Tunnustuskirjat – Pyhitys

Minä uskon Pyhään Henkeen, pyhän kristillisen kirkon, pyhien yhteyden, syntien anteeksiantamisen, ruumiin ylösnousemisen ja iankaikkisen elämän. Aamen. 

Mitä se merkitsee? Vastaus: Uskon, etten voi omasta järjestäni enkä voimastani uskoa Herraani Jeesukseen Kristukseen enkä päästä hänen luokseen, vaan että Pyhä Henki on kutsunut minut evankeliumin välityksellä, valaissut minut lahjoillaan, pyhittänyt ja säilyttänyt minut oikeassa uskossa. Samalla tavalla hän maailmassa kutsuu, kokoaa, valaisee, pyhittää ja Jeesuksen Kristuksen yhteydessä varjelee koko kristikunnan ainoassa oikeassa uskossa. Tässä kristikunnassa hän joka päivä antaa minulle ja jokaiselle uskovalle rajattomasti kaikki synnit anteeksi, herättää minut ja kaikki kuolleet viimeisenä päivänä sekä lahjoittaa minulle ja kaikille uskoville iankaikkisen elämän Kristuksessa. Tämä on varmasti totta.
Tunnustuskirjat/Vähä katekismus/Kolmas uskonkohta(sivu 306)
b2ap3_thumbnail_Pyh-Henki.jpg

Kuka on Pyhä Henki ja mikä tehtävä Hänellä on?

Keillä on Pyhä Henki vai onko se salaisuus, jota kukaan ihminen ei voi tietää?

Mikä merkitys on 10 käskyllä; tekeekö niiden noudattaminen meistä kristityn?

Mitä pyhitys tarkoittaa?

Miksi on ainoastaan yksi pyhä kristillinen kirkko; mikä yhdistää jonkun seurakunnan pyhään kristilliseen kirkkoon?

 

Kaikki julkaistut blogini:

Juhan blogit

Blogiarkisto

  1. Taitaa olla niin, että kaikkialla missä sekä lain saarnaaminen että oikeaoppisuus korotetaan, siellä armo alkaa unohtua ja silloin ihminen kärsii. Armon ja rakkauden kokeminen kun on ihmiselle elintärkeätä.

    Kari, kun Jumalan lakia oikein saarnataan, niin sen perästä pitää saarnata puhdasta evankeliumia Jeesuksesta Kristuksesta. Kun Jumalan laki unohdetaan, niin evankeliumi Jeesuksesta Kristuksesta unohdetaan tai siihen on sekoittunut lakia. Armo ilman Jeesusta ei ole armoa. Taida liikkua väärissä ympyröissä. Kiitos kommenteista.

  2. ”En näe mitään hyvää siinä, että minä katsoisin jonkun muun syntistä elämää eli laajentaisin näköalaa.” En tarkoita mitään synnin katselemista vaan sen näkemistä, että lähimmäinen kärsii synnin seurauksista. Tarkoitan myös sen näkemistä, kenen synnistä on kysymys. Entäpä, jos lähimmäinen kärsii minun syntini tähden? Näköalan laajentaminen on toki myös Jumalalta saatujen lahjojen näkemistä ja niistä kiittämistä.

  3. Entäpä, jos lähimmäinen kärsii minun syntini tähden?

    Martti Pentti, kiitos kommenteista. Ei siinä tarvitse mitään laajentaa näkökulmaa. Synnin tunnustaminen ja korvaaminen lähimmäiselle aiheuttaman vahingon (tai toiminnan muuttaminen), jos mahdollista.

  4. ”On hyvä pohtia sitä, missä saa sitä ravintoa, joka vie perille ja onko se tie, jota kuljen vievä Taivaaseen vai kadotukseen?” Eikö pyhitys ole sitä, että ryhtyy jakamaan elävää ravintoa edelleen lähimmäisilleen? Kristityt on kutsuttu suolaksi ja valoksi maailmaan, elävän veden lähteiksi muidenkin virkistykseksi. Vain omasta pelastuksesta huolehtiminen on sitä kapea-alaisuutta, johon tarvitaan näköalojen avartumista.

  5. Ei Jari kujeile selvässä asiassa. Jari, joka itse on vain ja ainoastaan armosta pelastunut syntinen, viihtyy ja liikkuu vain toisten vain ja ainoastaan armosta pelastettujen syntisten kanssa. Se, että joku jossakin on mahdollisesti puhunut/kirjoittanut läpiä päähänsä, ei muuta Jarin ja kumppaneiden attityydiä pelastuksenasioihin, joka pysyy samana.

    Eihän esimerkiksi Tulkaa kaikki liikkeen, joka on ”luterilainen” liike, kannanotot hetkauta Jormankaan attityydiä, eikö vain? Pysytään me sillä pohjalla, jonka varmasti tiedämme kestävän, ja josta olemme varmoja.

Juha Heinilä
Juha Heinilä
Olen IT-suunnittelija Vantaan Rajakylästä. Kuulun Pyhän Kolminaisuuden luterilaiseen seurakuntaan, joka on Suomen evankelisluterilaisen lähetyshiippakunnan Vantaan seurakunta. Luen mielelläni vanhoja hyviä luterilaisia kirjoja. Käsittelen blogissa kristityn elämää unohtamatta Raamattua ja Tunnustuskirjoja.