Työmotivaatio

Ajattelu ja toiminta ovat yhteydessä toisiinsa. Tapahtumat virittävät keskustelua. Mietitään esimerkiksi, millä tavoin kotouttaminen hoidetaan. Pohditaan myös sitä, millaiselta on näyttänyt äskettäin esitetty eduskunnan verokeskustelu. Kiinnostuneina mietitään eduskunnan koostumustakin, jos  eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.  Pohditaan tarkkaan, mitä kyselyjen tulokset kertovat harjoitettavan politiikan sisällöstä.

Nuorten jääkiekko on ollut hyvin esillä turnauksissa. Pelaajat ovat ”itse, omin käsin, ilman apua” saavuttaneet tuloksen. Pelaamisen työmotivaatio on ollut korkealla. Aikuisten jääkiekkoa on myös seurattu. Jääkiekosta ja muista asioista keskustellaan tähänkin tapaan:

– Ihmetyttää, kun merkittävässä jääkiekkopelissä toisella joukkueella oli kentällä maalivahti ja kuusi kenttäpelaajaa, yksi liikaa. Tuomari ei puuttunut peliin viheltämällä.

– Tuomarin on oltava tarkka tuomarityöskentelyssään ja työmotivaatiossaan. Selkeät pelisäännöt on kehitetty ja ovat ennustettavia. Jotkut ovat vähätelleet syntynyttä tilannetta.

– Sinä olet puhunut monessa yhteydessä työmotivaatiosta, josta asiasta olisi mukava tietää lisää.

– On motivoivaa kuulla, että toimintani kiinnostaa enemmänkin, jopa vapun lähestyessä. Vappu on liputus- ja työn päivä, jota vietetään perinteisesti.

– Aikaisemmin olemme todenneet antiikin aikaan liittyvissä keskusteluissamme, että vuoden alussa  oli tapana luvata asioita ”kaksikasvoiselle jumalalle, jonka  ajateltiin pystyvän näkemään menneitä ja tulevia tapahtumia”, joita ovat muun muassa vapun sään ennustaminen.

– Olisi hyvä, jos työmotivaatiota pidetään yllä ja tehostetaan hyvällä johtamisella ja päätöksenteolla. Työolot ja työpaikan ilmapiiri ovat tärkeitä työmotivaation kannalta.

– Vappu on tulossa, kevennykset lienevät paikallaan, vaikka on kysymys arvostetusta suomalaisen työn päivästä. Sinulla lienee mielessä huumorisävytteinen kysymyssarja, jonka esitit Itä-Puijon asukasyhdistys ry:n yhteislaulutilaisuudessa viime sunnuntaina 24.4.2016.

– Niin, minulla on työmotivaatio korkealla. – Haluan tietää, miten korkealla. – Se on toisessa kerroksessa, sillä teen huoneremonttia. – Työmotivaatiosi on aika korkealla. Minulla on taas instrumentin soittamiseni työmotivaatio korkealla. – Voitko kertoa, miten korkealla?     – Soitan toisella tasolla. Mitenkähän kukin vastaukseni tulkinnee?

Historiasta on vaikutusyhteyksiä nykyaikaan, esimerkiksi vappukokkojen polttaminen. Vappuna käydään usein toreilla kuuntelemassa puheita ja tapaamassa tuttuja. Mielenkiintoista on kuunnella, mitä poliittiset tahot esittävät Suomen hyväksi tekemästään työstä.

Viime vappuna kerrottiin melko voimallisesti sisäpolitiikan alueella tapahtuvista ratkaisuista, miten Suomea tullaan kehittämään: velkaantumiseen puututaan, työttömyyttä vähennetään, sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus menee eteenpäin ja koulutuksesta ei leikata. Päätöksenteon työmotivaatio näytti olevan korkealla. Sisäpolitiikan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan päätöksentekoa seurataan tarkoin.

Hyvää suomalaisen työn päivää.

