Kolumnissa Pahan kirkko (HS 17.10.2021) kirjailija Jari Tervo tukeutui José Saramagon ja Martti Lutherin väittämiin: katolinen kirkko on läpimätä.
Yritys puolustaa selibaattia on Ranskan pappien pedofiliasotkun jälkeen ehkä intellektuaalinen itsemurha. Yritän silti.
Askeesi ja selibaatti ovat hyveiden aristokratiaa. Onnistumisprosentti on pieni, mutta ne ovat kristillisyyden ydintä. Niistä ovat inspiroituneet katoliset suurmiehet Franciscus Assisilaisesta Salvador Daliin.
Ranskassa on kymmenen miljoonaa katolilaista seurakuntalaista. Pedofiliapaljastukset panevat kirkon hierarkian polvilleen, mutta katolisia perinteitä ranskalaiset eivät jätä: Ranskan katoliset ovat antiklerikaalisia, mutta kirkollisia. Tuo on myös Ranskan median terve pohjavire.
Jari Tervo on kaappiluterilaisen leimaava demonisoidessaan katolisen kirkon. Pedofiiliprelaattien prosentuaalinen osuus on sama kaikkialla. Heitä on myös helluntailaisissa, körttiläisissä, lestadiolaisissa ja luterilaisissa heteromiehissä.
Aleksander Soldatov arvelee, että ortodokseilla askeesin aikapommi tikittää Itä-Euroopassa, jossa luostareiden määrä on noussut 30 vuodessa kymmenistä tuhansiin (Педофилия в церкви — «у них» и «у нас». Новая газета 6.10.2021).
Soldatov on oikeassa kipeiden asioiden käsittelyn suhteen. Kaikki rahan, seksin tai vallan avulla alistamiseen liittyvän korruption paljastaminen on kirkossa ainoa oikea tie, koska ”tuomio alkaa Jumalan huoneesta” (1. Piet. 4:17).
Vielä:
”Veljekset” Sami ja Kari,
Olen vastannut teille. Se ei teitä tyydyttänyt eikä etenkään miellyttänyt. Minun puoleltani ei heru enempää.