Yhteiskunnan ratkaisuja muistellaan. Kokouksia on pidetty muun muassa etäyhteyksien avulla. Asioiden kohdalla on toivottu päätösten selkeyttä. Turvallisuuden kannalta on ajateltu, että hallitaan voitollisesti koronatilanne.
Toiminnassa on tärkeää, että viestintävälineet antavat luotettavaa ja monipuolista tietoa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan ratkaisuista. Sitä tarvitaan, kun arvioidaan päättäjien tekemisen laatua. Tärkeitä kysymyksiä on pohdittu Minna Canthin päivänä, tasa-arvon päivänä.
Konferenssien sisältöä pohditaan oppimisen kannalta. Aiheellista on kysyä, miten seilataan ulko- ja turvallisuuspolitiikan merillä ja vältetään karikkoja. Politiikka on yhteydessä kansalaisten tukeen ja johtajuuteen. Kun asioissa on selkeät tavoitteet, toiminnassa onnistutaan.
Päätösasioissa on pyritty toimimaan mietittyjen ohjelmien mukaan. Osallistujat ovat kokoontuneet erilaisiin turvallisuutta tähdentäviin tilaisuuksiin. Puhuttelevia musiikkikappaleita on kuunneltu ja laulettu. Kaatuneiden muistopäivänä Kuopion sankarihaudan seppelpartioiden lähettämiset 15.5.2022 klo 12.00 ovat sykähdyttäneet sanomallaan.
Ulko- ja turvallisuuspolitiikka on sisäistettävä. Puheyhteydet ovat silloin kunnossa ja tapaamiset hoidetaan. Asioiden kohdalla on toimittava mahdollisimman hyvin ja vastattava haasteisiin. Omaa ajattelua on jatkuvasti arvioitava. Eduskunnalla on vastuu ulko- ja turvallisuuspolitiikan onnistumisesta.
Yhteiskunnan palvelujen hoidossa tarvitaan osaamista. Politiikka on pitkäjänteistä työtä ja tietojen päivittämistä. Taitoja on jatkuvasti kehitettävä. Vastuussa olevat henkilöt vetoavat melko usein asiantuntijoihin, vaikka itse ovat päättämässä asioista.
Yhdistystoimintaa tarvitaan. Olin osallistujana Kuopion Reserviupseerikerho ry:n sääntömääräisessä kevätkokouksessa 28.3.2022 klo 18.00 Kuopion Klubilla, Kuninkaankatu 10, 70100 Kuopio. Erikoistutkija Alisa Puustinen luennoi tilaisuuden alussa kiinnostavasti Maanpuolustustahdosta ja – suhteesta.
Kokouksessa oli hyvin esillä historiateos: Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929 – 2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio.
Hyvinvointiasioiden taustalla on ollut vaikuttamassa koronatilanne. Julkisuudessa on lisäksi esitetty asioita, joiden rahoittaminen on haasteellista. Kysytään esimerkiksi, miten sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut toteutuvat käytännössä.
Terveisin
YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi
Suomen tietokirjailija
Reservin upseeri
Oulun, Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston alumni
Kiuruntie 11
70340 Kuopio
”Meillä ei ole muutosjohtamisen osaamista.” Onneksi kirkossamme on niitä, jotka hahmottavat tämän haasteen – virkamiesjohdossakin. Se on avain muutokseen, jonka vahvimpana jarruna on vaatimattoman kokemukseni mukaan kirkollisten päättäjien raju rakkaus menneeseen. Siksi on riemukasta kuulla tällaisia mielipiteitä juuri kirkollisten päättäjien terävimmästä kärjestä!
Mitähän olennaisia muutoksia sitä kaivattaisiin? Onko pelkkä muutos hyväksi vain muutoksen vuoksi vai pitäisikö sillä olla jotakin sisältöäkin? En sinänsä vastusta muutoksia, kun ne vain tapahtuvat kirkon uskoa vaalien ja sen edistämiseksi. Usein vain taitaa olla niin, että muutokset eivät johda sen parempaan lopputulokseen kuin mistä on lähdetty. Päin vastoin. Sehän on havaittavissa jo siitä parhaan suomalaisen vitsin voittaneesta vitsistä.
”nöyryys ei riitä kysymään apua niiltä, jotka osaavat ja joilla kokemusta olisi” – Toivon, että tämä kommentti ei viitannut pelkästään konsulttien käyttöön. Heistä ei ainakaan minulla ole pelkästään hyviä kokemuksia.
Edelleen olisi mielenkiintoista tietää, missä tämä muutosjohtamisen puute näkyy vahvimmin? Enko esimerkiksi pieleen menneitä seurakuntaliitoksia tai epäonnistuneita organisaatiouudistuksia?
