Toukokuun toinen sunnuntai
kyläkoulu koristeltu koivunoksin
äidit juhlapuvuissaan
rintapielissä silkkipaperiruusu
hellin käsin tehty
äitiyden arvomerkki
ilman mitään vaatimuksia myönnetty
minullekin
vaikka en aina onnistunutkaan…
parhaani yritin
ja rakastin
voi, kuinka rakastinkaan
ja yhä rakastan teitä lapseni!
soikoon siis tänään kiitoslaulu
kaikukoon riemukas viesti
meidän äitien ehtymättömästä rakkaudesta ja voimasta
rakentaa rauhaa
sulkea syliimme
siunata matkaan kaikki lapset
isot ja pienet
hehku siis ruusu rinnassani
puhalla lempeä toukokuun tuuli
iloisesti liehu siniristilippu
nyt on Äitienpäivä
Äitienpäivä on kokonaisuutena vähintään yhtä kirjava tuntemusten mosaiikki kuin presidenttimme tuore virallinen muotokuva. Kiitos yhdestä palasesta, Marja.
Äidilleni
Kissan käpälän ja ruusun tuoksu
keväästä kesään elämäs juoksu:
luonto ja puutarha
molempain sylin
tarjonnut sulle Tarhuri ylin.
Ja vuosia monta
unohtumatonta:
pimeät talvet, tuiskut ja jäät
kauniit päivät kuin myrskyisät säät.
tahtosi voimalla
kohtalon
ylitse päiväsi eletty on.
Saapuissa syksyn loistoon ruskan
hiljaa niin kätkit syömesi tuskan
katseesi käänsit lähimpään
ihmiseen toiseen ystävään
kukan ojensit
hymyilit
ja sanoitit:
”Kaitselmus kullekin kuormaksi antaa
sen verran vain minkä jaksaa kantaa”
Syntymäpäivänäsi 12.10.2002
Sydämellä, poikasi Seppo
Luontoa ja puutarhaansa syvästi rakastanut äitini
kuoli 97 – vuotiaana 23. 9. 2010