Minä uskon Jumalaan, kaikkivaltiaaseen Isään, taivaan ja maan Luojaan.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, että Jumala on luonut minut sekä koko luomakunnan, antanut minulle ruumiin ja sielun, silmät, korvat ja kaikki jäsenet, järjen ja kaikki aistit sekä pitää niitä jatkuvasti yllä. Hän antaa myös vaatteet ja kengät, ruoan ja juoman, kodin ja konnun, vaimon ja lapset, pellon, karjan sekä kaiken omaisuuden. Hän suo minulle joka päivä runsaasti ruumiin ravintoa ja kaikkia elämän tarpeita, suojelee kaikilta vaaroilta, turvaa ja varjelee kaikesta pahasta. Kaiken tämän hän tekee yksinomaan isällisestä, jumalallisesta hyvyydestään ja laupeudestaan, vaikka en sitä lainkaan ansaitse enkä ole sen arvoinen. Tästä kaikesta minun on häntä kiitettävä ja ylistettävä ja tämän vuoksi häntä palveltava ja toteltava. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Ensimmäinen uskonkohta(sivu 305)
Uskotko Isään Jumalaan, joka on luonut koko luomakunnan vai evoluutioon ja sattumaan; miksi ja mikä merkitys luomiskertomuksella tai alkuräjähdyksellä ja sattumalla on meille?
Arkkipiispa Jukka Paarma: ”Jumala nähdään takaapäin. Jumala ikään kuin kätkeytyy vastakohtaansa. Jumala ei suostu ihmisten paljastamaksi tai ihmisten selitettäväksi. Jumala on salattu Jumala ja hänen voimansa näkyy hänen heikkoudessaan, Jumalan kirkkaus pimeyden keskellä ja hänen läsnäolonsa tunnetaan poissaolon kokemuksen keskellä.”
Miksi meillä on salattu Jumala?
Mikä merkitys meille on Isä meidän -rukouksella?
Linkki arkkipiispa Jukka Paarman hyvään saarnaan Roomassa:
http://www.evl.fi/arkkipiispa/jp17-1-99.htm
Kaikki julkaistut blogini:
Ari, kiitos hienosta vastauksesta. Jeesus on Herra!
Matt. 7:21
Ei jokainen, joka sanoo minulle: ’Herra, Herra!’, pääse taivasten valtakuntaan, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon.
”Eihän Jumala ole edes ilmoittanut itseään ihmiselle muuten kuin pelastaakseen tämän kuolemasta ja helvetistä.” Efesolaiskirjeen 3. luku puhuu Jumalan suunnitelmasta, jonka Hän on ilmoittanut. Sitä ei tarvinne lainata tähän. Minä en löydä siitä juurikaan kysymystä yksityisen ihmisen pelastumisesta tai joutumisesta kadotukseen. Sen sijaan luku on ylistystä ihmisiä rakastavalle Jumalalle, jonka lupaukset koskevat Jeesuksen tähden kaikkia kansoja.
Monet uskovat ovat löytäneet Jumalan lupauksen pelastuksesta jo ensimmäiselle ihmisparille kerrottuna ja siitä edelleen, kuten Herramme sitten Emmauksen tiellä itse asiassa kuultuna sanoo.
Harmi, että sinä et löydä Raamatusta, mitä monet uskovat ovat löytäneet.
Liekö ihme, kun et luota Jumalan ilmoitukseen kokonaisuudessaan.
Jumala on koko ajan yksilöiden Jumala, hän on Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumala, hän on omansa nimeltä kutsunut, hän kantaa ja pelastaa vielä kun hänen hiuksensa harmaantuvat.
Kansoista puhuminen yksilöiden sijasta on pelkkää sanasaivartelua.
On se kumma, kun Martti Pentin raamatunkohtien lainaamisessa on aina kyse ”sanasaivartelusta”.
Vai olisiko niin, että Ojala hyväksyy vain sellaisten kohtien kirjaimellisen, sanatarkan tulkinnan, jotka sopivat hänen näkemyksiinsä? Kumpihan ei ”luota Jumalan ilmoitukseen kokonaisuudessaan”?
Mahtaa Raamatusta löytyä tilaa monillekin erilaisille tulkinnoille ja painotuksille – jos esiymmärrys ei sokaise liikaa.
En voi sinua auttaa ymmärtämään.
Kerrankin olemme jostain täysin samaa mieltä
Jos tekstejäni on noin vaikea ymmärtää, koetan mahd. yksikertaisesti selventää asian uudeleen:
Keskustelun aiheena oli psalmin katkelma
”Tutki minua Herra”
Kysymys on siis siitä, minkälaista tutkimista rukoilija pyytää?
Tekstin mukaan kysymys on siitä, että rukoilija itse kuulee Herralta vastauksen, onko hän oikealla tiellä vai ei.
Muutenhan tutkimispyynnöstä ei ole mitään hyötyä, kun se tieto jää sinne ylimmäisiin kamareihin Jumalan luo.
Rukoilija haluaa siis löytää itsensä ja oman kuvansa todellisena.
Hän sanoo: ”Tutki minua Herra”.
Tämä vastaa uskovien yleistä kokemusta ja sitä kutsutaan uskossa kasvamiseksi.
On aivan perusteltua sanoa, että tätä Jumala juuri haluaa, koska hän haluaa pelastaa jokaisen ihmisen.
Sen mukaisesti hän kutsuu jokaista ihmistä henkilökohtaisesti.
Tämä yksilön pelastus on Jumalan tahto, kuten Jeesus sanoo fariseuksille:
”Uskokaa minuun ja Häneen, joka minut lähetti”. Se on Jumalan tahdon mukainen teko eli sitä Jumala ihmiseltä tahtoo.
On saivartelua puhua tässä yhteydessä kansoista, koska pelastuksen edellytys on henkilökohtainen usko, ei kansan usko, joskin uskovan kansan keskuudessa on
helpompi löytää evankeliumi ja tulla uskoon. Sitä vartenhan maailman edistyksellisin aate koetti hävittää kristinuskon.
Sanasaivartelu on näin ollen varsin sopiva sana.
Juha Heinilä, etkö näe ristiriitaa kirjoituksissasi (ajatuksissasi), sanot ”Jeesus on Herra” mutta toisaalla sanot ettei Jeesus puhu totta??
Luuk. 16:16
Laki ja profeetat olivat Johannekseen asti; siitä lähtien julistetaan Jumalan valtakuntaa, ja jokainen tunkeutuu sinne väkisin.
Ari, minä en ole epäillyt Jeesuksen sanoja. Sinun syytökset muistuttavat Saatanan syytöksiltä, mutta toivon, ettet jatka niitä, koska se vain osoittaa sinun oman tilasi.