Tammikuun alussa on tapana toivoa kaikkea hyvää uudelle vuodelle. Monet tekevät lupauksia ja päätöksiä. Itse aion pienin askelin tehdä elämäntaparemonttia. Haluan arkipäiviini lisää liikuntaa, terveellistä ruokaa ja levollisuutta. Uuden vuoden lupauksiin on tapana suhtautua lempeästi hymyillen, sillä kaikki ne eivät kovin kauaa kestä. Pienten askelten muutosta pidetään kyllä hyvänä siitä syystä, että vähän päivässä tekee jo aika paljon viikossa.
Evankeliumissa Luukkaan mukaan (Luuk. 4:16–21) Jeesus julistaa aivan erityistä vuotta: Herran riemuvuotta. Tämän Jeesus teki kotikaupunkinsa Nasaretin synagogassa, jossa hän oli vuorollaan lukemassa Jesajan kirjaa. Riemuvuosi ei merkinnyt kuulijoille vain suurten toiveiden vuotta, vaan se oli aivan erityinen joka 50. vuosi toistuva velkojen anteeksiantamisen sekä vankien ja orjien vapauttamisen vuosi. Silloin kuulutettiin kaikille uuden alun ja uuden mahdollisuuden aikaa. Tämä ei perustunut omaan ponnisteluun, vaan Jumalan käskyyn ja lupaukseen.
Riemuvuoden raamatullinen idea on loistava, vaikka se ei olekaan kotiutunut meillä lakeihin eikä yhteiskunnallisiin käytäntöihin. Silti voimme kristillisen uskon perusteella noudattaa elämässämme riemuvuoden periaatetta oikeastaan joka vuosi. Entäpä, jos tänä vuonna päättäisimmekin antaa anteeksi mahdollisimman monelle? Entäpä, jos päättäisimme auttaa mahdollisimman monia? Entäpä, jos emme välittäisi niin paljon meitä kahlitsevista odotuksista, vaan rohkeasti tekisimme sen mukaan, mitä pidämme oikeana ja rehellisenä?
Jeesus ei kutsu kuulijoitaan vain ulkoiseen elämäntaparemonttiin. Hän pyytää astumaan aivan uuteen todellisuuteen Hänen yhteydessään: ”– Herran henki on minun ylläni, sillä hän on voidellut minut. Hän on lähettänyt minut ilmoittamaan köyhille hyvän sanoman, julistamaan vangituille vapautusta ja sokeille näkönsä saamista, päästämään sorretut vapauteen ja julistamaan Herran riemuvuotta. Hän kääri kirjan kokoon, antoi sen avustajalle ja istuutui. Kaikki, jotka synagogassa olivat, katsoivat tarkkaavasti häneen. Hän alkoi puhua heille: ”Tänään, teidän kuultenne, on tämä kirjoitus käynyt toteen.” (Luuk. 4:18-21)
Uusi elämä Vapahtajan yhteydessä merkitsee syntien anteeksisaamista, vapautta ja iloa. Se on uutta elämäntapaa Isän, Pojan ja Pyhän Hengen valtakunnassa. Sinne kuljetaan Herran ristin kautta, mutta siellä eletään todeksi ylösnousemuksen voima, joka on enemmän kuin meidän ponnistelumme tai ryhdistäytymisemme. Se kantaa silloinkin, kun itse emme enää jaksa. Pohjimmiltaan riemuvuodessa on kysymys Jumalan säätämästä lepojaksosta, kuten on myös seitsemäs päivä. Antaudu tälle levolle ja sen hiljaisuudelle.
Pentti Tepsa
Kemijärven kirkkoherra
Mainio. Pyhää leikittelyä. Mie tykkään!
Josko vielä vähän leikiteltäs. Mitä Jeesus opetti?
Näin jouluna ois kiva muistipeli.
Kun olis edes oikea kuukausi!
Mitä sillä on väliä. Minä en kerran muistanut edes sitä, missä kuussa olin syntynyt, kun äkkiä kysyttiin..