 

Terveisin

 

YTT, KT, dosentti Veikko Vilmi

Suomen tietokirjailija

http://www.veikkovilmi.fi

 

Kuopio

Edellinen artikkeli
Seuraava artikkeli
  1. Muutetaan sitten ”biologisesti miehen ja naisen avioliitto” nimeltään
    heteroliitoksi, niinkuin Huovinen esittää sitä yleisesti tituleerattavan. Ja sukupuoli ei ole biologisesti ja mitenkään muutenkaan ensisijassa dikotominen asia, kuten hän esittää. Inter- ja transsukupuolisuus ovat vielä asiaan liittyviä omia biologisia ilmiöitään. Hän ei viittaa sanallakaan siihen, mistä ihmislajin seksualiteetissa on kyse, mikä on erittäin kummallista tässä yhteydessä. Entä vanhemmuus ja lapset? Mitä hän oikein tarkoittaa kulttuureja jakavilla ongelmilla asiaan liittyen?

    Puhdasta miestä ja puhdasta naista ei ole olemassakaan. Sukupuoli on kussakin yksilössä hänelle sopivassa suhteessa yksilöllinen (jokaisessa yksilössä erilainen) JÄNNITE sekä biologisen miehen ja naisen että kulttuurillisen maskuliinisen ja feminiinisen välillä, ja tätä niin fysiologis-toiminnallisesti kuin tunteen ja ajatuksen tasolla immateriaalisti. Esim. myös miehillä on nisät, jotka pystyvät erittämään maitoa ja nais- ja mieshormonit tasapainoilevat meidän jokaisen elimistöissä. Että kun ihmiset ovat menneet avioliittoon tähän saakka ”biologisesti miehinä ja naisina”, siinä on vihitty ja liitetty yhteen samaa sukupuoltakin, molemmissa kahdessa eri puolisossa niin miestä kuin naista. Eli ei se siitä sukupuolen osalta muuttuisi, ketä ihmisiä vain sitten avioliittoon vihittäisiin. Tässäkin mielessä, myös aivan vakavasti puhuen, avioliitossa on kyse ihmisyydestä ja siinä miten asiaan on, ilman rasismia ja muuta psyko-sosiaalista väkivaltaa, kaikkien sitä omalla kohdallaan tahtovien ihmisten kohdalla suhtauduttava, inhimillisyydestä ja perusihmisoikeuksista.

    Perustavampaa laatua olevammin kuin fyysisellä lisääntymisbiologialla, avioliitossa on lapsiin liittyen merkitystä ”jokapäiväisellä” vanhemmuudella, joka ei määräydy vanhemmuuden biologisuuden tai ei-biologisuuden perusteella. Tämä vanhemmuus on myös -muun ohella- ensisijassa fyysinen (ajallis-lokaalis-ruumiillinen) asia, mutta lisääntymisprosessien lyhytaikaisuuden ja ohimenevyyden sijaan se kestää läpi koko vanhempien ja lasten yhteisen elämänajan. Lisäksi on merkityksellistä etteivät lasten hyvinvointi ja psykososiaalinen ja muu kehitys ja kasvu ole useiden kaikkein luotettavimpien tutkimusten mukaan riippuvaisia sitä, edustavatko heidän vanhempansa molempia tai vain yhtä sukupuolta. Eräät subjektiiviset kokemukset jostakin muunlaisesta esim. yksivanhempisissa perheissä, liittyvät tiettyihin toisiin psykososiaalisiin tekijöihin, eivät varsinaisesti vanhempien sukupuoleen.

