetty uuni levittää aivan erilaista lämpöä kuin joku muu lämmönlähde. Sen lämmössä on pehmeä olla. Pitkin talvea tuota uunia lämmitetään aina leipomispäivänä, eikä vain näin joulun alla. Tiedän, ettei maailmassa ole kaikilla ihmisillä lämmintä tupaa, ei leipomistarvikkeita, eikä myöskään voimia leipomiseen eikä muuhunkaan, mutta en kuitenkaan aio kokea syyllisyyttä, vaikka körttiläisellä sydämellä sitä tunteekin niin helposti.
Joulun odotuksessa on monta mukavaa asiaa. Vaikkapa se, kun täällä lämpimässä tuvassa saa katsoa kaikkia ihania joulukortteja, joita tulee, tai kun voi itsekin niitä kirjoitella. Joulun kehykset saavat olla sellaiset, että ne korostavat joulun suurta ja kallisarvoista sanomaa. Saa olla lahjojakin, jotka ovat pieni häivähdys suurimmasta lahjasta.
Jokin saamamme lahja on ehkä erityisesti jäänyt mieleemme tai pysynyt meillä mukanamme aina. Minullakin on tuollainen lahja. Se on ”aarrearkku”. Pienessä kodissa oli silloin lämmintä. Nurkassa oleva uuni hehkui sitä. Kuusen kynttilät loivat lisää lämmön tunnetta. Viisivuotiaan riemu oli rajaton aarrearkun saamisen hetkellä. Mukana oli kortti, johon oli kirjoitettu: ”Hyvää Joulua toivoo Anni ja Kummi.” Lisäksi korttiin oli kirjoitettu:
”Ah, Seimen pahnain päällä, vajassa valjussa.
On Jumalamme täällä, Apumme ainoa.
Hän elomme ja ilomme, Hän ikävöity toivomme
Nyt joululahjana.”
Lahjan antajat ovat olleet jo kauan poissa. Heidän elämänsä ei ollut pitkä, mutta heidän antamansa lahja on säilynyt. Aarrearkkuni on ollut mukanani kaikkialla. Siihen olen kerännyt elämäni tärkeimpiä tapahtumia tallennettuina kirjeisiin ja päiväkirjoihin, pieniin muistoihin. Kortti on myös tallessa. Se lahja pysyy aina, mistä tuossa kortissa muistutetaan: Seimen pahnain päällä on Jumalamme, meidän apumme, elomme ja ilomme. Sellaista lahjaa kannattaa odottaa ja juhlia.
Siksi tuvan lempeän lämpimät terveiset kaikille, niin iloitseville kuin itkevillekin, niin valojen loisteisiin kuin himmeän hämäriin huoneisiinkin! Saamme iloita Joulun lahjasta, Vapahtajastamme.
Tuosta uunista tuli mieleen oma muuttomme joskus kauan sitten. Meillä on siis hella, leivin uuni ja pönttö uuni. Ensimmäisen kerran laitoimme tulen pönttö uuniin ja sen jälkeen hellaan. Leivinuuni oli lämmitys kiellossa. Kaikki paloi iloisesti ja pian talo oli lämmin. Seuraavan kerran tullessamme laitoimme tulen hellaan ja mieletön savutus. Ei siinä voinut olla. Sama toistui useamman kerran ja aloin ihmetellä ensimmäistä leppoisaa lämmitystä. Kunnes välähti pönttöuuni veti paremmin ja lämmitti hormin, siksi hellassa paloi tuli iloisesti.
Pitkään suunnittelimme uuden leivinosan tekemistä. Tätä suunnitellessa meni viistoista vuotta. Mutta joitain viikkoja sitten tullessani töistä isäntä sanoi korjanneensa leivinosan. Ei ollut sittenkään ollut niin vaativa puuha, mutta purkutyön vaativuus sai sen aina siirtämään.
Nyt täytyy odottaa, jotta se tavara, jonka hän uuniin laittoi kovettuu vahvaksi. Uskoisin, että pääsen leivin uunia kuitenkin reilun viikon sisällä kokeilemaan. Siinä se nyt on kaikki uudistettuna ja kauniina sekä kaakeloituna. Vanha leivinuuni helloineen aivan kuin uusi. Siis aivan upea vanhoine hopeisine luukkuineen ja tummine levyineen. Uusi keraaminen taso ei ole mitään sen rinnalla.
