Tuhkakeskiviikko on paastonajan alku

Yaoundessa asuessamme näimme tuhkakeskiviikon katukuvassa. Katukuvaan ilmestyi ihmisten vilinään ihmisiä joilla oli tummanharmaa tuhkanvärinen risti otsassa. Muutamin paikoin jopa melkein puolet kadulla liikkuvista ihmisistä. Näkyi että miljoonakaupungin väki oli kristittyjä, kun olivat osallistuneet tuhkakeskiviikon liturgiaan ja ottaneet nöyrtymisen ja katumuksen ajan tunnuksen vastaan.

Paaston aika alkaa tuhkakeskiviikkona. Sitä vietetään 40 arkipäivää. Sunnuntait eivät kuulu paaston viettoon, koska ne ovat pääsiäisen oktaaveja. Meillä länsimaisen kirkon perinteessä pitkäperjantai ja hiljaisen viikon lauantai lasketaan tähän aikaan mukaan ja näin päädytään tuhkakeskiviikkoon pääsiäisen valmistautumisajan ensimmäiseksi päiväksi.

Itäisessä perinteessä pitkääperjantaita ja seuraavaa lauantaita ei enää lasketa valmistautumisaikaan vaan ne ovat jo osa juhlan viettoa. Näin heillä paaston aika alkaa laskiaissunnuntain iltaliturgiasta. Tuo liturgia alkaa iloisilla sävelillä ja värikkäillä liturgisilla vaatteilla sekä runsain kynttilöin. Liturgian aikana melodia tulee rauhallisemmaksi, valoja vähennetään ja liturgin pukua vaihdetaan yksinkertaisempaan. Koko liturgian toteutus kertoo että siirrytään rauhallispaan ajanjaksoon.

Aluksi pääsiäistä edeltänyt paasto kesti vain muutaman päivän. Silloin oltiin täyspaastossa. Sitten paasto piteni yhteen viikkoon. Silloin myös ruokailutottumukset muuttuivat. Suositeltiin että nautitaan vain vettä ja leipää, mahdollisesti vähän suolaa kuumempina päivinä. Kun paastonaika piteni, niin silloin paasto muuttui sellaiseksi että ei syöty lihaa paastonaikana, vaikka muu ruoka olikin sallittua ja käytännössä.

Arabiassa paastonaika oli liian pitkä jotta olisi voinut elää tuota aikaa ilman lihaa, koska paimentolaisten tärkein ravinto oli liha. Niinpä siellä tuo pidättäytymisen harjoitus muuntui muotoon ettei saanut syödä päiväsaikaan. Tämän käytännön sitten Muhammed otti sellaisenaan omien kannattajiensa käyttöön. Syntyi islamin ramadan kuukausi.

Kun meillä kristityillä paastonaika päättyy siihen että muistelemme syntiemme sovitusta, Jeesuksen uhrikuolemaa Jumalan Karitsana ja niin kuin juutalaisilla on käytössään pääsiäisateria, jossa syödään lammasta, niin islamissakin ramadan -kuukauden jälkeen vietetään lammasjuhlaa. Näin perinteemme kulkevat rinnakkaisina.

Vanhastaan kristikunnassa keskiviikko ja perjantai olivat paastopäiviä, jolloin ei syöty lihaa. Keskiviikko oli Juudaksen kavalluksen päivä ja perjantai Jeesuksen kuoleman päivä. Nämä päivät korvasivat fariseusten maanantain ja torstain viikottaisina paastopäivinä.

Keskiaikana maassamme oli tapana että sunnuntai ja torstai olivat lihansyöntipäiviä. Kun lihaan haluttiin täydennystä, niin sitä jatkettiin herneillä ja juhlavuuden takia syötiin myös pannukakkua. Näin torstaista muodostui perinteisen ruuan hernekeittopäivä. Tapa elää edelleenkin monin paikoin maatamme, kouluissa, ruokapaikoissa jne.

Paastonajan alkamisen viikolla tapahtui ihmisille tyypillinen ilmiö. Kun kerran torstaina ei enää voinut syödä lihaisaa hernekeittoa, niin hernekeittopäivä siirrettiin tiistaiksi. Syntyi tapa syödä hernekeittoa laskiaistiistaina. Ja koska paastonaikana suositeltiin muutoinkin rauhallisempaa elämäntapaa, niin sen vastapainoksi alettiin laskiaistiistaisin laskettelemaan mäkeä ja muutoinkin järjestämään kaikenlaista reipasta menoa.

Näin huomaamme että kirkon sisällöllisesti merkittävimmän juhlan eli dogmaattisesti sanoen meidän sovituksemme ja ylösnousemuksen toivomme suuren juhlan vaikutus näkyy arkisessa elämässämme jopa laskiaisen viettoa myöten.

Perustavilla opeilla ja keskeisillä dogmeilla on syvä vaikutus koko elämänkulkuumme.