Kotimaa24 uutisoi miten kirkko ei maksa veroja osinkotulostaan.
Jotta päästään neutraalimmalle maaperälle, muotoilen asian viittaamatta valtionkirkkoihin. Onko niin, että helluntailiikkeen pääosa joutuu maksamaan veroa tilanteessa, jossa Adventtikirkko ei joudu? Jos on, onko tämä reilua? Tässä on kaksi eri kysymystä. Keskityn tässä vain ensimmäiseen.
Tuloverolain 21 § 2. momentti kuuluu
Evankelis-luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkkokunta sekä muu uskonnollinen yhdyskunta ja niiden seurakunnat samoin kuin niiden palveluksessa olevia varten perustettu eläkelaitos, eläkesäätiö ja eläkekassa suorittavat veroa kunnalle 124 §:n 3 momentissa tarkoitetun tuloveroprosentin mukaan.
Adventtikirkko on tuollainen muu uskonnollinen yhdyskunta. Helluntaliikkeen pääosa ei ole.
Kuitenkin laki jatkuu mm.
Yleishyödyllisenä yhteisönä voidaan pitää muun muassa maatalouskeskusta, maatalous- ja maamiesseuraa, työväenyhdistystä, työmarkkinajärjestöä, nuoriso- tai urheiluseuraa, näihin rinnastettavaa vapaaehtoiseen kansalaistyöhön perustuvaa harrastus- ja vapaa-ajantoimintaa edistävää yhdistystä, puoluerekisteriin merkittyä puoluetta sekä sen jäsen-, paikallis-, rinnakkais- tai apuyhdistystä, niin myös muuta yhteisöä, jonka varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen tai sosiaalisen toiminnan harjoittaminen taikka tieteen tai taiteen tukeminen.
Tällaisten yhteisöjen verotuksesta säädetään verohallinnolle mahdollisuus vapauttaa verosta. Tämän edellytyksistä säädetään mm.
Yleishyödyllisen yhteisön voidaan katsoa harjoittavan yhteiskunnallisesti merkittävää toimintaa, jos sen varsinaisena tarkoituksena on valtiollisiin asioihin vaikuttaminen rekisteröitynä puolueena taikka sosiaalisen tai muun yhteiskunnallisesti tärkeitä tarpeita palvelevan toiminnan harjoittaminen, mikäli tämä toiminta on koko valtakunnan alueen kattavaa tai muuten laajaa, vakiintuneen muodon saavuttanutta ja pysyvää.
Mikä tämän lain tulkinta on? Voiko yhdistysmuotoisten helluntaiseurakuntien perustama järjestö olla esitetyllä tavalla ”yleishyödyllinen”? Onko lainsäädännössä eri ryhmien kohtelussa todellista eroa, vai onko kyse vain monimutkaisesta muotoilusta? Entä voiko teoriassa Adventtikirkko pyörittää vaikkapa laajaa osakekauppaa ja säästyä veroilta pelkästään oikeushenkilön muodon vuoksi?
* * *
Mielestäni ”yleishyödyllinen” on oudon kuuloinen termi. Onhan esimerkiksi uskonnollisen kannan levittäminen toisten mielestä hyöydllisin asia maailmassa, toisten mukaan haitallista. Harvempi järjestö tekee sellaista, mikä on kaikkien mielestä hyvää.
Ympyrä kiertyy yllättävän lyhyessä ajassa umpeen. Osallistuvalle sosiaaliturvalle oli joskus olemassa mielestäni rehellisempikin ilmaisu: siirtotyömaat/pakkotyöleirit.
Siihen maailman aikaan oli sentään tekemätöntä työtäkin ja siirtotyömailta sai palkkaa. Nykyään ei ole paljon työtä tarjolla ja osallistava sosiaaliturva olisi pelkkää työttömien nöyryyttämistä ja ihmisarvon pilkkaamista. Ei puutu kuin oranssit haalarit.
Kari-Matti Laaksonen :”Ympyrä kiertyy yllättävän lyhyessä ajassa umpeen. Osallistuvalle sosiaaliturvalle oli joskus olemassa mielestäni rehellisempikin ilmaisu: siirtotyömaat/pakkotyöleirit.”
Ympyrä jatkaa kiertymistään. Henk.koht. ehdotukseni jo vuosia sitten oli pitkäaikaistyöttömille myönnettävä kansalaispalkka negatiivisine tuloveroineen, että he voisivat ihan-ite vailla järjestelmän luukuilla tapahtuvaa nöyryyttämistä etsiä itselleen toimeentulon, mutta eniten asiaa on vastustanut vasemmisto ja ay-liike.
Hmmm… Eikös tuossa ole ollut puhetta kahdesta tunnista viikossa? Siitä on aika pitkä matka pakkotyöleireihin.
Toisaalta, jos pirulle antaa pikkusormen…
Jossain oli esillä ehdotus, että yrityksetkin saisivat apua pieniin siivousaskareisiin. Notta jos insinööritoimistossa viidestä insinööristä yksi saa kenkää, niin toimisto voisi tilata hänet siivoamaan niiden neljän sotkut kahvihuoneessa kerran pari viikossa.
Varsin mielenkiintoinen kysymys. Ehkä täältä joku asiantuntija löytyy. Paras lienee verottaja.
Tietoni mukaan niin kauan kuin yleishyödylliseksi määritelty yhteisö ei lähde selkeään bisnekseen vaan kerätyt varat käytetään yksinomaan oman toiminnan ylläpitämiseen, sen ei tarvitse maksaa veroja. Verottaja on käsitykseni mukaan aika tarkka tässä.
Se mikä yhteisö sitten on yleishyödyllinen määritellään laissa, kuten itse kirjoitat. Jos tarkennusta haluaa, lienee syytä keskustella asiaan perehtyneen juristin kanssa eli missä raja menee.
Lisäisin vielä, että kysymyksesi on ehkä vähän merkillinen. koska itse lopussa kirjoitat, että ”Harvempi järjestö tekee sellaista, mikä on kaikkien mielestä hyvää.”
Viittasin tällä ihan vain tuohon minusta hullunkuriseen termiin ”yleishyödyllinen”.
Alla jotain siitä, mitä yleishyödyllisyys merkitsee verottajan näkövinkkelistä.
https://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Yhdistys_ja_saatio/Tuloverotus/Milloin_yhdistys_tai_saatio_on_yleishyod%2811733%29
Voidaan perustaa säätiö joka jakaa stipendejä vaikka Jaakkimassa syntyneiden ja heidän jälkeläistensä opintojen tukemiseksi. Stipendit julistetaan haettavaksi ja säätiön hallitus kokoontuu asian johdosta. Hakijoita ei ole tai on mutta hallitus saa joka tapauksessa kokouspalkkiot. Hallituksen kannalta on parempi mitä vähemmän hakijoita on, koska sitä kauemmin riittää jaettavaa hallituksen jäsenille.
Esimerkkini on keksitty ja kärjistetty mutta on olemassa säätiöitä jotka lähinnä jakavat kokouspalkkioita hallituksensa jäsenille. Säätiö on erinomainen keino piilottaa omaisuutta aivan laillisesti verotuksen ulottunattomiin. Samoin se on hyvä rahasampo säädekirjan laatijallle.