- Luitko uusimmasta tutkimuksesta? Ateistit ovat keskimäärin älykkäämpiä kuin uskovaiset. – Niitä tutkimuksia tulee…mutta sitä minä olen aina aavistellut. Me ollaan tyhmää sakkia. – Mutta entä jos vika onkin kysymyksissä? Sanotaan, että joskus ne kertovat enemmän tutkijoista kuin tutkittavista. – Mitä tarkoitat? – Ennen sotaa Amerikassa tehtiin laaja älykkyystutkimus. Saatiin tulokseksi, että mustalla väestöllä on alhaisempi älykkyysosamäärä kuin valkoisella. Ja kun mennään Afrikkaan, tilanne sen kun synkkenee. – No, no, sinun pitäisi varoa. Tuo menee jo rasismin puolelle. – Kuuntele loppuun. Vika oli kysymyksissä. Kysymykset olivat vääriä, kuitenkin niihin olisi pitänyt vastata oikein. – Nyt meni hämäräksi. Minulla kun nuo hoksottimet ovat… – Otan esimerkin. Jos sata vuotta sitten olisi kysytty: Mitä yhteistä on näillä kolmella, mies, koira, jänis, joka jätkä olisi tiennyt vastauksen. – No tiedänhän minäkin. Se mies on metsästäjä, ja koira ajaa takaa jänistä. – Väärin. Oikea vastaus kuuluu: kaikki kolme ovat nisäkkäitä.- Hahaa. Niinpä tietenkin. Nisäkkäitä…täytyy muistaa. – Kouluja käymättömät ihmiset eivät osanneet vastata niin kuin tutkijat halusivat. Siitä selittyy tuo heitto tutkimustuloksissa.
- Ymmärränkö oikein. että on korkeampaa älykkyyttä, jos erittelee asioita? Mutta jos ottaa ne sellaisenaan, se on tyhmempää? – Jotenkin noin. On fiksumpaa ottaa analyyttinen elämänasenne ja soveltaa sitä kaikkeen mahdolliseen. Jos koetaan jotain suurta, se ei ole mitään, mutta kun asetutaan ikään kuin tilanteen ulkopuolelle ja ryhdytään erittelemään sitä, se on kehittyneempää. – Siis jos minä istun syyspäivänä terassilla ja ihailen auringonpaistetta kaljatuoppini läpi, siinä ei ole mitään kehumista. Mutta tilanne on parempi, jos muistan, että aurinko on lähin tähtemme ja valo saapuu sieltä maahan kahdeksassa minuutissa. – Juuri niin. Kaiken a ja o on analyyttisyys.
- Ei kai siinä testissä puhuttu mitään uskon asioista? – Ei tietenkään, ja hyvä niin. Olisi tullut roppakaupalla virhepisteitä. – Uskoa nyt kaksituhatta vuotta sitten eläneeseen Jumalan Poikaan, se on äärimmäisen epä-älyllistä. – On aina ollut, se ei ole muuttunut miksikään. – Ja jos väittää vielä, että se usko on merkityksellisin asia tässä mielettömässä maailmassa. – Kymmenen virhepistettä, jos kysyttäisiin. Onneksi ei kysytä. Mutta aivan eri asia on, jos uskot vaikka vapauteen ja tasa-arvoon. – Kymmenen pluspistettä…mutta oletko tullut ajatelleeksi…vapaus ja tasa-arvo ovat toistensa vastakohtia. Et voi uskoa molempiin. Toinen täytyy jättää. – Nyt kun sanoit…olen miettinyt ihan samaa. Vapaus ja tasa-arvo kumoavat toisensa. Jos minulle annetaan lisää vapautta, se tapahtuu ihmisten keskinäisen tasa-arvon kustannuksella. Ja päinvastoin. – Miten sitten kukaan voi… – Ei voikaan. Mutta on parempi olla tästä ihan hiljaa. Saa vain tyhmän maineen. Tyhmän ja vanhoillisen.