    Mistä hän on riipaissut ajatuksen että: ”Olisi tuskin onnellista, jos pohjoisen ja läntisen maailman nykyhetkiset katsomukset loisivat uusia jännitteitä ihmiskunnan keskuuteen. Kulttuureja jakavia ongelmia on muutenkin tarpeeksi.” Viitanneeko hän siihen, että esim. tietyissä muissa kuin lännen ja pohjoisen maissa samaa sukupuolta olevien eroottis-seksuaalisesta rakastamisesta teloitetaan, samalla tavalla kuin Natsi-Saksassa aikoinaan. Sekö olisi eräs tekijä joka pitää ottaa huomioon meidän avioliittolainsäädäntöämme pohdittaessa, sillä sehän kuuluu asiaan liittyviin ”ei läntisen-ja-pohjoisen” maailman seksualiteettia koskeviin ”katsomuksiin” ja niiden mukaiseen toimintaan? Eikä mitään tiettyä yhtä ja monoliittista muun kuin läntisen ja pohjoisen maailman ”käsitystä” asiasta edes ole. Sellaisen esittäminen on jo ihan epärealistista, ja on pakko kysyäkin, mitkä Huovisen motiivit sille ehkä mahtavat olla. Etenkin niissä muissa kuin lännen ja pohjoisen maailman maissa, kuten viimeaikoina erityisesti Afrikassa, joissa ihmisoikeustoiminta on sallittu (esim. Iranissa ei ole), taistellaan hyvin ponnekkaasti sen puolesta että, niin ollessa, niiden enemmän tai vähemmän samaa sukupuolta olevien rakastamisen asiassa fasistiset lainsäädännöt saataisiin muutettua. Osa tästä pätee vielä ainakin tällä hetkellä myös Venäjään mutta totalitarismin koko ajan vahvistuessa ihmisoikeustilanne heikkenee sen mukaisesti siellä kaikissa mahdollisissa asioissa.

    Huovisen kannattaisi jutella ihan yleissivistyksensä takia tuosta ”pohjoinen ja läntinen versus muu maailma” [kulttuurit ja ihmiskunta] -tematiikastaan toisen emerituspiispan, Etelä-Afrikan Desmond Tutun kanssa. Siis jos Huovinen oikeasti ja todella omissa ajatuksissan niin asiasta ajattelee, mutta luulenpa että jostakin muusta siinä on hänellä kyse. Tutu ajaa erityisen aktiivisesti juuri -sinällään varsin eri tavoin- ”homofiilien” ihmisten ihmisoikeuksia myös koko Afrikan mantereen alueella, ja mm. sanoo ettei hän ”halua taivaaseen jonne eivät pääse myös homoseksuaalit”. Sekin kannattaisi ihan itse kunkin tietää, että viimeaikaisessa neurologisessa tutkimuksessa seksualiteetin ”syyksi” on löydetty sikiön varhaisvaiheessa muodostuvat aivojen tietynlaiset rakenteet. Tämä tarkoittaa sitä että seksualiteetti, siinä merkityksessä että ihmiset rakastavat seksuaalis-eroottisesti joko kumpaakin tai vain toista sukupuolta, määräytyy biologisesti.

    Ihan lähes vain kuriositeettina; samaa sukupuolta olevien avioliittojakaan tuskin kutsuttaisiin ”homoliitoiksi”, todennäköisesti Huovista ja hänen ”kaltaisiaan” lukuun ottamatta, eikä se olisi relevanttiakaan sillä kuten suurin osa meistä tietää, vain osa, ehkä korkeintaan puolet, samaa sukupuolta olevissa parisuhteissa on varsinaisessa merkityksessä homoseksuaaleja eli rakastaa vain ja ainoastaan täysin 100 % samaa sukupuolta (Kyseistä ”toista osaa” edustavat on kategorisoitu usein biseksuaali -termin alle, mutta siinä miten yksilöt rakastavat sekä miehiä että naisia seksuaalis-eroottisesti, on esim. Alfred Kinseyn tutkimusryhmän jo 1930-1940-luvuilla havaitsemalla tavalla valtavaa variointia laadullisesti, tässä mielessä ”seksualiteetti on jatkumo” Kinseylle. Eikä oikeasti vain ”valtavaa variointia”, vaan periaattessa ko. variointia on äärettömiin, koska jokaisen ihmisen seksualiteetti on erilainen kuin kenenkään muun, eikä kenenkään seksualiteetti ole myöskään vähintäänkään täysin sama ja stabiili koko ajan ja läpi elämän. Muun muassa näiden takia pyrin itse, kuten nytkin tässä yllä, välttämään käyttämästä termejä homo-, hetero- ja biseksuaalisuus mahdollisimman paljon, ja käyttämään niiden sijaan muun muassa ilmaisuja eri- tai samaa sukupuolta olevien seksuaalis-eroottinen rakkaus, koska siitähän varsinaisesti kyse on).

