Sentähden sinä, oi ihminen, et voi millään itseäsi puolustaa, olitpa kuka hyvänsä, joka tuomitset. Sillä mistä toista tuomitset, siihen sinä itsesi syypääksi tuomitset, koska sinä, joka tuomitset, teet samoja tekoja. Ja me tiedämme, että Jumalan tuomio on totuuden mukainen niille, jotka senkaltaisia tekevät. (Room. 2:1-2)
Tämä kohta alkaa sanalla sentähden ja viittaa edellisen luvun loppuun; miksi (meitä) tuomitsijoita odottaa suurempi tuomio, kuin niitä joita he (tai me) tuomitsevat (vert. Room. 2:1-5)?
Väitän, että samat teot viittaavat Jumalan tahdon rikkomiseen tavalla tai toisella; miksi ainoastaan synnittömät saavat tuomita toisia (vert. Joh. 8:1-12); miksi Jumala ei hyväksy tekopyhää hurskastelijaa?
Kun näemme roskan lähimmäisemme silmässä, niin kumman valitsemme helpommin lain vai evankeliumin ja miksi tämä on meille luonteva valinta?
Kuka meidän mielestä ansaitsee armon ja keille Jumala on armollinen?
Miksi meidän on (tai ei ole) helppo antaa anteeksi?
Kaikki julkaistut blogini:
. . . . .
Seuraavat blogit:
Tahraton seurakunta (12.2.2015)
Aikaisin aamulla (26.2.2015)
Kukaan ei ansaitse armoa. Eihän se sitten armoa olisikaan, jos se pitäisi ansaita.
Kiitos Martti Pentti hyvästä kommentista. Armoa ei voi ansaita millään töillämme. Jumala armahtaa ainoastaan syntisiä. Meidänkin pitää toimia samoin. Jokaiselle lähimmäiselle, jotka ovat rikkoneet meitä vastaan ansaitsee meidän laupeuden. Kun uskomme armahtavaan Jumalaan, niin meidän on helpompi olla armollinen lähimmäisillemme.
Tuomitsemisesta Paavali varoittaa Jeesuksen esimerkkiä seuraten, joka Luukkaan 6 : 37 kehoittaa: ”Älkää tuomitko, niin ei teitäkään tuomita;älkää kadotustuomiota lausuko, niin ei teillekään kadotustuomiota lausuta. Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeeksi annetaan”.
Meillä ihmisillä on hyvin helppoa asettua toisten yläpuolelle ja tuomitsemaan toisten tekämiä virheitä, jotka näemme pahoina synteinä.
Mutta Raamatun mukaan meidän tulee jättää tuomio Jumalan toimitettavkasi. Sanoihan Jeesus: ”Miten sokea voisi taluttaa sokeaa” ?
Ja kun näet roskan veljesi silmässä, mutta et huomaa, että omassa silmässäsi on hirsi” ?
Jeesuksen ajan fariseukset pitivät itseään nuhteettomina ja helposti näkivät toisten virheet ja mokat. He olivat hyvin kiinnostuneita jopa toisten pikkuvirheistä, mutta eivät huomanneet omassa elämässä perustavanlaatuisia olevia vääriä asenteita ja armotonta käyttäytymistä lähimmäisiään kohtaan.
Tällaisia ihmiset voivat olla meidänkin aikana, sillä herätysliikkeiden sisällä käydään armotonta keskustelua, siitä kuka on kelvollinen kuulumaan joukkoomme. Sen tähden on hyvin tarpeellista pitää esillä , ettei meillä syntiin niin helposti taipuvilla ihmisillä ole tuomiovaltaa, vaan se valta kuuluu yksin Jumalalle, joka ainoastaan tuomitsee oikein.
Martti, kiitos hyvästä kommentista. Tuomitsemalla pilkkaamme hyvää ja armahtavaa Jumalaa.
Pyhä Jaakob kirjoittaa:
Yksi on lainsäätäjä ja tuomari, hän, joka voi pelastaa ja hukuttaa; mutta kuka olet sinä, joka tuomitset lähimmäisesi? (Jaak. 4:12)
”Jumala armahtaa ainoastaan syntisiä.” Eipä taida muunlaisia löytyäkään. Jumala siis armahtaa jokaista. Uskoakseni ainoa syy jäädä armosta osattomaksi on, ettei se kelpaa.
Edes sen päättäminen, ottaako armon vastaan vai ei, ei ole meidän ratkaisuvallassamme.