Siunattua Joulua 🙂
Jouluaaton sanomaa valotetaan ja tekstit näytetään täällä
https://www.kirkkovuosikalenteri.fi/kalenteripaiva/torstai-24-12-2020/
”Hän ei käytä valtaansa toisten ihmisten tuhoamiseen tai alistamiseen vaan pelastamiseen ja vapauttamiseen, rakkauden ja rauhan luomiseen.”
Jeesus sanoo Matt.10:34: Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhan maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa vaan miekan.
Sillä minä olen tullut nostamaan pojan riitaan isäänsä vastaan ja tyttären äitiänsä vastaan ja miniän anoppiansa vastaan; ja ihmisen vihamiehiksi tulevat hänen omat perhekuntalaisensa.”
Jeesus tulee erottavaksi tekijäksi
Jorma
Jeesus on tullut rauhan ruhtinaaksi, kuten jo Beetlehemin kedon enkelit kertoivat paimenille, mutta valitettavasti paha riehuu vielä tässä maailmassa ja tästä seuraa ikäviä tuloksia monin paikoin. Noihin ongelmiin Jeesus viittaa, jotteivat hänen seuraajansa pettyisi, mikäli ongelmia tulee vastaan.
Tässä on yksi nettiosoite, missä kerrotaan, mitä 14 eri kommentaattoria sanoo tuosta viittaamastasi lauseesta, kahdeksan puhtaasti englanninkieliseen tekstiin perustuvia ja kuusi jotka lähtevät selityksissään alkukielisestä kreikankielisestä tekstistä.
https://biblehub.com/commentaries/matthew/10-34.htm
Matias
”Kun synnyttäjä synnyttää ? ”
Kuka synnyttää ?
Jesajassa se on tytär Siion, joka synnyttää kansan.
” 6Metelin ääni kaupungista!
Ääni temppelistä!
Herran ääni: hän maksaa palkan vihollisillensa!
7 Ennenkuin Siion kipuja tuntee,
hän synnyttää;
ennenkuin hänelle tuskat tulevat,
hän saa poikalapsen.
8Kuka on sellaista kuullut,
kuka senkaltaista nähnyt?
Syntyykö maa yhden päivän kivulla,
tahi synnytetäänkö kansa yhdellä haavaa?
Siionhan tunsi kipuja
ja samalla jo synnytti lapsensa.
9Minäkö avaisin kohdun
sallimatta synnyttää, sanoo Herra,
tahi minäkö, joka saatan synnyttämään,
sulkisin kohdun?
10Iloitkaa Jerusalemin kanssa
ja riemuitkaa hänestä kaikki,
jotka häntä rakastatte;
iloitsemalla iloitkaa hänen kanssaan,
te, jotka olette hänen tähtensä surreet, ”
Tarja
Kiitos erittäin hyvästä kysymyksenasettelustasi, joka tähtää hyvään käsitteiden selkeyden tavoitteluun.
Erilaisiin tulkintoihin jakeesta Jes. 66:7 viittaan sivustoon, missä kerrotaan yhdentoista kommentaarin kannanotto, kahdeksan pelkästään englannin kielen varaan rakentuvasta ja kolme alkukieleen hepreaan rakentuvasta selityksestä, osoitteeseen
https://biblehub.com/commentaries/isaiah/66-7.htm
Samoilta sivustoilta löytyy myös tuon Miikan kirjan syntymään liittyvä kommentointi, kahdeksan englannin kieleen perustuvaa ja kaksi alkukieleen hepreaan perustuvaa selitysteoksien tulkintojen esittelyä.
https://biblehub.com/commentaries/micah/5-3.htm
Valitettavasti tuon sivuston skannaajalle on tullut täsäkin kuten niin monta kertaa toisaallakin työtapaturma, joten Delitzschin erittäin pätevä teksti pitää hakea aivan toisaalta. Tässä hänen kommentaariinsa sisään käynti Miikan kirjan luvun 5 kohdalta.
https://biblehub.com/commentaries/kad/micah/5.htm
Kiitos kommentistasi.
Matias
Olipa siellä linkeissä selitystä kerrakseen.
