Eivät ainoastaan muutamat meikäläiset vaan jo vanhat kristilliset kirkon opettajat ovat eri tavoin selittäneet sitä uskonkohtaa, jonka mukaan Kristus astui alas helvettiin. Niinpä me tässäkin kysymyksessä jäämme pitämään kiinni yksinkertaisesta kristillisestä uskostamme ”Minä uskon Herraan Kristukseen, Jumalan Poikaan, joka on kuollut, haudattu ja astunut helvettiin.” Noudatamme näin tohtori Lutherin neuvoa, jonka hän meille antaa siinä Kristuksen helvettiin astumista käsittelevässä saarnassa, jonka hän v. 1533 piti Torgaun linnassa. Tunnustus erottaa Kristuksen hautaamisen ja helvettiin astumisen eri uskonkohdaksi. Siinä lausumme julki yksinkertaisen uskomme, jonka mukaan Kristuksen koko persoona, Jumala ja ihminen, on hautauksen jälkeen astunut alas helvettiin, voittanut Perkeleen, kukistanut helvetin vallan ja riistänyt Perkeleeltä koko hänen mahtinsa.
Me emme saa ”rasittaa itseämme yrittämällä syvällisesti ja terävästi pohtien saada selville, kuinka se oikein tapahtui”, sillä tämä uskonkohta ei ole ”järjen ja viisauden aistin” tajuttavissa. Yhtä huonostihan me ymmärrämme edellistä uskonkohtaa, sitä kuinka Kristus istuutui Jumalan kaikkivaltiaan voiman ja majesteetin oikealle puolelle. Meidän on määrä vain uskoa ja pitää kiinni sanasta. Niin säilytämme asian ytimen ja sen lohdun, että ”helvetti ja Perkele eivät saa vangikseen eivätkä pysty vahingoittamaan” meitä eivätkä ketään Kristukseen uskovaa.
Tunnustuskirjat/Yksimielisyyden ohje/9. Kristuksen laskeutuminen helvettiin (sivu 450)
Miksi Jumalan Poika tuli Taivaasta tänne maanpäälle?
Miksi Jumalan Pojan piti käydä Helvetissä?
Miksi Jumalan Pojan ylösnousemus ja Taivaaseen astuminen on meille tärkeää?
Miksi meidän on (tai ei ole) helppo uskoa Taivaan ja Helvetin olemassaoloon?
Pitääkö meidän pelätä Herraa vai Helvettiä vai molempia?
Kaikki julkaistut blogini:
>>>Pienessä lapsessa on perisynnin osallisuus, mutta hänessä ei ole perisynnin syyllisyyttä. Siten kun hän tulee sellaiseen ikään ja kehitystasoon, että hän on vastuussa teoistaan, hänelle tulee myöskin syyllisyys, silloin kun hän tekee väärin>>>
Tämän mukaan lapsen synti on tekemistä. Synti on kuitenkin jotain muuta eli syyllisyyttä. Tekeminen on vasta sen synnin hedelmä.
Tällaisen keinotekoisen näkemyksen varassa kuuliaisuuskaste lepää, ja sen varassa taas koko pelastus.
Jorma. Jos jotain olen koettanut täällä korostaa, niin se on juuri korostamasi USKO. Ainoa kerskaukseni aihe on Kristus, itsessäni kun ei kerskaamista ole.
Vapaissakin suunnissa on, ellei enemmistö, niin ainakin huomattava osa ihmisistä, lapsuuden kristittyjä, aivan kuten kirkon herätysliikkeissä.
Hyvin tiedät, etten ole täällä koskaan kerskaillut pyhällä elämälläni. Aivan päin vastoin kuin Jorma luulee, näen aivan samalla pyhyyttä monissa luterilaisissa uskovissa kuin näen sitä vapaiden suuntienkin uskovissa. Ei ihmisen pyhyys ole kirkkokunnasta kiinni.
>>Huh huh! Luterilaisen kasteteologian järjettömyys näkyy parhaiten juuri tässä. Miksi Jeesus sanoi sitten ”Lasten kaltaisten on taivasten valtakunta”? >>>
Hyvä Jari Niemelä! Mitä on lasten kaltaisuus?