    • Kiitos Harri Meronen,

      Harvinaisen selkeä ja asiallinen kirjoitus, aiheesta, joka niin paljon nostaa tunteet pintaan ja järjen valo himmenee. Suosittelen kaikkia lukemaan ja ottamaan mallia argumentoinnin tasosta.

    • Juuri päinvastoin, tieteellinen konsensus alkaa yhä selvemmin olla Merosen kannalla. Kannatais Blomsterinkin kysyä itseltään, miksi Jumala loi hänelle nisät?

  2. Alfred Kinsey on isä modernin länsimaisen seksuaalisen vallankumouksen. Katsaus elämän ja työn Kinsey paljastaa darwinismi oli ratkaisevan tärkeä hänen ristiretki kaataa perinteisen seksimoraali. Hän yritti tämän tavoitteen saavuttamisessa saamalla yleisön ja tiedemaailman että mitä pidettiin laajalti poikkeava käyttäytyminen sitten, kuten haureus, homoseksuaalisuus, sadomasokismi ja pedofilia, olivat kaikki hyvin harjoiteltu ja siksi ”normaalia” ja hyväksyttävää. Kinsey johtopäätökset ovat nyt osoittaneet laaja empiirinen tutkimus on kohtalokkaasti virheellinen. Kinseyn seksuaalinen vallankumous on aiheuttanut vakavia sosiaalisia ongelmia, epidemia tauti ja perheen hajoaminen.

    • Googlettamallahan sitä saa tieteellisesti pätevät tiedot mistä asiasta vain! Kinseyn teos ”Sexual Behaviour in Human Male” on äänestetty jo ties kuinka usein maailman vihatuimmaksi kirjaksi kautta aikain, koska se herättää aivan tiettyjä ja jostakin syystä melkoisen voimakkaita torjunnan ja pelon tunteita niihin taipuvaisissa ihmisissä. Sellaisen ilmentymää netti suorastaan pursuaakin, tyyppi- tai pitäisikö jo nykyään sanoa; lajiesimerkkinä siitä on juuri tuo eli tämä googlekääntäjän ”kääntämä”:

      ”Alfred Kinsey on isä modernin länsimaisen seksuaalisen vallankumouksen. Katsaus elämän ja työn Kinsey paljastaa darwinismi oli ratkaisevan tärkeä hänen ristiretki kaataa perinteisen seksimoraali. Hän yritti tämän tavoitteen saavuttamisessa saamalla yleisön ja tiedemaailman että mitä pidettiin laajalti poikkeava käyttäytyminen sitten, kuten haureus, homoseksuaalisuus, sadomasokismi ja pedofilia, olivat kaikki hyvin harjoiteltu ja siksi “normaalia” ja hyväksyttävää. Kinsey johtopäätökset ovat nyt osoittaneet laaja empiirinen tutkimus on kohtalokkaasti virheellinen. Kinseyn seksuaalinen vallankumous on aiheuttanut vakavia sosiaalisia ongelmia, epidemia tauti ja perheen hajoaminen.”

    • Alfred Kinseyn tutkimusmenetelmat on yleisesti todettu virheelliseksi.

      Alfred Kiseytä ei noteerata luotettavaksi tukimuslähteeksi.

      Samoin hänen henkilökohtaisen elämän vaikutus tutkimukseen on ilmeinen,

    • Mielestäni Kinsleyn tutkimukset olivat uraauurtavia kun ottaa huomioon, että hän julkaisi keskeisimmät teoksensa 1900-luvun puolivälissä eli lähes 70 vuotta sitten.

      Kinseyn tutkumustulokset lisäsivät sen ajan ihmisten ymmärrystä ihmisen seksuaalisuudesta aivan oleellisella tavalla. On toki luonnollista, että niiden julkaisemista seuranneiden 70 vuoden aikana on tullut vielä lisää tietoa, joka on sekä tarkentanut että muuttanut Kinseyn maalaamaa kuvaa seksuaalisuudesta.

      Merkillepantavaa on mielestäni se, että moni tähän homokeskusteluun kommentoiva pohjaa kommenttinsa ymmärrykseen, joka on vielä vanhempaa (ja vielä väärempää) kuin Kinseyn julkaisemat tutkimustulokset. Onpa täällä jopa väitetty vakavalla naamalla, että homoseksuaalisuus johtuu syntiinlankeemuksesta, mikä on lääketieteellisesti paljon kyseenalaisempi väite kuin Alfred Kinseyn raportti.