Betlehem Efratista sen verran, että Efrat on nykyisin siirtokunta-alue ja näin ollen kansainvälisen lain vastainen, kuten ne tällä hetkellä ovat. Se näyttää olevan alue Betlehemin ja Hebronin välissä. Eikä siis tarkoita itse kaupunkia, eli Betlehem.
https://en.wikipedia.org/wiki/Efrat
Ole joskus lukenut, että Betlehem olisi arameaksi Jehudian Beit – Lechem, josta sitten kaupungin nimeksi Betlehem.
Koska sana tarkoittaa Leivän taloa, toinen muoto kai tarkoittaisi, että Leipä on Juudan talo, tai Juudan talo on leipä. Tämä olisi ihan ymmärrettävää, koska viljavarastot olivat Jerusalemin sisällä.
Tarja
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä.
Nimien käyttö muuttuu hyvin usein historian kuluessa. Näin on käynyt esimerkiksi Aasia -nimelle. Vielä apostolien aikana se oli nykyisen Turkin alueella yksi Rooman provinssi. Siitä se on laajentunut maailman suurimman maanosan nimeksi.
Samaa voidaan sanoa Juudean Efratasta. Daavidin isomummon Ruutin aikana se oli lähes sama kuin Betlehem. Sen nimi tarkoittaa ”hedelmällistä”. On pari muutakin paikkakuntaa, joiden nimenä se on ollut Raamatun aikana. Myös kuuluisan kansallisen sankarin Kalebin vaimon nimi oli Efrata, jolloin hedelmällisyydellä tarkoitettiin perheen lisääntymistä.
Nimi esiintyy Vanhassa testamentissa viisi kertaa lyhyemmässä ja viisi kertaa pidemmässä muodossa:
Lyhyempi muoto ” ’ep̄·rāṯ ” on lähempänä nimen alkuperää olla hedelmällinen ”pārā”.
Pidempi muoto ” ’ep̄·rā·ṯāh ”’ puolestaan sisältää paikkaa ilmaisevan vanhan lokatiivin päätteen -āh. Voi verrata vaikkapa suomen päätteeseen -la esim koivu –> koivula.
Betlehem tarkoittaa ”leivän talo” joten sekin viittaa yltäkylläisyyteen, kuten Efrata -nimikin. Mainitsemassasi aramean kielisessä ilmauksessa Betlehem nimeen on vain lisätty maakuntaa tarkoittava etuselite. Vrt suomen kielen Koski TL tai Hämeenkoski.
Matias
Nyt me kuitenkin tiedämme, miksi Jeesustarinan kirjoittajat tulivat siihen tulokseen, että Jeesuksen pitää käydä syntymässä Betlehemissä, vaikka galilealaisena hänen olisi kuulunut syntyä Galileassa. Ei ollut mitään syytä lähteä syntymään Betlehemiin, ainoastaan se, että joku hallitsija syntyisi siellä, kuten Daavid…… ja Jeesus piti saada jotenkin sopimaan hallitsija kuvaan.
Mutta missä vaiheessa Betlehemissä syntyminen tuli kuvaan, kun keisari Hadrianus oli vihkinyt Betlehemin luolan Adonis-Tammuzin kulttipaikaksi ja Hadrianus vaikutti toisella vuosisadalla.
”Kreikkalaisen myytin mukaan villikarju raateli kuoliaaksi Adoniksen, Afroditen komean nuoren rakastetun. Bybloksen lähellä virtaavan Afga-joen veden uskottiin muuttuvan joka vuosi punaiseksi hänen verestään.
Afroditeiksi pukeutuneet naiset kylvivät Adoniksen kuoleman muistoksi ’Adoniksen yrttitarhoja’ , nopeasti itäviä ja lakastuvia kasveja.”
Meillä pääsiäisen aikaan kylvetään nopeasti itävää ja nopesti kuihtuvaa ’rai-ruohoa’ ja lauletaan: Käy yrttitarhasta polku… Ja tarinaan sisältyy myös veri hyvin vahvanaa elementtinä.
Tarja
Moni Daavidin sukuun kuuluva oli muuttanut Juudeasta Nasaretiin Herodes Suuren aikana pelätessään tämän vainoja. Näin myös verotukseen tulleen Joosefin piti tulla omille juurilleen veroluetteloihin kirjoittautumista varten.
