Tuleeko yhtymämalli?

[Sami Lahtiluoma] En usko kirkolliskokoukselle esitetyn yhtymämallin tulemiseen. 54 prosentin kannatus on liian vähän. Enkä edes toivo saman mallin tuloa kaikkialle. Miksi esimerkiksi Jyväskylän seurakunta pitäisi purkaa ja muodostaa kokonaisuudesta yhtymä, jos siellä koetaan, että nykyinen malli toimii? Nähtäväksi jää, mitä ovat kansliapäällikkö Keskitalon peräänkuuluttamat luovat ratkaisut jatkosuunnittelussa. 


Hyvää yhtymämallissa on se, että hallintoa keskitetään ja pyritään tehokkaimpiin prosesseihin. Näin mm. toiminnan haavoittuvuus pienenee ja saadaan kehitettyä työn laatua. Silti olen jo vuosia miettinyt Kipan, Kirjurin, IT-aluekeskusten, seurakuntarakenteen kehittämisen työryhmien ja vapaaehtoisten liitosten äärellä sitä, hallitseeko kukaan kokonaisuutta. Vai päteekö kokonaiskirkon tasolla joskus sama kuin paikallisseurakunnissa: että esimerkiksi viraston asioista ei taloushallinnossa juuri tiedetä?


Yhtymärovasti-nimike ei toivottavasti elä enää pitkään. Ehkä sillä on haluttu hakea sitä ideaa, että paikka on sitten varmasti vain teologeille avoin. En kuitenkaan ymmärrä, miksi yhtymän johtajan tulisi olla teologi. Olisikohan yhtymämallin kannatus nykyisen laajuista, jos lääninrovastin pesti avattaisiin myös muille? Ehkä ei. Minusta yhtymän johtajan virka tulisi olla avoin myös ei-teologeille: hallinnon, johtamisen ja talouden ammattilaisille. Ja yhtymän johtaja on ihan hyvä nimi.


Puhutaan, että yhtymässäkin hengellisen olemuksen perusyksikkö ovat seurakunnat, joiden tulisi olla lähellä seurakuntalaisia. Miksi sitten samalla puhutaan siitä, miten yhtymienkin tulisi olla hengellisiä olemukseltaan? Tähän asti seurakuntayhtymämallissa ja Kipassa on korostettu tukipalvelujen keskittämistä ja näin saavutettavaa taloudellista tehokkuutta. Halutaanko yhtymämallissa myös hengellinen olemus keskittää? 


Olen aina pitänyt seurakuntayhtymistä. Niissä on mahdollista luoda monenlaista uutta ja yhteistä. Ja nykyinen seurakuntayhtymämalli on riittävän hyvä. Tosin aina voi parantaa ja kehittää, ja niin tuleekin tehdä. Erilaiset mallit toimivat, jos osapuolilla riittää yhteistyökykyä ja hyvää tahtoa. En kuitenkaan toivo, että saamme jatkossa vain yhden mallin. Paikallisesti on oltava muitakin vaihtoehtoja kuin kaikkien pakollinen kuuluminen seurakuntayhtymiin.


Sami Lahtiluoma
kehittämiskonsultti, kouluttaja
Koulutuskeskus Agricola

 

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli