Toistuuko historia?

Historianopettajani sanoi usein, että historia opettaa, että emme opi siitä mitään. Näyttää kuitenkin siltä, että historia voi toistua. Ja loppujen lopuksi ihminen on entisensä, joten hän käyttäytyy samoin vuosisadasta toiseen – tavoittelee valtaa.

Nyt voi jälleen kysyä, toistuuko historia?

Saksa 1930-luvulla: Versaillesin häpeärauha pitää oikaista. Juutalaiset, demokratia ja puolueet syyllisiä talouslamaan ja Saksan heikkouteen.

Meillä on oikeus saada turvallisuustakuut ja oma etupiirimme. Saksalaisten muissa maissa asuvien turvallisuuden takaaminen ja lopulta yhdistäminen emämaahan = suursaksalainen ajattelu.

Historian muokkaaminen palvelemaan omia pyrkimyksiä, jonka jälkeen se oikeuttaa tekoihin. Muiden syyllistäminen = juutalaiset, demokratia. Voimakas varustautuminen. Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja. Demokratia menettänyt valtansa. Oma kansallinen kirkko.

Kansainväliset sopimukset irtisanotaan tai menettävät merkityksensä.

Uhkavaatimukset, ja sen jälkeen naapurimaiden valtaaminen yksi kerrallaan. Länsi hyväksyi ”vielä tämän”, jotta saadaan ”rauha meidän ajallemme”. Olettamus, että muut eivät asetu vastustamaan. Tekosyyt, jotka sytyttivät palon.

Pitkään ihmeteltiin, miten sellainen johtaja saattoi päästä valtaan. ”Enää se ei olisi mahdollista.”

****

Venäjä 2020-luvulla: Neuvostoliiton ja historiallisen Venäjän hajoaminen oli häpeätahra, joka pitää korjata.

Meidän tulee saada turvallisuustakuut ja oma etupiirimme. Venäläisten muissa maissa asuvien turvallisuuden takaaminen ja lopulta yhdistäminen emämaahan = suurvenäläinen ajattelu, panslavismi.

Historian muokkaaminen palvelemaan omia pyrkimyksiä, jonka jälkeen se oikeuttaa tekoihin.
Muiden syyllistäminen = vähemmistökansallisuudet, naapurimaat ja demokratia. Naton ja islamin uhka. Voimakas varustautuminen.

Yksi kansa, yksi valtakunta, yksi johtaja. Parlamentti menettänyt valtansa. Oma kansallinen kirkko.

Kansainväliset sopimukset irtisanotaan tai menettävät merkityksensä.

Uhkavaatimukset, ja sen jälkeen toistaiseksi ainakin yhden naapurin valtaaminen, ja muiden uhkaaminen. Olettamus, että lännen vastustaminen jää sanojen tasolle, eivätkä ne muuhun ryhdy. Talouspakotteet kyllä kestetään.

Tulevatko ”Mainilan laukaukset”?

Nyt 100 vuotta myöhemmin sellainenkin näyttää olevan mahdollista. Toistaako historia itseään?

****

Suomen asema: Olemme olleet koko historiamme ajan idän ja lännen pohjoisena rajana, jonka sijainnista on sodittu ja neuvoteltu useaan kertaan. Yleensä olemme onnistuneet pitämään itsemme rajalinjan läntisellä puolella, vaikka hilkulla on ollut monta kertaa.

Suomalaisten muuttokaan ei liitä meitä itään, sillä muuttoa tapahtui etelästä, lännestä ja idästä. Lännen kirkko voitti täällä idän keski-ajalla. Pitkään olimme osa Ruotsia. 1800-luvulla olimme vain osaksi osa Venäjää.

Venäjän tai Neuvostoliiton etupiiriin meidät muiden sopimuksilla liitettiin vuonna 1807 Tilsitissä (Aleksanteri I ja Napoleon) ja vuonna 1939 (Hitler ja Stalin).

Nyt 2022 on jälleen ollut esillä vaatimus (Putin), että Suomi kuuluisi Venäjän etupiiriin, tai että ainakaan emme kuuluisi täysin länteen.

Putinin ja Bidenin tätä koskeva sopimus on kuitenkin erittäin epätodennäköinen. Melkein yhtä epätodennäköinen kuin Hitlerin ja Stalinin sopimus oli aikoinaan.

Toivottavasti tältä vain näyttää.

Markku Jalava
Markku Jalava
Olen kirkosta, historiasta, kulttuurista ja yhteiskunnasta (muun muassa) kiinnostunut toimittaja-viestintäpäällikkö. Virasta irti, mutta luottamustehtävissä jatkan innolla, ja kirjoittamista. Olen kirkkovaltuutettu ja kirkkoneuvoston jäsen Nurmijärven seurakunnassa sekä ex-kirkolliskokouksen jäsen. Kokemusta on suntionkin tehtävästä.