Kannattaa tutustua esimerkiksi tähän yksittäiseen uutiseen:
http://www.tietoviikko.fi/kaikki_uutiset/ithanke+epaonnistui+taysin++tiedolla+oli+quotsisaisia+haasteita+ja+kommunikaatioongelmaquot/a972899
Kyllä muuallakin, jopa yrityselämässä, on ongelmia. Ei vain kirkossa ole haasteita. Vaikka vahvaa kokemusta muutosjohtamisesta ei ole, niin ei se tarkoita, etteikö osaamista kirkossa olisi.
Luulen, että aika monella kirkon päättäjällä on lähtökohtana toimintaansa tietynlainen konservatiivisuus. En nyt puhu raamattukäsityksestä tai muusta uskon sisällöstä, vaan siitä, että lähtökohtaisesti halutaan pitäytyä ja pysyä siinä, mitä on ollut aiemminkin ja pysyä totutussa.
Totta on myös se, että liian monen nuoren, innokkaan radikaalipapin tie on kulkenut rippileirien ja muun nuorisopastoroinnin kautta burnoutiin ja siitä turvalliseksi säilyttäjäksi pienpiirien pyöritykseen, byrokratian ylläpitoon ja sen toivomiseen, että pääsisi tästä parempipalkkaisiin töihin ja eläkkeelle ennen mitään uudistuksia.
No ei. Pienryhmät tekevät ensinnäkin juuri sitä arvokasta vapaaehtoistyötä ja ovat sellaista seurakuntatoimintaa, jota pitäisi edistää. Pepilla ei ole aikaa niiihin. Toiseksi papit eivät ylläpidä byrokratiaa, vaan kirkkolain mukainen seurakuntahallinto.
Täytyy ottaa myös se huomioon, että kirkkoneuvosto / luottamushenkilöt ohjaavat seurakunnan toimintaa. Yritysjohtajalla on hieman vapaammat kädet toimia, kuin kirkkoherralla. Turvallinen säilyttäminen ei välttämättä ole ollut jokaisen johtajan tie, vaan osaa kehitetyistä uudistuksista ei ole saatu läpi luottamuselimissä. Joskus tämä on hyvä, toisinaan huono.
… lähtökohtaisesti halutaan pysyä
… yritysjohtajalla vapaammat kädet
Työyhteisön muutosjohtamisessahan voi tulla vastaan tarve ennakoida myös omaakin tulevaa uutta asemaa, jopa uhkaa ajautua itse eri syistä häiriötilaan. Samalla kuitenkin vaaditaan tekemään erityisiä ponnisteluja. Eikö noita muutosprosesseja silloin myös mielellään viivytä tuleville polville – olemmehan pääsääntöisesti mukavuudenhaluisia. Tästäkin taidottomuudesta voi olla ainakin osittain kysymys.
Luottamushenkilöt ohjaavat seurakunnan toimintaa. Kyllä se taitaa sentäs olla niin, että lähinnä siunailevat valmiiksi pureskeltua ja jatkossa ilmeisesti yhä vähemmän aktiivisina siinäkin työssä …Mikähän julkinen ”yritys” sitten mahtaa tarjota paremmat lähtökohdat muutosjohtamiselle kuin mihin itse kirkkolaitos kannustaa ja seurakuntatyön vetämiseen sitoutuneelle johtamiselle tarjoaa – ei mikään!
Toiminnan ja tuloksellisuuden suurin uhka on byrokratia. Kirkossa on täsmälleen samoin eli hierarkinen rakenne on tehnyt vaikeasti ylitettäviä byrokraattisia muureja hallintoon.
Tämän tilanteen muutosjohtaminen ei tarkoita mitään muuta kuin hallinnon ongelmakohtien tunnistamista. Toiminta syntyy muista lähteistä, joista ei vähäisin pitäisi olla kansankirkollinen rakkaus seurakuntayhteyden rakentamiseen ihmisten kesken. Kuppikuntainen seurakunta voi aina pahoin, jos ei sovita samaan tilaan Kristuksen Ristin äärelle. Eräänlaista hallinnollista vallankäyttöä sekin ja byrokratian rakentelua.
Sami Ojala ,( ” kirkon muutosjohtajat ”.)
Jeesus kritisoi aikansa oppineita siitä, että he tavoittelivat kunniapaikkoja ja ovat siksi haluttomia tunnustamaan totuuksia , jotka uhkaavat heidän asemaansa ihmisten silmissä.
Kuuleminen ja perusteleminen, ( omat kokemukseni ).
Hyvän hallinnon oikeutena sisältyvät artiklan toisen kohdan mukaan erityisesti jokaisen oikeus tulla kuulluksi , jokaisen oikeus tutustua häntä koskeviin asiapapereihin sekä hallintoelinten perustella päätöksensä.
Peruskirjan mukaan jokaisella on oikeus tulla kuulluksi , ennenkuin häntä vastaan ryhdytään yksittäiseen toimenpiteeseen , joka vaikuttaisi häneen epäedullisesti.
Oikeus tulla kuulluksi liittyy yleensä puolustautumisoikeuksiin. Sellaisen henkilön , jonka indresseihin , toimenpiteisiin ryhtyminen tai päätöksen tekeminen tulee vaikuttamaan , tulee voida tehdä tiettäväksi käsityksensä häntä vasataan olevista ,niistä todisteista , joihin päätös tulee perustumaan.
Kuulemisella on merkitystä kahdella tavalla , ensinnäkin ennen haitallista ja negatiivisiä viranomaispäätöksiä se mahdollistaa prosessuaalisen puolustamisoikeuden ja se mahdollistaa asianmukaisen asian selvittämisen.
Pääsääntöisesti jo itse päätökseen tulisi sisältyä riittävät perusteet.
Kaikki toimielimen päätökset , jotka saattavat vaikuttaa yksityishenkilön oikeuksiin ja etuihin , on perusteltava , ilmoittamalla selvästi keskeiset tosiasiat ja päätöksen oikeusperusta. Virkamiesten on vältettävä tekemästä päätöksiä , joiden perustelut ovat puutteellisia tai epäselviä tai jos ne eivät ole tapahtumakohtaisia
Lainvastaista vaikuttamista on kolmea linjaa, että viranomainen on toimivaltansa ylittänyt ja määrännyt asianosaisen oikeusasemasta.
Toiseksi , että päätös , jolla vaikutus on aikaan saatu on virheellisessä järjestyksessä ja kolmas , että vaikutus , jota on käytetty , on aikaan saanut seurauksen joka on lainvastainen.
Päätöksistä valitettaessa hallintoyhteiskuntien toiminnan laillisuuden tärkein valvontamuoto ja oikeusturvakeino on kunnallis -ja kirkollisvalitus , ( HvalL 1 § 2 mom , Kunl 139 – 144 , kirkkol 305 ja 323 § sekä ordotoksisessa kirkkokunnassa 70 § ).
Siltä osin kun erityissäännöksiä ei ole , on niihin sovellettava HvalL:ssa olevia hallintovalituksia koskevia säännöksiä.
Valitusperusteet , joilla perustevalituksen saa tehdä , ovat seuraavat .
Rahansaamisen maksuunpano on tapahtunut lakia virheellisesti soveltaen siten , että saaminen on määrätty aiheetta väärälle henkilölle.
Seurakunnan laatima työkuva oli työlain vastainen ja asiat joilla työsopimus purettin on kaikkien tiedossa, viranomaiset ulkoistivat täysin ulkopuolisille toimeenpanon. – siksi purkukanne ja tutkinta sekä käsittely , niin että olen itse paikalla.
Muutos on hyvä ja uudistaminen. Koko Uuden testamentin sanoma on uudistuminen preesenssissä. Näin myös uskonpuhdistajat sanoivat.
Ecclesia Semper Reformanda Est – ”Kirkon on aina uudistuttava”
Mutta kun uudistutaan, tärkeintä on suunta mihinkä päin uudistutaan. Onko se maailma vai Jumala jota seurataan ja jota pelätään? Raamattu antaa meille tähän ohjeet.
”Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.” – Roomalaiskirje 12:2
Nyt tarvitaan Jumalan miehiä ja naisia kirkkoon, joille elämässä tärkein on Jeesus, Raamattu ja rukous. Jos tällaiset henkilöt pääsevät vaikuttamaan kirkoissa, ne täyttyvät tupaten täyteen Jumalaa etsivistä syntisistä veren evankeliumia haluavista ihmisistä.
Mauno Mattila :”“Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, tutkiaksenne, mikä on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä.””
Voisi sanoa, että tässä uskomme eriytyvät. Oman tulkintani mukaan Paavali tarkoitti sitä, että ei pidä sopeutua Paavalin ajan maailman mukaan, vaan ”on muututtava mielemme uudistuksen kautta” ja pyrittävä omantuntonsa ja järkensä avulla selvittämään mikä nykyisessä kehitysvaiheessa ”on Jumalan tahto, mikä hyvää ja otollista ja täydellistä”.
Maailmaa muuttuu, mutta maailmaan syntyvät lapset eivät muutu. He tarvitsevat rakkautta ja lämpöä samalla tavalla kuin ihmiskunnan lapset ovat aina tarvinneet.