Toimintoja seurataan ja arvioidaan

Yhteiskunnan ratkaisuja muistellaan. Kokouksia on pidetty muun muassa etäyhteyksien avulla. Asioiden kohdalla on toivottu päätösten selkeyttä.  Turvallisuuden kannalta on ajateltu, että hallitaan voitollisesti koronatilanne.

Toiminnassa on tärkeää, että viestintävälineet antavat luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan päättäjien tekemisen laatua. Tärkeitä kysymyksiä on pohdittu Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä.

Konferenssien sisältöä pohditaan oppimisen kannalta. Aiheellista on kysyä, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään karikkoja.  Politiikka on yhteydessä kansalaisten tukeen ja johtajuuteen. Kun asioissa on selkeät tavoitteet, toiminnassa  onnistutaan.

Päätösasioissa on pyritty toimimaan mietittyjen ohjelmien mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet erilaisiin turvallisuutta tähdentäviin tilaisuuksiin. Puhuttelevia musiikkikappaleita on kuunneltu ja laulettu. Kaatuneiden muistopäivänä  Kuopion sankarihaudan seppelpartioiden lähettämiset 15.5.2022 klo 12.00 ovat sykähdyttäneet sanomallaan.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa ja tapaamiset  hoidetaan. Asioiden kohdalla on toimittava mahdollisimman hyvin ja vastattava haasteisiin. Omaa ajattelua on jatkuvasti arvioitava. Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisesta.

Yhteiskunnan palvelujen hoidossa tarvitaan osaamista. Politiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Taitoja on jatkuvasti kehitettävä. Vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko usein asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista.

Yhdistystoimintaa tarvitaan. Olin osallistujana Kuopion Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 28.3.2022 klo 18.00 Kuopion Klubilla, Kuninkaankatu 10, 70100 Kuopio. Erikoistutkija Alisa Puustinen  luennoi tilaisuuden alussa kiinnostavasti Maanpuolustustahdosta ja – suhteesta.

Kokouksessa oli hyvin esillä historiateos: Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929 – 2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio.

Hyvinvointiasioiden taustalla on ollut vaikuttamassa koronatilanne. Julkisuudessa on lisäksi esitetty asioita, joiden rahoittaminen on haasteellista. Kysytään esimerkiksi,  miten sosiaali- ja terveydenhuollon  ratkaisut toteutuvat käytännössä.

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

Reservin upseeri

Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni

Kiuruntie 11

70340 Kuopio

  1. Viime vuosikymmeninä Suomen luterilainen kirkko on yhteiskunnan mukana liikkunut eettisissä kannanotoissaan voimakkaasti velvollisuusetiikasta seurausetiikkaan ja yksilön oikeuksia korostavaan liberaaliin etiikkaan. Ortodoksikirkon linja on vähän toinen, vaikkakin haastattelua lukiessaan jokainen kyllä huomaa, että kirkon näkemykset esitetään puolustusasemista.

    Liberaalin etiikan ongelma on se, että vaikka se puhuu kauniisti tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista, oikeuksia saavat lähinnä vahvat ja äänekkäät, poliittisten painostusryhmiensä avulla. Ne, jotka eivät kykene itseään puolustamaan – syntymättömät, lapset, vanhukset ja vammaiset – eivät oikeuksia saa. Sanalla sanoen, toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset. Kristityn yksiselitteinen velvollisuus, kaikkina aikoina, kaikissa kirkoissa ja yhteiskunnissa, on puolustaa heikoimpia.

    • Olen samaa mieltä. Lapset, vanhukset ja vammaiset unohtuvat helposti tasa-arvoeskustelun ulkopuolelle kun he eivät itse osaa/jaksa pitää meteliä oikeuksistaa, vaan jotkut muut ryhmät huutavat niin äänekkäästi, että heikompien ääni hukkuu siihen meluun.
      No, kohdussa olevalla ihmisellä ei ole vielä ulospäin kuuluvaa ääntäkään. Kuka suojelee häntä?

  2. Ei äidillä ole oikeutta päättää lapsensa elämästä.

    Hedelmöittynyt munasolu ei vielä ole lapsi eikä ylipäätäänkään ihminen missään järkevässä mielessä. Vasta kun embryolla on tietoisuus tuntea aivoissaan jotain se on hän. Aivot kehittyvät tälle tasolle korkeintaan vasta noin 13 raskausviikon vaiheilla.
    Muta tnodennäköisimmin v asta noin 23 raskausviikolla:
    Kipujärjestelmän ylempien osien eli spinotalaamisten ja talamokortikaalisten ratojen kehityksestä on vähemmän tietoa. Ihmisellä nämä radat syntyvät raskausviikoilla 26–34, joten kipuärsyke voi ensimmäisen kerran tavoittaa aivokuoren vasta viikolla 26 (Anand ja Hickey 1987, Fitzgerald 1995). Toisaalta aivokuoresta voidaan sähköfysiologisesti mitata herätepotentiaaleja vasta viikosta 29 alkaen, mikä viittaisi siihen, että varsinainen toiminnallisesti mielekäs hermorata periferiasta aivokuoreen valmistuisi vasta tuossa vaiheessa.”

    Siitösolut ovat eläviä olentoja nekin ja Jumala antaa niitä kuolla miljardettain maailmassa joka sekunti!

    • ”Ei äidillä ole oikeutta päättää lapsensa elämästä.” Seppo

      Kiistaton tosiasia on, että nykylainsäädännön mukaan juuri äidillä ja pelkästään äidillä on oikeus päättää lapsensa elämästä eli teetätyttää abortti.

    • Salme Kaikusalo :”Kiistaton tosiasia on, että nykylainsäädännön mukaan juuri äidillä ja pelkästään äidillä on oikeus päättää lapsensa elämästä eli teetätyttää abortti.”

      Käsitykseni mukaan esim. sosiaalisista syistä tehty abortti edellyttää kahden lääkärin puoltavaa lausuntoa, joten yksin äidillä ei ole oikeutta päättää lapsensa elämästä – ja kun tarkemmin ajattelee, se ei ole ainoastaan äidin lapsi. Missä on isän vastuu?

    • Minulta oli Salme unohtunut sitaattimerkki, tietysti nimen omaan äidillä on oikeus päättää laikiemme puitteissa tehdystä abortista.

  3. ”Ennen kuin olin elänyt päivääkään, olivat kaikki päiväni jo luodut.” (Ps 139:16)

    On hämmästyttävää kuinka pitkälle niin suuri osa luterilaisen kirkon jäsenistä on
    etääntynyt alkuperäisestä juutalaiskristillisestä ihmiskäsityksestä. Ja tämä koskee valitettavasti jopa kirkon johtoa ja aktiiveja. Niinpä sisarkirkkokunnat, joiden opetus on pysynyt asiasta ennallaan, ovat tälle ajan henkeä kosiskelevalle tuuliviiriteologialle ”kummajaisia”.

    Orwellilainen uuskieli on otettu käyttöön häivyttämään mahdolliset vielä orastavat syyllisyyden tunteet. – Mutta näinhän tehtiin myös 1900-luvun totaalitäärisissä järjestelmissä, kun haluttiin surmata juutalaiset, kansanviholliset…. Ensimmäisenä kiistettiin ihmisarvo.

    Seppo Heinola – lakkaako ihmisyys ja ihmisarvo myös, jos esim. onnettomuuden seurauksena vaipuu syvään tajuttomuuteen tai hermoratayhteydet katkeavat?

    • Äläs Korteniemi levitelte maalitolppia kesken pelin,se on keskutelussa argumetaatiovirhe!

      No: Aikuiselle ihmiselle tulisi lakien anta mahdolisuus tehdä
      hoitotestamentti,jossa hän määrittelee minkälaisessa tilanteesa hän itsemääräämisoikeudestan käsin edellyttää hoitamisena lopettamista tai myös eutanasiaa.
      Jos minä muutun parantumattomasti ns. kasviksi, joka ei tiedä edes olevansa olemassa, en näe mitään syytä miksi eläisin.
      Siksikö että lääketeollisuus saisi pumpata säästörahani pois perillisisltäni itselleen?

    • Sehän on hieno asia, jos asia naisia soimaa! Siihen on vastaus: Kristus ja vpautus tuosta hirveästä synnistä.