Tuollainen tapa että katsotaan omien juuriensa paikkakunta omaksi ”syntymäpaikakseen” on yhä edelleen käytössä useammassakin kulttuurissa nykyaikanakin.
Hadrianuksen aika on pyöreästi sata vuotta myöhempää historiaa, joten hänen aikaisensa tapahtumat eivät ole vaikuttaneet Jeesuksen syntymän kuvaukseen.
3) Rai-ruohon kasvatus kuuluu pääsiäisen vieton tapoihin.
Kananmunien maalaus puolestaan on peräisin suuren paaston ajan vaikutuksesta ruokavalioon. Talvella oleva kanojen sulkasadon päättymisen aikoihin alkoi paasto, jolloin paitsi lihan syönti myös kananmunien syönti oli kiellettyä. Niinpä niitä sitten kerääntyi talouteen melkoinen määrä kanojen määrästä riippuen. Pääsiäisen tultua ja lihan sekä munien syönnin vapauduttua tuli sitten kiire syödä ne ennen, kuin ne pilaantuivat. Tästä runsaasta kananmunien syönnistä sitten puolestaan ihmisten luontainen tarve koristella juhlia varten pääsi oikeuksiinsa niin että monin paikoin pääsiäismunia alettiin värittämään.
Näin huomaamme, miten uskonnollisten oppien vaikutus ulottuu jopa ihmisten arkielämään asti.
Tarja
Aikaisemmin mainitsemasi Montefioren kirja puhuu Hadrianuksen kaudesta lyhyesti mutta erittäin kuvaavasti. Hadrianuksen vierailusta Jerusalemissa 130 ja muustakin toimistaan juutalaisia vastaan.
Simon Sebag Montefiore. Jerusalem. Kaupungin elämäkerta.
Matias
Evankeliumin kirjat on vanhvistettu vasta kolmesataa luvulla, ja kirkkoisillä oli huoli siitä, mistä he saisivat niitä kootuksi, ” kun noilla viheliäisillä juutalaisillakin on niin monta kirjaa ”
Alunperin on ollut joku Barnabas kirje 100-luvulla, jossa on pyritty hengellistämään jotakin, ehkä juutalaisia kirjoituksia. Myöhemmin siitä muodostuikin ihan konkreettinen Jeesus tarina ja koko hengellistäminen meni henkilöpalvonnaksi ja jopa maailman luomiseksi, tämän uuden Adamin kautta.
Sanan Jeesus voisi tulkita myös ylistykseksi Zeulle…Yee.Zeus !
Ja koska Zeus on menettänyt valta-asemansa, se ei ole Kristus joka kuoli, vaan Zeus, joka oli pelastaja, vapahtaja. En tiedä mistä Kristus tuli, ehkä gnostilaisuudesta, tai Intian Krisnasta, jonka kerrotaan poistavan vahingollisten tekojen vastavaikutukset, eli armahtavan.
Kun muistamme, että myös Allah on hyvin armollinen, niin onhan meillä sitten armoja tarjolla, mutta mitä saatiin…saatiin korona.
Mainintani Handrianuksesta ja hänen vihkimästään Betlehemin luolasta Adoniksen palvontapaikaksi, ei ollut peräisin Montefioren kirjasta, vaan ihan kristityn, historian professori Edwin Yamauchin kirjasta: ’ Ensimmäisten kristittyjen maailma’. Ihan mainio tiivistelmä kaikesta mitä on ollut.
Tietysti Montefiorekin voi olla kristitty, minä en tiedä, mutta tuo sukunimi on tunnetun, hyvin rikkaan ja vanhan juutalaissuvun nimi.
Tarja
Montefiore on juutalainen.
Barnabaan kirje on nykyisinkin luettavissa ja jopa paljonkin luettu Apostolisten isien kokoelmassa. Se on suomennettu useampaankin kertaan. Se on vanhastaan ollut joissakin vanhoissa Uuden testamentin käsikirjoituksissa.
Barnabaan kirjeen ajoituksen olen taipuvainen panemaan vuoteen 130 tai 131 AD, joka tapauksessa ennen vuotta 138 AD, koska jälkeen syntyisi historiallinen ristiriita eräisiin toisiin historiasta tuntemiimme tapahtumiin nähden.