Kyllä 25.12 päivän käytölle on perusteet. Ainakin voi sanoa että Messiaan syntyminen juuri silloin on parhaiten perusteltavissa. Täyttä varmuutta ei ole, mutta riittävä varmuus on kyllä esitelty täällä: http://www.areiopagi.fi/onko-joulu-sittenkin-alunperin-kristillinen-juhla/
Kyseisestä linkistä poimin yhden ajatuksen:
”Kuinka tämä kaikki sitten liittyy jouluun? Sehän on kirkkovuodessa aivan eri aikaan kuin pääsiäinen. Se liittyy jouluun siten, että varhaisten kristittyjen aikaisessa rabbiinisessa juutalaisuudessa oli tapana uskoa suurten profeettojen syntyvän samana päivänä kuin he kuolevat. Ylipäänsä merkittävien pelastushistoriallisten tapahtumien uskottiin tapahtuvan aina samaan vuodenaikaan.”
Tämä yhdistää omat teoriani sekä Jeesuksen synnystä että kuolemasta.
Jeesus olisi syntynyt v. 7 e.a.a. lehtimajajuhlan suurena sovituspäivänä, marraskuun 3. päivä, jolloin oli Jupiterin ja Saturnuksen kolmas ja täydellisin yhtyminen, joka ainoana vaihtoehtona olisi johdattanut tietäjät paikalle.
Jeesuksen kuolinhetki taas olisi auringonpimennyksen aikaan syksyllä 28. Silloinkin olisi ollut suuri sovituspäivä. Syy siihen, että Raamattu puhuu pääsiäisestä olisi se, että Barnaban kapina olisi keskeyttänyt sinä vuonna alkuperäisen pääsiäisenvieton. Jeesuksestakin sanotaan, ettei hän lähtenyt vielä näille pääsiäisjuhlille, mutta myöhemmin (syksyllä?) lähti. Hän kun tiesi etukäteen miten käy. Siispä pääsiäisjuhla oli siirretty eteenpäin, johon VT:n laki antaa mahdollisuuden.
Tämä on mielestäni mahdollista, valtaapitävien roomalaisten yrittäessä tasapainoilla hankalien juutalaisten kanssa. Se ettei asiaa ole aamatussa kerrottu, lienee Jumalan omituista huumorintajua…
Siis Barabbas oli se kapinoitsija. Ks alla. Sääli ettei kirjoitusvirheitä voi enää jälkikäteen korjailla.
Huumorilinjalla siis jatketaan;) Olenkin joskus miettinyt, kannattaisiko tuota areiopagi-sivustoa lueskella. No ainakin tämä artikkeli oli viihdyttävä.
Ihan omaa luokkaansa on Googlen vastaus hakuun sanalla areiopagi:
”Areiopagi.fi – tieteen, filosofian ja teologian risteys”
Barabbas oli lestes eli itsenäisyystaistelija, hänen etunimensä oli muuten Jeesus ja kun barabbas on sama kuin Bar abbas elki Iäsn p-oika ja kun toinekinJeeus oli Isän poika niin sopii kysyä Who was Who? Eteknin Vt:n typologian valossa,sillä sehän oli se vapaaksi päästetty uhrikauris, joka kansan synnit pois vei!
Vaikka en juuri ajatuksenjuoksuissasi, Seppo, perässä pysy enkä niitä kannata, niin tässä kohden mielestäni kiinnität huomioisi olennaiseen.
Oliko VT:ssä juuri se suuren sovituspäivän uhri, jossa toinen sonni uhrattiin ja toinen päästettiin vapaaksi erämaahan ”Asaelille” tms. Itse en näe tässä muuta merkitystä kuin sen, että tässä on taas yksi hämmentävä VT:n esikuva Kristuksen elämästä lisää.
Itselleni ei ole tärkeää se mitä tapahtui, vaan se, mikä viesti Jumalalla oli meille, tähän kaikkeen kätkettynä. Jos Jeesus oli Sana, niin silloin olennaista on Jeesuksen elämän sanoma – se mitä se kuvaa Jumalasta – , ei se että Jeesuksen ruumiin rusikointi ja verensä vuodattaminen olisi ollut välttämätöntä Isän kostonhimon lepyttämiseksi, tms.
Otaisko palstanpito tuon typosotkuni yltä pois ja sallisi tilalle tämän:
Barabbas oli lestes eli itsenäisyystaistelija, hänen etunimensä oli muuten Jeesus ja kun Barabbas on sama kuin Bar abbas eli Isän poika ja kun toinenkin Jeesus oli Isän poika niin sopii kysyä Who was Who? Etenkin Vt:n typologian valossa, sillä sehän oli se vapaaksi päästetty uhrikauris, joka kansan synnit pois vei!