Kari-Matti, kiitos hyvästä kommentista. Jumala on kaikkivaltias ja kaikki hyvä mitä meille tapahtuu on Jumalan armoa.
Kiitos, Martti Pentti. Voimme elää harhassa ja luulla olevamme synnittömiä. Jumalan lain tehtävä on tehdä meidät syntiseksi, jotta Jumala voi meidät armahtaa ja pelastaa. Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.
Meillä ei ole valtuuksia ryhtyä Jumalan lakimiehiksi. Tuomitseminen on yksin Jumalan vallassa ja syyttäjän tiedämme ehkä liiankin hyvin. Onneksi puolustusasianajajamme on pätevin mahdollinen!
Martti Pentti, kiitos erinomaisesta kommentista. Näin on.
Tuomitseminen.
Jokaisella yhteiskunnalla on omat lakinsa joiden rikkominen aiheuttaa tuomitsemisen toiminnan mukaisesti.
Jeesus sanoi, että Jumalan tahdossa lähimmäisen rakkauden noudattamisessa on kaikki laki ja profeetat. Harvinaisen selvää tekstiä. Uskon, että tosiaan sen noudattaminen elämässä saa Korkeimman hyväksymisen ja seuraukset, mitä ne sitten ovatkaan. Tämä on ollut fakta aina ensimmäisestä ihmisestä alkaen sillä ilman tätä ihmiskunta, luomakunta, ei jatkaisi olemassaoloaan.
Reino, kiitos kommentista, jossa on paljon asiaa. Valtiovallalla on oikeus käyttää tuomiovaltaa, jonka se on saanut Jumalalta, mutta meillä tavallisilla pulliaisilla ei sitä ole.
Meidän tehtävä on rakastaa Jumalaa yli kaiken ja lähimmäistä niinkuin itseämme. Mutta kukaan meistä ei siihen täysin pysty, vaikka kuinka sitä yrittäisimme. Olkaamme laupiaita suhteessa lähimmäisiimme.
Juha Heinilä
” on paljon asiaa ”. Mikä siinä ei ollut asiaa ? Muuten Jumala on rakkaus. Kun toteat Jumalan vaikuttavan planeetallamme, niin onko planeettamme rakkaus ? Mielestäni ei ole, Jumala tulee kuvaan mukaan mahdollisesti vasta poislähtömme jälkeen. Jos Jumala olisi planeetallamme niin hän jäisi toiseksi meille ihmisille.
Synti ja ihmisen pahuus ei koskaan ole Jumalan tahdon mukaista. Silti Jumala rakastaa syntisiä, muttei meidän tekojamme.
Juha Heinilä
En ole sanonut kommenttisi mukaisesti. Sanoin, että Jumala rakastaa oman tahtonsa noudattamista meidän ihmisten tekemisisisä elämässämme. Jumalan rakkaus koskee kaikkia ihmisiä planeetallamme kuten Jeesuskin korosti.
Muuten et vastannut kysymyksiini, joten saat rauhassa olla oppisi kanssa, joka ei näytä tulevan Jeesukselta.
Reino. Jeesuksen Kristuksen rakkain opetuslapsi on Johannes. Apostoli Johanneksen kirjoittama Johanneksen evankeliumi on rakkauden evankeliumi. Seuraava Raamatunkohta Johanneksen evankeliumista on avain koko Raamattuun ja on yksi Raamatun kohokohdista:
Niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. (Joh. 3:16-17)
Juha Heinilä
Vielä kerran sinulle. Keskusteleppa kenen tahansa arvostetun teologin tai raamatun ajan eksegetiikon kanssa Johanneksen evankeliumin synnystä ja merkityksestä niin olet huomattavasti paremmin perillä sen ajan tapahtumista. Ehkä seurakuntasi kirkkoherrakin voi auttaa sinua.
Se on sitten täysin sinun asiasi vaikka pidät heitä kaikkia valehtelijoina.
Reino, väitän, että jokainen uskovainen (uskoo Jumalaan Jeesukseen Kristukseen) arvostaa Johanneksen evankeliumia ja apostoli Johannesta. En usko, että meidän Lähetyshiippakunnasta löytyisi ketään, joka ajattelisi toisin pyhästä Johanneksesta ja hänen kirjoittamasta Jeesuksen Kristuksen evankeliumista.
Apostoli Tuomas sanoi Jeesukselle Kristukselle: ”Minun Herrani ja minun Jumalani!” (Joh. 20:28)
Juha Heinilä :”Valtiovallalla on oikeus käyttää tuomiovaltaa, jonka se on saanut Jumalalta, mutta meillä tavallisilla pulliaisilla ei sitä ole.”