Kirjeen taustalla on vanhempaa ainesta, joten ajoitukseni kuvaa vain kokonaisuuden viimeistelyä, eri osien materiaalien iät ovat aivan oma kysymyksensä.
Jeesus on tunnusautunut Jumalaksi jo täällä maan päällä kahdella jalalla kävellessään. Opetuslapset ovat myös tunnustaneet hänen jumaluutensa. Esimerkiksi sittemmin Intian apostolina tunnettu Tuomas tunnustaa Herramme Jumalaksi sanoessaan: ”Minun Herrani ja minun Jumalani.”
Zeuksen palvonnalla ja Jeesuksella ei ole mitään yhteistä sen paremmin aatehistoriassa kuin kielellisellä tasollakaan. Tämä kreikkalaisen mytologian ylijumala mainitaan kolme kertaa Raamatussa, kaksi kertaa Apostolien teoissa ja kerran Toisessa Makkabealaiskirjassa:
Apostolien teot:
14:12 Ja he sanoivat Barnabasta Zeukseksi ja Paavalia Hermeeksi, koska hän oli se, joka puhui. 14:13 Ja kaupungin edustalla olevan Zeuksen temppelin pappi toi härkiä ja seppeleitä porttien eteen ja tahtoi väkijoukon kanssa uhrata.
Kreikankielisessä alkutekstissä näissä jakeissa käytetään Zeuksen toista nimitystä Dia.
2. Makkabealaiskirja 6:1, 2. Lisään tähän vielä pari jaetta, jotta näkyy miten juutalaiset suhtautuivat kreikkalaisen pakanuuden pakkosyöttöön.
6: 1 Jonkin aikaa tämän jälkeen kuningas lähetti maahan ateenalaisen Geronin, jonka tuli pakottaa juutalaiset luopumaan isiensä laeista, niin että he eivät enää eläisi Jumalan lakien mukaan. 2
Hänen tuli saastuttaa Jerusalemin temppeli ja nimetä se uudelleen Zeuksen, Olympian jumalan, temppeliksi. Samoin Garisiminvuoren temppeli piti nimetä uudelleen Zeuksen, muukalaisten jumalan, temppeliksi, niin kuin paikalliset asukkaat olivat temppeliä nimittäneetkin.
3 Näin pääsi pahuus valloilleen, ja elämä oli kaikin tavoin raskasta ja vaikeaa. 4 Temppelissä vietettiin paheellisia juhlia, pakanat rietastelivat porttojen kanssa ja makasivat naisia temppelialueella, ja pyhälle paikalle vietiin sellaista mitä sinne ei olisi saanut viedä.
Kaikki nämä kolme kohtaa kertovat, miten ihmisyytensä puolesta juutalaisen Jeesuksen ja Jumalan Pojan seuraajat olivat aivan erilaisen uskonnollisen sanoman ja perinteen edustajia kuin kreikkalaisen pakanuuden ylijumalaksi korottaman Zeuksen palvonnan edustajat.
Ζεύς, Διός, Δία (akkusatiivi), ὁ , Zeus, Dios, Dia, vastaa roomalaisen mytologian latinankielisiä nimityksiä Jupiter eli Jove. Muita vastaavia indoeurooppalaisen mytologian jumalia ovat enemmän tai vähemmän samaa luokkaa olevat Perkūnas, Perun, Indra, Dyaus eli Dyáuṣ Pitṛ́ eli द्यौष्पितृ , Wotan, Odin, ja Thor.
Tarja
Kiitos kirjavihjeestä
TEKIJÄ: Yamauchi, Edwin
TEOKSEN NIMI: Ensimmäisten kristittyjen maailma
SUOMENTAJA: Marja Liljeqvist
ISBN: 951-605-763-2
Kustantaja: Raamatun tietokirja
Painovuosi: 1983
Kieli: suomi
Sivumäärä: (8)+128
Teoksen mitat: korkeus: 247 mm, leveys: 184 mm, paksuus: 15 mm, paino: 562 g
Olen kiitollinen nyt jo edesmenneelle Eino Wilhelmsille hänen vuosituhannen vaihteessa lahjoittamastaan teoksesta, jonka lukeminen on suonut minulle miellyttävän kokemuksen. Hän oli hankkinut kirjan vuonna 1987 Suomalaisesta kirjakaupasta 82:- mummonmarkalla.