Eihän se ole synnittömyyttä eikä viattomuutta, jos se sinulle ja minulle on asetettu esikuvaksi – vai oletko jo päässyt viattomuuden ja synnittömyyden tilaan (ja siten taivaskelpoiseksi)?
Lapsen kaltaisuus on halu tulla Jeesuksen luo ja kuulla häntä!
Siinä me voimme kumpikin ahkeroida
Ei se ole, Jorma, ollenkaan keinotekoinen näkemys. Se on aivan linjassa sen tosiseikan kanssa, ettei kadotuksessa ole lapsia, vaan pelkästään aikuisia.
Raappana ei ilmeisesti ymmärtänyt tekstini sisältöä. Se kohdistui luterilaisen kasteen vastaisuuteen.
Halusin vain osoittaa, miten järjetön tuo Arin & Jarin usein toistama argumentti on.
Sellaisen valinta voi kertoa keskustelijan oman asian heikkoudesta.
Kuten totesin se, argumentti, että lapsena kastetuista niin moni elää kasteensa vastaisesti erossa Jumala-yhteydestä EI KELPAA argumentiksi.
Perustelin asiaa sillä, että esim. hellareiden seurakunta koostuu uskossa olevista aktiiveista, kun taas kirkon seurakunta uskossa olevista ja epäuskossa olevista.
Toin tähän rinnalle herätyskrist. seurakunnan todeten, että siellä oleva tilanne on hyvin analoginen hellareiden kanssa, ja he ovat kaikki lapsena kastettuja.
Se keitä on helvetissä, on mauton piuheenaihe.
Sitäpaitsi, se kuuluu Jumalan suvereenin toiminnan alueelle, ei ihmisen funtsittavaksi ollenkaan.
Ihmettelen vain, miten kukaan voi päästä taivaaseen ilman Kristusta.
>>>Jorma. Jos jotain olen koettanut täällä korostaa, niin se on juuri korostamasi USKO. Ainoa kerskaukseni aihe on Kristus, itsessäni kun ei kerskaamista ole.>>>
Varmasti Jari Heinilä osaisi minua kauniimmin vastata tähän. En pyri riitaan tai loukkaamaan ketään.
Tuo kasteasian jatkuva esille ottaminen antaa aiheen pieneen epäilykseen, onko asia todella niin kuin sanot. Sen pitäisi näet jäädä taustalle.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että myös ehtoollinen on tarkoitettu vain uskoville. Tuskin siellä vapaiden suuntien porukoissakaan on kuitenkaan todellisuudessa täysin synnittömiä ja puhtaita uskovia kuuntelemassa saarnaa tms.
Jorma. En tiedä, ketä tarkoitat luterilaisen kasteen vastaisuudella. Ei ole mielekästä vastustaa luterilaista kastetta, enkä siihen halua ruutiani tuhlata. Mielekkäämpää on näet puhua oikean asian puolesta kuin vastustaa väärää. Se pätee myös kasteeseen.
En ymmärrä tuota selvien asioiden väistelyä, jota aika ajoin luen, nyt viimeisimmässä vastauksessasi Jari.R.
Kun luet omaa viestiäsi tänään klo 11:53, on siinä varsin vahvasti kyseenalaistettu luterilainen kasteteologia.
Kun siihen sitten vastaa, asia jää siihen, tullakseen jälleen esiin samoin argumentein jossakin toisessa blogisivustossa. En ymmärrä sitä.
Ei tämä aihe herätä minussa suuria intohimioja, mutta jos keskustellaan, keskustellaan sitten reilusti.
Puhukaamme sitten asiaa, mutta ei siitä, miksi niin moni luterilainen huoraa ja ryyppää ja hakkaa vaimoaan. Ne asiat eivät kuulu kasteteologiaan.
Jorma. Reiluun keskusteluun kuuluu sekin, ettet pistä suuhuni jonkun toisen henkilön kommentteja. Olen aina valmis keskusteluun, mutta vain omilla ajatuksillani, en jonkun toisen. Enhän minäkään pistä sinun suuhusi esimerkiksi Juha Heinilän kommentteja.
Katos vaan. Jotain tuollaista osasin jo odottaakin.
En huomannutkaan että täällä on tänään ollut
kaksi Jari Raappanaa. Anteeksi kovasti!