Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen.
Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Kolmas uskonkohta(sivu 306)
Kuka on Pyhä Henki ja mikä tehtävä Hänellä on?
Keillä on Pyhä Henki vai onko se salaisuus, jota kukaan ihminen ei voi tietää?
Mikä merkitys on 10 käskyllä; tekeekö niiden noudattaminen meistä kristityn?
Mitä pyhitys tarkoittaa?
Miksi on ainoastaan yksi pyhä kristillinen kirkko; mikä yhdistää jonkun seurakunnan pyhään kristilliseen kirkkoon?
Kaikki julkaistut blogini:
”On todella vaarallista, jos väitämme Pyhän Hengen toimivan miten vain.” Näinkin on varmasti, mutta sekin on väärin, että uskomme Raamatun kirjaimen hallitsevan Jumalan elävää Henkeä. Voimme toki luottaa siihen, että Jumala muuttaessaan mieltään toimii vanhurskaasti ja laupiaasti: ”Jumala näki, että he kääntyivät pahoilta teiltään. Niin hän muutti mielensä eikä sallinutkaan onnettomuuden kohdata niniveläisiä, vaikka oli sanonut tuhoavansa heidät.”
Martti Pentti, kiitos kommentista. Eipä tarvitse jäädä epävarmuuteen, kun luottaa Jumalan kirjoitettuun sanaan.
Jorma. En usko, että pyhittymiskäsityksissämme on mitään eroa. Pyhittyminen on täysin Kristuksen työ meissä. Mikään ei ole niin raskasta ja vaarallista kuin pyhittyminen, jota ihminen tekee omin voimin.
Juha, et tainnut ihan ymmärtää, mitä yritin sanoa. Raamatun sanoma sinänsä ei ole vanhentunut, mutta sen tapa esittää asioita voi olla vanhentunut, samoin Lutherin. Samat asiat esitetään tänä päivänä eri tavalla. Ei siksi, että tuudittautuisimme jotenkin väärään armoon vaan että ylipäätään ymmärtäisimme armon.
”Sillä kolme on, jotka todistavat: Henki ja vesi ja veri, ja ne kolme pitävät yhtä.” Miten kirjoitettu sana liittyy tähän kolmikkoon? Raamatustahan me toki kaikki nämä luemme, mutta se on silti vain kirjakokoelmana välikappale sille, mikä on todellista ja elävää: ”Hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.”
Kari, toki asioita voi esittää eri lailla, mutta niitä ei saa muuttaa muuksi kuin mitä ne on. On hienoa, jos osaa esittää asiat ymmärrettävästi, mutta mitään sanomatonta pullamössöä se ei saa olla. Laki ja evankeliumi pitää tulla selkeästi, eikä niitä saa sekoittaa.
Matti Pentti, tästä keskusteltiin Tunnustuskirjat – Luominen -kommenttiketjussa. Lukaise sieltä. Tämänkin kohdan oikea ymmärrys ei ole vuosien varrella muuttunut.
Jari, kiitos kommenteista. Ajattelen pyhittymiestä samoin kuin sinä.
”Tämänkään kohdan oikea ymmärrys ei ole vuosien varrella muuttunut.” Oletko varma, että sinun ymmärryksesi on se oikea? Jospa sinun olisi pitänyt vuosien varrella omaasi muuttaa tai ainakin avartaa? Pyhittyminen ei ole uskoni mukaan näköalan kaventumista vaan laajentumista.
Pyhittyminen voi toki joskus olla näköalojen laajentumistakin, mutta se on, tai ainakin pitäisi olla, usein myös tien kapenemista, kun elämästämme karsiutuvat sellaiset asiat pois, jotka osoittautuvat Jumalan tahdon vastaiseksi eli synniksi. Uskova ei voi olla kannattamassa sellaisia näköaloja, jotka sotivat Jumalan tahtoa vastaan. Sellaisten asioiden kannattaminen ja suosiminen ei ole näköalojen laajentumista, vaan tottelemattomuutta.