Turun tuomiokirkosta City Market Cathedral

Janne Saarikivi kirjoittaa hyviä kolumneja Ylen sivuille. Viimeksi hän pohdiskeli keinotekoisuutta, joka sisältyy Turun kaupungin keskustan nimenmuutokseen. Se on nyt Turku Center. Nimenmuutoksen edellyttämän brain stormin toteuttajaksi oli maksettu mainostoimisto.

Minustakaan tällaiset innovaatiot eivät ole erityisen hyvää mainosta mainostoimistoille. Mutta erityisen huonoa mainosta ne ovat päättäjille, jotka niistä maksavat. Ei tyhmä ole se, joka pyytää, vaan se joka maksaa, voisi todeta.

Äskettäin tällä palstalla keskusteltiin siitä, mitä olisi, jos kirkko olisi yritys.

Kirkon brändi on alunperin risti, jonka merkitys liittyi ensisijaisesti häpeään. Brändihän on alkujansa nimitys polttomerkille. Sellaisen kristilliset kirkot ovat säilyttäneet kohtuullisen hyvin ja ehkä myös voimistuvasti niiden aseman tullessa kyseenalaistetuksi.

Mutta brändäämistä on koetettu tehdä muillakin tavoin. Joitakin vuosia sitten seurakuntavaaleja brändättiin iskulauseella, jonka mukaisesti ne mahdollistavat hyvän tekemisen. Tämä oli erityisesti luterilaisessa viitekehyksessä hieman oudon kuuloista, koska tämän kirkon opetuksen mukaanhan on keskeistä uskoa, että hyvän tekeminen ei tee onnelliseksi asian ikuisessa pätevyydessä.

Ulkoistettu brändäys tuottaa helposti vaikutelman siitä, että toimija on jotenkin hukassa. ”Konsultin tulo on firman kuolema”, todetaan joskus. Kun kaikki on menetetty, tukeudutaan ”osaamiseen”, jonka arvo on ainakin rahassa mitaten verraten korkea.

Mutta mitä Turku edellä, sitäkö kirkko perässä? Ellei nyt aivan niin, kuten Pentti Saarikoski letkautti: Kristinusko tuli Suomeen Turun kautta ja sitä kautta se myös lähtee Suomesta.

Kirkollisessa keskustelussa on vatvottu vuosikausia ongelmaa, joka seuraa nimikkeistä kuten esimerkiksi ”kirkkoherra” ja ”tuomiokirkko”. Kaikenlaista komiteaa on kokoontunut ja monenlaisia turpakäräjiä järjestetty niiden aiheuttaman murheen ja kärsimyksen ongelman ratkaisemiseksi.

Jos yhä vähempi suomalaisista tietää, miksi joulua tai pääsiäistä vietetään, niin yhä useampi lienee ollut sen valistustoiminnan piirissä, jonka mukaan tuomiokirkko on käännösvirhe latinankielisestä taloa ja kotia tarkoittavasta sanasta domus.

Voisi ajatella, että center on vain ensimmäinen askel tiellä kohti valoa.

Sana turku tulee muinaisvenäjän sanasta turgu, joka tarkoittaa toria. Olisi tietysti törkeän siistiä, jos joku brain storm saavuttaisi sellaisen flown, että nykyisin vastaava sana on market. Turun kaupungin nimi voitaisiin siis muuttaa muotoon Market. Lisäksi niistä maista, joissa on oikeasti kaupunkeja, saapuville turisteille on paikallaan kertoa, että kyseessä todellakin on kaupunki.  Näin koko uusittu nimi voisi olla City Market.

Turistivirrat olisi varmasti helpompi wellkamittaa City Marketissa kuin Turussa.

Mutta näiltä pohjilta sitten itse super ja loikka kirkolle, joka olisi kuin yritys: Kansallispyhäkkö Turun tuomiokirkko ei sijaitsisi enää Turussa vaan City Marketissa ja sen nimi voitaisiin muuttaa muotoon City Market Cathedral.

Lyötäisiin kaksi kärpästä yhdellä iskulla: vaivaannuttava nimi muutettaisiin vetäväksi ja lisäksi se ilmaisisi yleisen eetoksen ydinuskon osaamisalueita. Eikö olisi ihanaa, että tuomio ja yön uhka olisi sanoitettu pois.

No niin, en usko, että yrityselämä on aivan näin nollaa vaan päinvastoin uskon sen olevan vakavaa ja vastuullista toimintaa. Lisäksi markkinoinnin alueella esiintyy esimerkiksi mainostaidetta (kuten vaikkapa Herbie Kastemaan suuremmoiset työt), joka on iskevää ja tyylikästä.  Alasta riippumatta helppoheikkejä on joka tapauksessa tukuttain. Turku on hieno kaupunki, siellä on mukavia ja fiksuja ihmisiä ja riittää iloon, kun vaeltaa hieman centeristä syrjään eli Tuomiokirkon ja yliopiston tantereilla Aurajoen siimeksessä kohtaakseen näkymän kuin Heidelbergissä.

Mikäli tahdot lukea tästä blogista loputkin, ohessa tilinumeroni.