En ole eksegeetti, mutta olen alkuperäiseltä koulutukseltani histoorikko. Tämän ymmärryksen pohjalta näen tämän aikataulun pelkkänä viihteenä. Luuk. 2 voidaan luontevimmin ymmärtää niin, että Maria ja Joosef olivat jo jonkin aikaa olleet Betlehemissä kun Marian synnyttämisen aika tuli. Asuinpaikka saattoi olla sukulaistalo, jossa ei ollut muuta eristyshuonetta kuin talli, synnytystä kun ei voitu häveliäisyyssyistä hoitaa koko suvun, myös miesten ja lasten, nähden. Tapahtuiko synnytys yöaikaan vaiko päivällä ei tekstistä ilmene. Ainoastaan paimenten enkeli-ilmestys sanotaan tapahtuneen yöaikaan. Nykyinen joulun päivämäärä on kirkon käyttöönottama vasta 300-luvulla, joten Jeesuksen oikea syntymäpäivä ei ole varmuudella pääteltävissä. Joitakin arvioita on tehty lampaiden laiduntamiskauden perusteella, jolloin on päädytty joko varhaissyksyyn tai kevääseen.
Viihdettähän tuo on ja viihteenä kai jotkut olisivat halunneet keskustelunkin pysyvän.
Omaan ”teoriaani” tuo syksy sopisi ihan hyvin.
Sääli, ettei historia eikä teologia voi juuri huomioida tähtitieteen löydöksiä. Vasta teorian eheys antaa selityksen osasille ja osaset kokonaisuudelle uskoa kohottavan vakuuttavuuden. Kirkko tyytyy siihen mitä teologian työkalupakki voi tarjota, sulkien pois yliluonnollisuuden vaikutuksen mahdollisuuden. Ei ihme, että sanoman vakuuttavuus ei ole kaksista, väki vieraantuu kirkosta ja intokristityt saavat julkisuutta suhteettoman paljon ja ihmisiä karkottavasti.
Koko vuorokautta juutalaisten tavalla käytettäessä auringon lasku aloittaa uuden vuorokauden. Jos puhutaan päivästä niin silloin se alkaa auringon noustessa noin kuuden aikaan.
En pysty laittamaan linkkiä, mutta tieto on peräisin Aikakirja3.68-109.pdf ( Almanakka helsinki.fi) Sivu on poistettu.
Lisään vielä tähän, että enkelit ilmoittavat tänään (tänä päivänä) on syntynyt vapahtaja (pelastaja). Paimenet ovat yöllä vartioissa, niin tämän perusteella voisi hahmottaa syntymän tapahtuneen auringon laskun jälkeen. Eli meidän tavalla laskien se olisikin voinut tapahtua aattona. En itse kuitenkaan pysty arvioimaan milloin ja minä päivänä.
Perustelen vielä noita omia aikapohdintoja laajemmassa kulmassa kuin syntymä. Luukas kertoo, että Jeesuksen vanhemmilla oli joka vuosi tapana mennä Jerusalemiin pääsiäisjuhlille. Betlehem oli lähellä Jerusalemia ja Nasaret oli pitemmän matkan takana. Loogisesti ajatellen ei olisi tavatonta, että yöpymiset olisivat tapahtuneet Betlehemissä.
Samaten yksi mielenkiintoinen tieto, joka ei näy käännöksissä on Luukas 2 4 ja 5. Viidennessä jakeessa lukee kanssa Marian kihlatun hänelle vaimoksi, ollen raskaana. Mietin, että onko Augustuksen käskyt saaneet liian suuren numeron mahdollistahan on, että nuorikko vietiin suvulle nähtäväksi.
Matteuksen mukaan tosin näihin Jerusalemin vierailuihin tuli muutaman vuoden tauko, mutta tietäjät eivät välttämättä nähneet vastasyntynyttä vaan alle kaksi vuotiaan lapsen. Sellainen asia on itselleni herännyt, että Luukas katsoi taakse päin kertoessaan. Siitä kulmasta miettien herää hyvin erilaisia kulmia. Tähtitieteen avullakaan ei pääse tarkan ajan hahmottamiseen tekstien valossa.
Jokainen vuosi on suotuisa ja onnellinen kun ymmärtää elämämme tarkoituksen. Lähimmäisen rakkauden merkityksen olemuksessamme.
Näin juuri. Hyvää uutta vuotta Reino.