Meidän tavallisten pulliaisten osalta olen samaa mieltä, mutta eri mieltä siitä, että valtiovalta tulisi Jumalalta. Käytäntö on osoittanut, että vaikka valtiojohdon puheissa puhutaan oikeudenmukaisuuden toteuttamisesta, puheet ainakin ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden tarkoittamasta oikeudenmukaisuudesta voidaan sivuuttaa tekemällä asioista ”poliittisia vaan ei juridisia” kuten esim. pakkoluovutetulta alueelta sodan vuoksi paenneiden alueelle jääneiden epäselväksi jätetyn omistusoikeuskysymyksen kanssa on tehty.
Tuula, kiitos kommentista. Myös Hitler toimi saamansa vallan mukaisesti heidän lakien mukaan. Maiden lait ovat joskus ristiriidassa Raamatun kanssa, jolloin pitää totella Jumalaa, jos muuten rikkoisi Jumalan tahtoa vastaan.
” Jokainen olkoon alamainen sille esivallalle, jonka vallan alla hän on. Sillä ei ole esivaltaa muutoin kuin Jumalalta; ne, jotka ovat, ovat Jumalan asettamat.
Sentähden, joka asettuu esivaltaa vastaan, se nousee Jumalan säätämystä vastaan; mutta jotka nousevat vastaan, tuottavat itsellensä tuomion” ( Room.13:1-2 )
Aikana jossa Paavali eli tätä kirjettään kirjoittaessaan oli vallassa Roomalainen esivalta, eikä kyseessä ollut suinaan kristillinen esivalta vaan asia oli päinvastoin. Siitä huolimatta Paavali opettaa kirjeessään neljännen käskyn mukaisesti, että meidän on toteltava esivaltaa niin kauan kuin se on Jumalan tahtoa rikkomatta mahdollista.
Pavali opetettaa Raamatun mukaisesti, että jumalatokin esivalata on Jumalan asettama. Jumala pitää sen avulla järjestystä yllä, jotta olisi mahdollista elää turvallista elämää, sillä ilman esivaltaa tulisi elämästä erittäin vaikeaa, sillä turhaan ei esivalta miekkaa kanna.
.
Martti Pylkkänen :”Jumala pitää sen avulla järjestystä yllä, jotta olisi mahdollista elää turvallista elämää, sillä ilman esivaltaa tulisi elämästä erittäin vaikeaa, sillä turhaan ei esivalta miekkaa kanna.”
Tuskinpa esim. Natsi-Saksan keskitysleireihin sulkemat vapaamuurarit tai Jehovan todistajat jaksoivat ajatella samalla tavalla totalitaristisesta vallankäyttäjästään. Heidän sielujensa turva oli aivan toinen Hyvyyden voima kuin maallista valtaa käyttänyt valtiovalta.
Martti ja Tuula kiitos kommenteista. Suomeenkin jotkut ajavat Hitlerin eutanasia-lakia. Tällainen laki olisi Jumalan tahdon vastainen, eikä sitä kristityn saisi noudattaa.
Jumalan antamia lahjoja käytetään myös väärin. Samoin Hänen antamiaan tehtäviä hoidetaan joskus vastoin Hänen tahtoaan. Näin on maallisen esivallankin kanssa. Väärinkäyttö ei kumoa asaa, vaan vahvistaa sen.
”Puhukaa niin ja tehkää niin kuin ne, jotka vapauden laki on tuomitseva.
Sillä tuomio on laupeudeton sille, joka ei ole laupeutta tehnyt; laupeudelle tuomio koituu kerskaukseksi.” Jaak.2:12-13
On hyvä erottaa Tuomio ja tuomitseminen toisistaan.
Jumalan Tuomio on Hänen Vanhurskas tekonsa.
Tuomitseminen taas on meidän inhimillisen käyttäytymisen muoto, joka on samaa kuin valheellinen puhe tai veljen tai sisaren panettelu.
Jos tuomitsemme toisiamme, niin sen mukaan meidätkin tuomitaan. Eli lain mukaan. Mutta emmehän me ole lainalla, vaan Kristuksessa.
Nyt on käynyt niin, että jos olemme Kristuksessa, niin Tuomio kulkee meidän ohi, samoin kuin ”kuoleman enkeli”, kulki Egyptissä (pimeydessä) niiden talojen ohi, joiden ovenpielet oli valeltu Karitsan verellä.