  3. Miehen ja naisen välisen avioliiton perusteista tärkein on, että se on Jumalan luomistyön siunaus. Se on ihmisille paras, ja vaikka avioeroja tulee, eivät ne johdu avioliitosta, vaan ihmisten itsekkyydestä ja raadollisuudesta. Ja niissäkin vaikeuksissa Jumala tahtoo auttaa, jos Hänen apuaan pyydetään. Mutta Sanan ja luonnon vastaiset haureusliitot sotivat Jumalan luomisjärjestystä vastaan ja ovat siten vahingolliset tekijöilleen ja suosijoilleen.

  4. Annikki puhuu taas kerran asiaa. Jumalan tarkoituksen vastaiset kehitelmät koituvat lopulta ihmiselle onnettomuudeksi. Jos jumalaton menestyy hetken teillään, niin sen loppu on kuitenkin turmio. Avioliitto on selkeä asia, mutta ihminen sotkee omat asiansa mielensä mukaan ja sen seuraukset näkyy hävityksenä.

    • Jep Jep, Annikilla ja Ismolla on hyvin konkreettiset ja käytännönläheiset perustelut mielipiteelleen. ”Uskomme tällaiseen mielikuvitusolentoon, joka sanoo, että homoliitot on huono asia ja jos joku on tämän meidän mielikuvitusolennon kanssa eri mieltä, tämä olento suuttuu ja se on ihmisille turmiollista”.

      Mitähän argumentteja seuraavaksi käytettäisiin? Keskustellaanko vaikka siitä, mitä mieltä lentävä spagettihirviö, Harry Potter tai Gandalf the White ovat siitä, jos eduskunta säätää sukupuolineutraalin avioliittolain.

  5. Heh, en lähde ajamaan heidän liitttojaan.
    He ovat nyt kaapissa kuin homot aikoinaan. Heitä inhotaan ja lainsäädännöllä rajoitetaan jne.
    Liekkö kysymyksessä slippery slope. Osoitin vain että sukupuolineutraali avioliittolakialoite jättää suuren aukon tasa-arvoon. Ei ansaitse nimeä ”tasa-arvoinen avioliittolaki”.
    Huovisen pohdinta pitäisi saada yleiseen keskusteluun. Ei tätä keskustelua ole suinkaan käyty kuten Jusu väittää.

    • En minä ainakaan inhoa niitä ihmisiä, jotka haluavat elää moniavioisesti eli useamman kumppanin kanssa samanaikaisesti. Minun tapoihini ei kuulu suhtautua vihamielisesti ihmisiin, jotka tekevät erilaisia valintoja elämässään kuin minä haluan omassani tehdä.

      Se, millä nimellä kansalaisaloitetta kutsutaan, on aivan yksi lysti. Kansalaisaloite kun ei ole mitään sen kummempaa kuin pari paperiarkkia. Kanniaisen tai kenenkään muunkaan on turha jäädä jumittamaan aloitteen nimeen. Eiköhän jokainen tiedä, mitä konkreettisia muutoksia aloitteella ajetaan, kutsuttiinpa sitä millä nimellä hyvänsä.

    • ”En minä ainakaan inhoa niitä ihmisiä, jotka haluavat elää moniavioisesti eli useamman kumppanin kanssa samanaikaisesti. Minun tapoihini ei kuulu suhtautua vihamielisesti ihmisiin, jotka tekevät erilaisia valintoja elämässään kuin minä haluan omassani tehdä.”

      Älä nyt takerru tuohon ”inhoamiseen”. En minäkään inhoa homoja, vaikka pidänkin avioliittoa käsitteellisesti ja määritelmällisesti miehen ja naisen välisenä.

