Televisio alkaa pullottaa kanaviltaan pelkkää tosielämää, jos nimikkeeseen on uskomista. Miten paljon ns. lähituntumaa tarvitaankaan ihmisiin, jotka kilpailevat julkisuushakuisesti Paratiisisaarella, alastomilla nahoillaan eksoottisilla rannoilla, ensitreffeiillään alttarilla, hengenpelastusryntäillään, kädettömillä kokkauksillaan, Alanyan DeTourilla, pirullisina puhelivälittäjinä jne.
Ilmeisesti paljon tarvitaan, koska muu ohjelmisto alkaa kaveta. Viikonloppuisin TV-viihde on kaventunut tähän suuntaan ellei se suolla Duudsoneita, Putousten onnettomia sketsihahmoja ja vastaavaa.
Mielestäni typerimpiä ja asenteellisimipia ovat sunnuntai-illan kotimaiset ohjelmat Ikuisesti nuori ja Vuosia nuoremmaksi. Ensimmäisessä koen myötähäpeää nuoruuttaan näytöstelevien suhteellisen aitojen ihmisten suuntaan – ja häpeää nuorten suhteen, jotka asennoituvat vahvasti mummosukupolveen ikään kuin rajoittimina. V-sanan käyttö hieman hillintyy senioreiden seurassa. Mitä muuta? Tyhmän meikkitytön kikattelua muikkujen perkauksen äärellä Kirosanoja. Kiljaisuja. Uhoa, kuinka kivaa, tettä ollaan ilman vanhuksia. Hyväuskoiset seniorit sen sijaan vannovat yhteiselon sopuun, nuorten läsnäolon merkityksellisyyteen… Voi parkoja..
Mitä nuorelle kikattaja-kiroilijalle kuuluu hetken perästä? Mitä tuleekaan nuoresta nyt tai vähän tätä ennen, keski-iässä, kun on vanha? Vaatisi seurantaa, mutta siihenhän tositev:llä näyttäisi olevan rahaa. Otettaiisin pari esimerkkiä nykynuorista vaikka vain viisi vuotta myöhemmin, kymmenen, kaksikymmentäviisi… Hän varmaan pyrkii uuteen ikinuori-ohjelmaan, tosin keski-iän nuorena! Missä menee raja, jolla ollaan rauhassa sitä mitä ollaan. Kaikella on oma aikansa! (Rakastan VT:n Saarnaajaa)
En kanna ammattikateudesta kaunaa ihmisille, jotka menevät ala-arvoiseen ikäistään nuoremmaksi -ohjelmaan. On naurettavaa kokea nuoruusihme pistoksin ja värjäyksin. Ymmärrän, että kampauksen, meikin ja pukeutumisen suhteen voi antaa vinkkejä. Olen aina antanut. Olin ennen yliopistoa menossa Ateneumiin tälle alalle. (Vanhenpani estivät). Miksi ei voisi tehostaa kauneutta siinä iässä, missä kukin todella on?
Rakastuin nuorena vanhoihin käsiin. Puhuin niiden kauneudesta TV:sä kilpaa Kalevi Sorsan ja erään kosmetologian asiantuntijan kanssa. Kalevi Sorsa tuli jälkenpäin kulisseisa kiittämään puheestani ja sanoi, että itsekin olisi puhunut käsistä, ellei haasteena olisi ollut estetiikka. Olin sen alan tohtori. Minulla oli onnekseni vapaus sanoa, että kauneus on teidän, katsojat, silmissänne.
Sanon tässäkin saman: kauneus on silmissämme. Myös älyssä ja tunteessamme. On jouluista sanoa, että vanhakin nyt nuortuu kuin lapsi leikkimään. Sen varjopuolta mainostaa Anttila TV:ssä, jossa vanhus repii lapsenlapsen käsistä lahjapakettia!!! Hullumpaa joulumainosta en tiedä, vaikka olisinkin huumorintajuinen. Olkoon. Hulluttelua on markkinoilla riittämiin. Ei tosin aina tarkoituksella. Boikotoikaa silti ikärasistinen mainos!
Miten sen tehdä? Itse otan yhteyttä Anttilaan. Ja jätän katsomatta TV:n tosi-ikinuorten ohjelmat. Olen varsin onnellinen ikäisenäni.
Jep, jopa 30v vanhat päälle nauretut jenkkisarjat tuntuvat rehellisemmiltä kuin nykyiset. ”yök”….ikset…