Mikä on kirkollisen vankkurivaunun tärkein tekninen ominaisuus?
Palaan vielä toisen kerran Jacob Tengströmiin. Toivottavasti ainakin joku on edellisen blogimerkintäni jälkeen hankkinut joko kaupasta tai kirjastosta Gustav Björkstrandin kirjoittaman elämäkerran. Se on niin mielenkiintoinen teos, että se pitäisi suomentaa. 
Ehkä sama säätiö, joka kustansi elämäkerran, voisi rahoittaa sen suomennoksenkin. Minä mielelläni suomentaisin, jos niin vain suinkin pääsisin säätiön aarrearkulle. Mutta ehei. Rahat kannattaa käyttää pikemminkin oikeiden ammattitaitoisten suomentajien tyrnäviin palkkioihin, koska hyvien suomentajien työtä ei koskaan arvosteta riittävästi. Tyydyn siis lukijan osaan.
Lukijana vaan ei oikein tienaa. Tupla tai kuitti – televisiovisailuakaan ei enää ole. Olisihan se messevää kilpailla televisiossa vaikka aiheesta Jacob Tengström kirkollisten komiteoiden puheenjohtajana, erityisesti virsi- ynnä käsikirjojen uudistustyön käynnistäjänä uusimman tutkimuksen näkökulmasta. På svenska. Saisi vastata Kirsti Rautiaisen vaikeimpaan kysymykseen ja lähteä palkintorahoilla puoleksi vuodeksi jokilaivaristeilylle Mississipille.
Asiaan.
Lukemisen edistyessä Jacob Tenströmistä on tulossa toinen niistä Turun piispoista, joita arvostan. Ensimmäinen oli Ericus Erici eli Eerik Sorolainen. Hänet tunnetaan postillan kirjoittajana. Sorolaisen Postilla lienee edelleenkin ainoa yhdenkään Turun piispan julkaisu, jolla on jotain pysyvää arvoa kristittyjen iankaikkisen autuuden tai edes tämänpuoleisen tolkun hengenelämän kannalta. No jaa, kyllä Martti Simojoen ehtoollista käsittelevä kirja Sinun edestäsi ansaitsee paikkansa jumalanlasten yöpöydillä. Herätyskellon ja tekohammasmukin vieressä.
Sorolainen oli huono poliitikko, mutta hyvä hengenmies. Ericus Ericin Postilla oli ensimmäinen suomenkielinen tietokirja. Se sisälsi paitsi hengellistä opetusta, myös humanistista ja luonnontieteellistä tietoa. Mutta niistä viis. Ericus Ericin Postilla oli hyvää evankeliumitekstien selitystä. Siitä on julkaistu näköispainos vuonna 1988. Jos haluat lainata sen kirjastosta, sinun ei tarvitse varautua jonottamaan.
Tengström oli myös mainittava kirjailija, mutta hänen antinsa oli kovin toisenlaista. Siihen sisältyi muun muassa kahden piispan, eli Terseruksen ja Rothoviuksen, elämäkerrat, Turun hiippakunnan historiaa, antiikin runojen suomennoksia sekä ohjeita perunanviljelyyn. Ja paljon muuta hyödyllistä, kuten kauniiden vaatteiden hoito-ohjeita.
Kuolematonta sielun ravintoa niistä on turha etsiä, vaikkei Tengström toki mikään puupökkelö ollut hengellisissä asioissakaan. Mutta vaikka historia onkin maallisista tieteenaloista jalointa, ei kukaan saavu taivaan portille puristaen rystyset valkoisina Tengströmin teosta Historisk afhandling om svenska sjömagten i äldre tider och i synnerhet under konung Erik XIV.
Mainetekonsa hän teki kriisiajan poliitikkona ja Suomen kansakunnan yhtenä arkkitehtinä. Sen lisäksi hän oli hyvä johtaja ynnä taidollinen ihmisten kohtaaja.
Mikäli Jacob Tengströmin aikana olisi ollut autoja, hän olisi keksinyt niihin lukkiutumattomat jarrut. Ne ovat kirkollisen vankkurivaunun tärkein tekninen ominaisuus. Toisten kanssa asioidessaan kristityllä, etenkin piispalla, pitäisi olla abs- eli lukkiutumattomat jarrut.
Kirkossa on aina ollut vastakkainasettelua ja vastakkain asettuvia ryhmiä ja henkilöitä. Vastapuolen näkemykset ja toimet ovat usein tuntuneet ylipääsemättömän vääriltä. Niitä on vastustettu tinkimättömästi sekä sanoin että toimin. Voittoihin ja tappioihin ei kuitenkaan ole valmistauduttu. Jos jäämme häviölle, meidän pitäisi kuitenkin kyetä jatkamaan. Jos saamme voiton, pitäisi hävinneillekin jättää happea ja elämisen tilaa. Sekä voittaminen että häviäminen vaativat taitoa. Ja lukkiutumattomia jarruja.
Koskaan ei pitäisi päästää itseään niin pahalle törmäyskurssille, etteivät pyörät liikkuisi. Kuka tahansa osaa aiheuttaa konfliktin ja pösäyttää ilmoille oman kantansa kuin sarvikuono. Harvempi ajattelee myös dagen efter. Lukkiutumattomat jarrut takaavat sen, että poljettaessa jarrut pohjaan eli vedettäessä liinat kiinni päästään kuitenkin pahimman jälkeen eteenpäin. Ja sinne kai meillä on suunta?
Hyvää pääsiäisaikaa!
Minäkään en kuukautta ennen joulua haluaisi ”pakko kuunnella” joululauluja kaupoissa. En kuuntele kotonakaan kuin vasta joulukuun alusta alkaen.
Joulukuun alkupuoli on vielä adventin, valmistautumisen, parannuksen, paastonkin aikaa. Joululaulut kuuluvat vasta jouluun.
Viime viikolla reissatessa ärsyynnyin huoltoasemalla, jossa soi jotakin taustamusiikkia ja samaan aikaa oli auki kaksi tv:tä joissa eri ohjelmat ja äänet. Jari-Pekat ovat hätkähdyttäviä lepopaikkoja maanteiden varsilla, ei taustamusiikkia eikä televisioita. Porilaiset vahvistavat uutta kulttuuria.
Toivottavasti tämä tällainen lleviää muihinkin tavarataloihin! Joulukauppa käy hyvin ilman taustamusiilkkia ja ilman joululauluja.
Hienoa, mahtavaa! Muistan kuinka ärsyyntynyt olin alkuaikoina siitä kun kaikkialla alkoi soida ns. musiikki. Missään ei ole ollut sen jälkeen hiljaista paikkaa, paitsi tyhjässä kirkossa ja hautausmaalla. Siellä onkin hyvä rauhoittua.
Joulun tingeltangeli onkin kaikkein pahinta kun se alkaa aina vaan aikaisemmin. Hiljaisuus ja ns. normaaliaika takaisin niin että ihmiset voisivat rauhoittua ja nauttia täällä pohjolassakin syksyisin valoisimmista ja lämpimämmistä aamuista. Ei ikinä enää kesäaikaa eikä joulua ennen joulua. Toivottavasti lähiseutujen ihmiset palkitsevat ko. kauppakeskuksen runsailla ostoksillaan 🙂 !