Tulipa Virroilla käytyä
Aiheen antoi Evankeliumijuhla.
Lapset Hilary ja Elvira esiintyivät tanssien perjantai-illan nuorten tapahtumassa.
Colette esiintyi lauantaina paneelissa.
Hän oli myös Someron seurakunnan valtuuttamana seurakuntien edustajien kokouksessa.
Vuosikokoukseenkin osallistuimme tapamme mukaan.
Ohjelmaa oli runsaasti. Messujen anti oli suuri.
Monia tuttuja tapasimme päivien aikana.
Näin myös keskustelumme liikkuivat mitä erilaisimmissa kysymyksissä.
Vanhoja työtovereita, tuttuja eri maista ja maanosista oli heidän joukossaan.
Oli ilo tavata edesmenneen tätini yhdeksänkymppistä ystävää,
joka oli tullut omalla autollaan Loimaalta asti.
Poikkesin myös Virroilla asuvan kälyni luona.
Hän on jo ikääntynyt eikä enää jaksa liikkua paljoakaan.
Ensimmäinen vaimoni oli hänen sisarussarjastaan ensimmäisenä kuollut.
Keskustelimme sekä uskon kysymyksistä että suvun asioista.
Paljon mahtui päiviin.
Jos Jumala suo, niin ensi vuonna tapaamme Helsingissä.
Lähetystyön eteenpäin menosta muutama sana
Tänä vuonna 2016 siunattiin työntekijä työhön maahanmuuttajien keskuudessa Helsingissä. Toki käytännössä heitä on tavoitettu jo nykyisen muuttoaallon alusta asti kansanopistoilla ja muuallakin. Niinpä tänä vuonna Evankeliumijuhlilla oli mukana maahanmuuttajia.
Viime vuonna päätettiin aloittaa työ Israelissa. Jerusalemissa olevan Caspari- keskuksen toiminnan tukeminen on tehtävänä. Caspari-keskus on Raamatun ja juutalaisuuden koulutus- ja tutkimuskeskus, joka aloitti toimintansa vuonna 1982. Työn täsmennystä ollaan työstämässä.
Myös Etelä-Korean ja Myanmarin työ ovat alkaneet viime vuosina. Näiden kirkkojen johto oli mukana evankeliumijuhlilla.
Työ siis menee eteenpäin ja siitä me iloitsemme.
Enemmän aiheesta osoitteessa http://sley.fi/lahetystyo
Virroilla käynti toi mieleen muistoja opiskeluajan kesistä.
Aikoinaan opiskelijana ja nuorena aviomiehenä kävimme nykyisten Virtojen alueella kesämökillä erään kauniin järven rannalla. Silloiset appivanhempani omistivat mökin.
Omista tottumuksistaan ei pääse mihinkään. Tämän huomasin – eihän tiikerikään pääse raidoistaan.
Perjantaina kun olimme majoittumassa Tarjanteen taloon, niin huomasin että vieressä oli kirjakauppa. Ostin neljä kirjaa, yhden englanniksi, yhden saksaksi ja pari ranskaksi.
Toisen ranskankielisen luin lauantaiaamuna ennen ohjelman alkua, mutta sitten sunnuntaiaamuna olin jo niin väsynyt että nukuin aina aamupalaan asti, joten toiset jäivät kotiin luettaviksi.
Coletten puheenvuoro Virroilla 2.7. klo 12.30 pidetyssä paneelissa.
Keskustelun aihe oli Jumalan johdatus elämässä: ”Minä johdatan heitä, kun he kulkevat rukoillen.”
Etukäteen Colettea oli pyydetty kertomaan, miltä on tuntunut, kun Jumala johdattaa ihan uuteen maahan, uuden kielen ja erilaisen kulttuurin ja ilmaston maahan sekä mikä on ollut hienoa ja mikä vähemmän hienoa.
Tässä hänen tekstinsä:
1. Olen ajatellut Aabrahamia, jolle Jumala antoi käskyn lähteä isiensä maasta tulevaa maata kohti. Hän totteli ja lähti. Niin minäkin lähdin kotimaastani Kamerunista ja tulin Suomeen yhdeksän vuotta sitten juhannuksena 2007.
Aabraham lähti perheensä mukana. Niin minäkin tulin perheeni mukana, mieheni rovasti Matias Roton ja tyttöjen Hilary ja Elvira Nganoun kanssa.
2. Suomi oli minulle uusi maa. En tuntenut Suomen luontoa enkä paikkakuntia. En osannut puhua Suomen kieltä. Suomalainen kulttuuri oli tuolloin ja on yhä edelleen erilaista kuin kotimaassani Kamerunissa.
Nykyisin pystyn matkustamaan eri paikkakunnille.
Pystyn puhumaan suomen kieltä auttavasti.
Suomalainen kulttuuri on hyvin toisenlainen kuin meillä. Joka päivä saan opetella uusia ilmiöitä suomalaisesta kulttuurista.
3. Suomessa on neljä vuodenaikaa, kevät, kesä, syksy ja talvi. Kaikilla niillä on hyvät puolensa, mutta jos talvella tulee kova pakkanen, niin se tuntuu kovalta. Kylmä tulee luihin asti. Olen oppinut panemaan paljon villavaatetta päälle talvella, toppatakin ja muuta.
4. Kaikki mitä Jumala tekee, on hyvää. Elämään kuuluu myötä- ja vastoinkäymiset. Kaikki on Jumalan käsissä. Aabrahamin elämä ei ollut helppoa, näin myös jokaisen ihmisen elämässä on hyviä ja huonoja päiviä. Jeesus on luvannut olla kanssamme joka päivä maailman loppuun asti. Koska Jumala meitä johtaa, niin lopputulos on aina hyvä. Kaikki mitä Jumala tekee on hyvää. Olen kiitollinen siitä.
5. Suomessa asuessani olen huomannut että itsessäni en ole mitään, mutta Jumalan armo on täydellinen Jeesuksen tähden. Jumala on toiminut jokaisessa paikassa. Siksi olen hyvin kiitollinen.
Kiitos teille !
Tänä vuonna emme päässeet mukaan Eviksille. Ensi vuonna taas jHs.
Kimmo
Aina ei voi saada kaikkea. Meillekin on useasti tullut työesteitä juhlille tulon ajaksi.
Vuosi sitten Sastamalaan minä pääsin, mutta Colette oli töissä.
Aikoinaan Lohtajalle Colette pääsi, mutta minä en.
Lahdessa pari vuotta sitten olimme koko perhe.