Mister kalluppi saa selville kaikenlaisia asioita ihan vain kyselemällä ihmisiltä. Joskus kysellään katukallupissa myös hengellisiä asioita. Useasti nuoremmat vastaavat: Ei mitään hajua! Olen miettinyt, että onko se trendikästä ja kavereiden takia niin sanaotaan, vai onko se totuus? Melkein poikkeuksetta myönteisesti suhtautuvat ovat jo elämää nähneitä. Uskoontulokokemuksiin liittyy lähes aina joku rukoileva mummo tai muu sukulainen.
Kirkonkin piirissä näyttää olevan huolta miten tavoittaa aikuisuuteen kasvavaa nuorisoa, koska heidän pitäisi olla tulevaisuuden vastuunkantajia myös hengellisellä alalla. Siinä onkin bikpropleem. Mikä olisi se täky, johon ihminen tarttuisi silloin, kun kaikki on hyvin ja koko maailma avoinna edessä. Osataan montaa kieltä ja työpaikan voi saada vaikka toiselta puolelta maapalloa. On niin paljon kiinnostavaa. Kaikki on edessä kaikkine mahdollisuuksineen. Rippikoulua pidettiin joskus avaimena lisähauskaan. Saa kauniit kirkkohäät ja pääsee ikäänkuin aikuisten kirjoihin ja huvielämäkin aukeaa uudella tavalla, joten miksi ei ne muutamat päivät leirillä samanikäisten kanssa nuotioita poltellen.
Kun lapsia kastetaan, niin siinä on mukana ainakin ollut se Matteuksen kirjaama käsky: Kastakaa ja opettakaa! Toimituksen suorittaja kysyy vanhemmilta ja kummeilta ovatko valmiit toteuttamaan tuota käskyä. Yleensä kaikki lupaavat niin tehdä. Elikkä kapaloista ulos kasvava lapsi olisi se hyvä maa, johon pitäisi kylvää Sanan siementä. Lapsella pitäisi olla ihmisoikeuksiin kuuluvana tieto siitä, että meillä on sielu siis jotain Jumalasta itsessämme. Sana kasvaa hedelmää, vaikka se ensin kuolee, kun lankeilemme syntiin, mutta kerran kylvetty sana ei mene hukkaan.
Jos tämä ensikylvö on laiminlyöty lupauksesta huolimatta, on tehty suuri virhe eli lupaus, joka on annettu Jumalan kasvojen edessä, on rikottu. Jos pieni ihminen kasvaa murrosikään ilman sanan kylvöä, niin sen kylväminen on kai sitten niinkuin Jeesus puhuu kylväjästä, joka heitti siementä sinne ja tänne. Kylvö menee tienoheen, kalliolle ja ohdakkeisiin, jos ihmisellä ei ole etsikkoaika eli Herran kutsu päällä. Valitettavasti vasta vastoinkäymiset herättävät ajatuksia, josko tuonpuoleisessa on kuitenkin jotain. Silloin tarvitaan sanomaa neitseestäsyntyneestä, voimalla puetusta, kärsineestä ja ylösnousseesta Vapahtajasta!
Lauri, olet taas näköjään laittanut tummat lasit päähäsi.
Ne ovat olleet osa minua noin 40 vuotta enkä aio niistä luopua.
Lahtinen: ”Kirkonkin piirissä näyttää olevan huolta miten tavoittaa aikuisuuteen kasvavaa nuorisoa, koska heidän pitäisi olla tulevaisuuden vastuunkantajia myös hengellisellä alalla.”
Se se vaan on sillä lailla… lauloi jo Simo Salminenkin aikoinaan. Se se vaan on myös sillä lailla, että nykynuoriso alkaa olla jo niin koulutettua ja sivistynyttä, ettei enää ole höynäytettävissä minkään sorttisten henkiolentojen vallan alle.
Lahtinen: ”Kirkonkin piirissä näyttää olevan huolta miten tavoittaa aikuisuuteen kasvavaa nuorisoa”
Mission impossible. Kohta ei enää kasteenkaan kautta pakkoliitetä vauvoja kirkkoon.
Lauri on ydinkysymyksen äärellä. Kuinka lapset löytävät Kristuksen luokse, jolleivat vanhemmat usko? Jeesus puhui uskovista Taivaan perillisinä ja Isän lapsina, mutta kuinka kukaan voi uskoa, jollei kuule Jumalan ääntä?
Ja hän puhui heille vertauksen siitä, että heidän tuli aina rukoilla eikä väsyä.
Hän sanoi: ”Eräässä kaupungissa oli tuomari, joka ei peljännyt Jumalaa eikä hävennyt ihmisiä.
Ja siinä kaupungissa oli leskivaimo, joka vähän väliä tuli hänen luoksensa ja sanoi: ’Auta minut oikeuteeni riitapuoltani vastaan’.
Mutta pitkään aikaan hän ei tahtonut. Vaan sitten hän sanoi mielessään: ’Vaikka en pelkää Jumalaa enkä häpeä ihmisiä, niin kuitenkin, koska tämä leski tuottaa minulle vaivaa, minä autan hänet oikeuteensa, ettei hän lopulta tulisi ja kävisi minun silmilleni’.”
Niin Herra sanoi: ”Kuulkaa, mitä tuo väärä tuomari sanoo!
Eikö sitten Jumala toimittaisi oikeutta valituillensa, jotka häntä yötä päivää avuksi huutavat, ja viivyttäisikö hän heiltä apuansa?
Minä sanon teille: hän toimittaa heille oikeuden pian. Kuitenkin, kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?” Kuuk.8:1-8
Luuk.8:1-8