- Luin kerran jostakin, että kun Siperian nenetseille näytettiin puuta ja kysyttiin, mitä varten se on olemassa, ne vastasivat: Me käymme lepäämään puun juurelle ja näemme siinä unia esi-isien hengistä. – Se vastaus oli varmaan kysyjille myrkkyä. – Aivan. Oikea vastaus on: Se puu on olemassa, jotta siitä saataisiin halkoja. Niin ja niin monta kuutiometriä. Yksi kiintokuutiometri on puolitoista pinokuutiometriä ja kaksi ja puoli irtokuutiometriä. – Voidaan tehdä myös haketta. Sitä tarvitaan voimalassa. Voimalasta saadaan sähkövirtaa telkkariin. Voidaan katsoa vaikkapa Ratsastusopiston tyttöjä. – Millainen ohjelma se on? – Tytöt setvivät siinä ihmissuhteitaan. – Selviävätkö ne? – Eivät, mutta sehän se juuri hauskaa on. Ensin näyttää siltä, että suhteet selviävät, mutta sitten ne taas mutkistuvat. Se pitää jännitystä yllä. Erican poikaystävä on jättänyt, mutta vastaavasti Donna on solminut uuden suhteen. – Tuo kuulostaa ilman muuta kehittyneemmältä kuin esi-isien henget.
- Vielä noista nenetseistä. Ne istuivat kerran rannalla ja ihailivat auringonlaskua, kun turisti tuli kysymään, mikä periaate niillä oli kalastuksen suhteen. Ne vastasivat: Otamme sen verran kuin tarvitsemme. – Ei voi olla totta. Vain sen verran kuin… – Turisti rupesi inttämään: Miksi ette perusta kalastusosuuskuntaa? Saisitte enemmän saalista, eikä merelle tarvitsisi lähteä joka päivä. Ansaitsisitte enemmän, ja teille jäisi vapaa-aikaa. Nenetsit hölmistyivät ja kysyivät: Mitä me sillä teemme? Turisti selitti: Voitte vaikka istua täällä iltaisin ja ihailla auringonlaskua. Tiedätkö, mitä ne ryökäleet vastasivat? – En millään arvaa. – Sitähän me teemme nytkin kaiken aikaa!- Nenäkästä, ei muuta voi sanoa. Alhainen sivistystaso, jos se päästäisiin kunnolla testaamaan. Eikä edistyksestä tietoakaan…
Tyhmää sakkia
JÄTÄ VASTAUS
Hyvää pohdintaa. Olen monesti miettinyt miten levottomia Jeesus puhuu Evankeliumieissa… Moni pitää niitä satuina, koska eivät ymmärrä mistä Jeesus puhuu. Uskovalle nuo Jeesuksen puheet taas ovat Elämän kuoleman kysymyksiä. Ylösnousemus ja kuoleman jälkeinen elämä ovat mielestäni vakava asia, silti monet pitävät niitä höpö höpö juttuna… En tiedä onko se kovin viisasta? Ennemminkin ylpeyttä, sanoisin.
Todella hyvä blogi. Näissä esimerkeissä on ajattelemista. Kuka tutkii mitäkin ja mistä lähtökohdista. Kiitos blogistille :).
Kiitos aivonystyröitä kutkuttavasta kirjoituksesta.
Blogistin esittelyteksti itsestään on myös huomionarvoinen. ”Olen vanheneva pappismies, jolla on takana miltei kolmekymmentä vuotta kirkkoherrana. Kaikesta huolimatta olen edelleen järjissäni. ”
”Uskoa nyt kaksituhatta vuotta sitten eläneeseen Jumalan Poikaan, se on äärimmäisen epä-älyllistä,” näin on joidenkin mielestä. Minäkin osallistuin eilen illalla tähän epä-älylliseen toimintaan olemalla mukana kotiseuroissa, jossa rukoiltiin monien sairaiden puolesta ja uskottiin, että ko. Jumalan Poika kuoli ristillä meidän syntiemme sovituksen ja sairauksien puolesta. Hänen haavojensa kutta olemme parannetut.
Kiitos blogistille. Kirjoitus oli hyvä monelta kannalta katsottuna.
No eikös ihan sama asia todisteta myös Raamatussa kun siellä sanotaan, että Jumalan sana on salattu viisailta ja ilmoitettu lapsenmielisille?