    • Kaikella kunnioituksella en oikein ymmärrä, mihin pyritte. Tarkoitatteko, että aborttikysymyksestä ei tule keskustella lainkaan? Että mitään ongelmaa ei ole? Tai että koettu syyllisyys on vailla todellista pohjaa ja johtuu vain aborttia vastustavista mielipiteistä? Tai oletteko sitä mieltä, että perheväkivalta, mielenterveysongelmat, muu kärsimys tai elämän tragediat tekevät eletystä elämästä arvottoman?

      En vähättele tosiasiaa, että miehet luistelevat usein vastuusta, ja nainen joutuu yksinään kantamaan abortin seuraukset, syyllisyyden ja syyllistämisen. Aborttiin päätyneet naiset ja miehetkin tarvitsevat tukea ja ymmärrystä, mutta vaikeasta aiheesta tarvitaan myös eettistä ja yhteiskunnallista keskustelua.

      Käsitys ihmiselämän luovuttamattomasta arvosta ei ole keskiaikainen vaan paljon vanhempi. Mikään käsitys ei tietenkään ole tosi sillä perusteella, että se on vanha. Mutta moni käsitys on vanha siksi, että se on tosi.

    • ”…kuin että hänet olisi ei-toivottuna abortoitu ajoissa.”

      Huh huh! Muutettavat muuttaen kommentti olisi oikein hyvni sopinut Völkischer Beobachterin yleisönosastoon.

  4. Mutta kaikki käsitykset eivät ole oikeita vain sillä perusteella että ovat vanhoja.

    On myös mielestäni turhaa väittää (omahyväisesti), että avioliitossa ei muka voisi ehkäisy pettää. Enkä menisi väittämään, että hirveän köyhänä tai vammaisena lapsena pystyisi automaattisesti viettämään ihmisarvoista elämää.

  5. Kalevi Tikka: ”Kun nainen ryhtyy suojaamattomaan sukupuoliyhteyteen hän samalla luovuttaa kohtunsa sikiön kasvamiseen.”
    Jorma Ojala: ”Sehän on hieno asia, jos asia naisia soimaa!”

    Tahtomattaankin kirjoittavat paljastavat syvän sovinisminsa ja patriarkaalisuutensa. Itse asiassa siis sen, että haluaisivat elää maailmassa, jota ei (onneksi) ole enää olemassa, ainakaan Suomessa.

  6. En ymmärrä sellaisen aikakauden ihannointia, jolloin naisen asema oli erittäin huono tai olematon. Yksi syistä mikä ajoi Raamatun ajan naisia prostituoiduiksi oli leskinaisten ja naimattomien naisten kehno toimeentulo. Yksi Jeesuksen esiäideistä, Rahab, oli noita huonoja naisia! Heprean kielestä löytyy aihepiirin termejä. Mitenkään ei ollut kyse mistään esimerkillisestä ajasta!

    Lainaus arkkipiispa Mäkiseltä: ”Aidosti kristillisessä moraalissa ei ole kyse siitä, että meillä olisi joku sääntökokoelma, jota luetaan suurennuslasilla, että toteuttaako tämä ihminen tätä ja tuota. Moraalin ydin on aina siinä, että asetutaan toisen ihmisen asemaan” (Turun Ylioppilaslehti 3/2014).

  7. Jos abortti on rikollista tai jopa murha, niin miten abortin teettäviä naisia tulisi rangaista? Lakimme periytyvät roomalaisesta oikeuskäytännöstä ja siihen sisältyy vahvasti se käsitys, että rikoksesta tulee saada rangaistus. Jos maallista rangaistusta ei tulisi abortin teettäjille tehdä, niin sittenhän kyseessä ei olisi rikollinen teko, eikö niin?

    Vai meneekö abortin teettäminen samaan kategoriaan ilman pyöräilykypärää pyöräilyyn? Kiellettyä, mutta ei ole säädetty rangaistusta. Poliisi ei voi puuttua asiaan ja osa ihmisistä paheksuu, mutta kenenkään mielestä siitä ei tulisikaan rangaista, koska vahingon sattuessa se kohdistuu vain henkilöön itseensä,

    • Unohtuiko sinulta, että Suomessa tehtävät abortit ovat (ainakin pääsääntöisesti) laillisia?

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.