Jos me siis olemme kaikki sisällä talossa, niin kuinka me voisimme tuomita toisiamme? Eikös tuleva Tuomio koske vain niitä, jotka ovat Kristuksen ulkopuolella?
Eikä meidän, jotka olemme sisällä kuulu myöskään tuomita niitä, jotka ovat ulkopuolella, vaan kutsua heitä sisälle Kristuksen luokse.
Ei lamppua laiteta piiloon vaan se nostetaan ylös, että ne, jotka ovat ulkona näkisivät tulla sisään Egyptistä.
Me olemme sisällä Kristuksessa, kuten Nooa oli Arkissa. Odotamme luvattua, toivossa kärsivällisesti kulkien.
Tätä on olla ja elää Kristuksessa. Olkaamme kuin veljet ja siskot, sillä olemme Jumalan lapset. Jumala kyllä tuntee omansa, siihen voimme luottaa. Meidän tehtävä ei ole tuomita ketään, vaan olla elää kaikkien kanssa sovussa ja auttaa niitä, jotka apua tarvitsevat, jokainen kykynsä mukaan. Ei sen mukaan kun ei ole annettu, vaan sen mukaan kuin on.
Jos maailmassa on tuomion henki, niin olkoon se kuitenkin pois niistä, jotka Kristusta julistavat. Armosta saamme elää, Jumalan Pojan Veren suojissa.
Kiitos hyvästä kommentista, Ismo. Näin on.
Jeesus Kristus sanoi: ”Eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat. Mutta menkää ja oppikaa, mitä tämä on: ’Laupeutta minä tahdon enkä uhria.’ Sillä en minä ole tullut kutsumaan vanhurskaita, vaan syntisiä.” (Matt. 9:12-13)
Aivan alkuseurakunnan ajoista ovat kristityt opettaneet, että kun kansa ja sen johtajat ovat luopuneet Jumalan sanan opetuksista, silloin ovat tilalle tulleet uudet johtajat, jotka ovat säätäneet lakeja jotka sotivat Raamatun opetuksia vastaan.
Näin kävi esim. Natsi-Saksan aikana, jolloin myöskin kirkolliset päättäjät piispat ja papit alkoivat seuraamaan Hitlerin ajatuksia ja natsien säätämiä lakeja seurauksena oli niiden kristittyjen pappien vaino, jotka eivät hyväksyneet uusia jumalattomia lakeja. Heidät vangittiin ja lopulta otettin hengiltä samoin juutalaiset ja sitten epäsosiaalisten vammaisten ym. muiden joukkotuho.
Mutta näi eivät kristityt ole toimineet, he ovat alkuseurakunnan ajoista lähtien nähneet, että esivalta voi turmeltua jopa siinä määrin, ettei sen käskyä pidä noudattaa. Erityisesti silloin , kun esivalta pyrkii kieltämään uskon Jumalaan, silloin on ” enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä” ( Apt.5:29 ) Jos sitä heiltä vaadittiin , he mieluumin kuolivat kuin kielisvä uskonsa Kristukseen, Jumalaan.
Martti Pylkkänen :”Erityisesti silloin , kun esivalta pyrkii kieltämään uskon Jumalaan, silloin on ” enemmän tulee totella Jumalaa kuin ihmisiä” ( Apt.5:29 ) Jos sitä heiltä vaadittiin , he mieluumin kuolivat kuin kielsivät uskonsa Kristukseen, Jumalaan.”
Omalla kohdallani kysymys ei ole siitä, että esivalta pyrkisi kieltämään uskon jumalaan, mutta kun sen jumala ei ole se, jonka olen oppinut tuntemaan.
Kun virallisessa lukion historiassakin opetettiin vielä 90-luvun alussa, että pakkoluovutetuilta alueilta sodan vuoksi paenneet vain “muuttivat Suomeen” vailla “syviä haavoja” ja “omaisuuden menetyksiä”, jotka olivat ominaisia vain kansalaissodan ja saksalaisia vastaan käydyn Lapin sodan kokeneille kansalaisille, ei sodan vuoksi paenneiden oikeuksien puolustamista edes yrittäneenä voi oikeastaan laulaa muuta ”virttä” kuin tätä
https://www.youtube.com/watch?v=2FgDles4xq8
Kiitos Tuula ja Martti kommenteista. Tuulan musiikkilinkki toi mieleen Jamaikan, jossa kävin viime viikolla.