      Tästä avioliiton osapuolten lukumäärästä tullaan aivan varmasti keskustelemaan. Ja joudutaan perustelemaan miksi avioliitto ei voisi olla useamman välinen. Voi käydä niinkin, että jos pitää avioliittoa kahden välisenä, leimataan heti ”foobikoksi” ja vihaajaksi, vaikka miten yrittäisi sanoa, ettei vihaa ketään…

      Toivottavasti olet kuitenkin ymmärtänyt homoja puolustaessasi, että tässä ei ole kyse homojen vihaamisesta vaan siitä että avioliiton olemuksesta, merkityksestä ja tarkoituksesta on erilaisia käsityksiä.

      Ja ”tasa-arvoinen” avioliittolakin on todellakin huono käsite. Lakimuutoksen jälkeenkään kaikki eivät koe olevansa lain edessä ”tasa-arvoisia” avioliiton suhteen. Taisit joskus itsekin sanoa, että jos jokin koetaan epäoikeudenmukaiseksi, silloin se on epäoikeudenmukaista.

      Maailmassa on muitakin vähemmistöjä, ja muitakin seksuaalisia vähemmistöjä kuin homoseksuaalit.

    • Ja edelleenkään en ole itsekään ajamassa polyliittoja.

      Ihmettelen vain miksi olen mukamas niin paha ja suvaitsematon kun en aja homojen avioliitto-oikeutta, mutta muiden ryhmien ignooraaminen on ihan ok.

      MInusta ”tasa-arvoinen” avioliitto -käsite voi tarkoittaa kahta asiaa. Joko sukupuolten (miesten ja naisten välistä tasa-arvoa) tai sitten sitä, että kaikki saavat ilman erottelua ja suhdemuotoja, ja rakkauden kohdetta tai kohteiden lukumäärää erottelematta kokea olevansa ”naimisissa”.

      Pakko tässä on puhua siitäkin miksi avioliitto oikeastaan on kahden välinen? (Ja edelleen arabimaissa mies on suhteessa monen naisen kanssa, avioliiton osapuolia on kaksi, mutta rinnakkaisia liittoja useita)

      Jos avioliitosta otetaan lisääntymis-merkitys ja omista (miehen ja naisen) jälkeläisistä huolehtimisen vastuu pois, onko mitään syytä rajata osapuolten lukumäärää kahteen henkilöön?

  6. Jusu Vihervaaran toiseen aiempaan kommenttiin liittyen:

    Kinseyn ihmisen seksuaalisuuden tutkimuksissa ja niiden kahdessa raportissa on sekä puutteita että ansioita, kuten missä tahansa muussa tutkimuksessa. Suurin osa raporttien tutkimustuloksista toimii kuitenkin medologisissa, tilastollisissa ja muissa niiden tutkimuksellisissa puitteissa sillä tavalla, ettei niitä ole voitu osoittaa vääriksi. Kinseyn tutkimusryhmän tutkimusaineistoon tehtiin myöhemmin myös tietynlaisia jälkitarkistuksia ja -korjauksia (mm. vankilaväestön osuus otettiin siitä kokonaan pois) mutta ne eivät muuttaneet tutkimuksen lopputuloksia olennaisesti.

    Kinseyn skaala oli ensimmäinen ja osittain vieläkin käyttökelpoinen seksualiteetin monimoitoisuutta kuvaava tieteellinen malli, joka piti kehittää Kinseyn tutkimusryhmän tutkimusten kuluessa kuvaamaan niiden aineistossa ilmenneitä löydöksiä. Kinsey itsekään ei pitänyt skaalaansa lopullisena ja ainoana mallina asiaan, esittäen että sen avulla seksualiteettia voi hahmottaa sentään paremmin kuin kahtiajaolla hetero-homo.

    Esim. Fritz Klein on jatkanut Kinseyn työstä eteenpäin, ja kehittänyt oman moniulotteisen seksuaalisen suuntautumisen verkostomallin (Klein sexual orientation grid). Kinseyn skaalahan on tarkalleen ottaen yksiulotteinen jana, jolle määritetään n. 7-8 erilaista seksualiteetin tietynlaista ”astetta” jatkumolla a-seksuaalisesta homoseksuaaliseen. Moni- tai kolmiulotteinen mallintaminen sopii kuitenkin tarkoitukseensa nykytiedon mukaisesti paremmin. Mutta, varsinaisena ongelmana on ko. mallintamisessa ja sen vaihtoehtojen kehittelyssä se, miten saada kaikki mahdollinen seksualiteettinen variaatio mallinnettua sitä vastaavalla tavalla, ts., että jokin malli pystyisi kaikkiin mahdollisiin seksualiteetin variaatioihin kuuluvat kaikki eri ominaisuudet ”sijoittamaan itseensä”, eli kuvaamaan ne asiaan kuuluvalla tavalla. Tämä ongelma johtuu myös muun ohella osaltaan esimerkiksi siitä (ja käsittää ja sisältää sen) että jokaisen ihmisen seksualiteetti yhtä yksilöllinen kuin mikä tahansa muukin hänessä, kuten esimerkiksi sormenjäljet. Onkin hyvin eriskummallista ja omituista, että joillakin nykyaikamme ihmisillä on näköjään käsityksenään -eli katsomuksenaan Huovisen käyttämää sanaa lainaten- että kaikilla olisi jollakin tapaa sama tai samansisältöinen seksualiteetti-”olio”, ikään kuin universaalinen substanssi-ominaisuus, jonka kaikki jakavat yhteisesti. Tämän kaltainen ajattelutapa liittyy etenkin uudistuksellista keskiaikaa edeltäneeseen tiettyyn ns. platonistiseen tapaan (pohjanaan ajattelu ideamaailmasta ja tästa maailmamme sen ”heijastumana”) hahmottaa todellisuutta.

  7. Muuten keskustelu on käynnissä useassa maassa ”tasa-arvon” laajentamiseksi avioliitossa myös sukuneutraaliin suuntaan ja polyihin.
    En minäkään vihaa, enkä edes inhoa. Ihmisarvo on ihan yhtäläinen heillä kuin minulla. Työkavereinakin olemme menestyneet hyvin.
    Kyse on AVIOLIITOSTA ja sen tulevaisuudesta.
    Siksi Huovisen keskustelualoite on tärkeä.
    Avioliitto ei ole pelkkä ihmisten välinen sopimus jota voi muuttaa särkemättä sen perimmäistä tarkoitusta.

Vilmi Veikko
Vilmi Veikkohttp://www.veikkovilmi.fi
VEIKKO VILMI Dosentti, YTT, KT Suomen tietokirjailija. Osoitteesta http://www.veikkovilmi.fi linkkiyhteydet artikkeleihini ja profiiliini. Asun Kuopion Inkilänmäen kaupunginosassa, Kiuruntie 11 70340 Kuopio. Itä-Suomen yliopiston sosiaalipolitiikan, erityisesti koulutuspolitiikan dosentti. Muita tutkintoja: YTL, KM, HuK, Lukion oppilaanohjaaja, Ammattikoulunopettaja, Erityisopettaja, Luokanopettaja, Sotilasarvo luutnantti. Oulun yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja Jyväskylän yliopiston alumni. Tieteelliset artikkelit ja esitykset kansainvälisissä konferensseissa. Kunnalliset ja seurakunnalliset luottamustehtävät. EUSE-, MAOL-, OSJ- ja Tutkiva opettaja- järjestöt. Reserviupseeriyhdistys-, MPK - ja VAPEPA-toiminta. Maanpuolustusmitali (kultainen solki). Kultainen ampuma- ja suunnistusmerkki. Kuopion Reserviupseerikerho ry:n standaari. Toimitsija Kuopio - Jukola 2014 suunnistustapahtumassa. Olen kirjoittanut useita yhteiskunnan päätöksentekoa ja palveluja koskevia artikkeleita muun muassa Uuden Suomen ja Savon Sanomien verkkosivuille ja lehtiin. Olen nostanut esille veteraanien kuntoutusasioita Uuden Suomen vaalikiertueella ja perheiden tukemisasioita YLE:n ja Savon Sanomien yhteisellä vaalitorilla Kuopiossa. Pidän tärkeänä: Vastuullisuus näkyy ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja sisäpolitiikan kokonaisvaltaisessa hoitamisessa. Päätöksenteko vaatii näkemystä. Ihmisten tarkka kuuleminen on tärkeä. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestymistä on pohdittava huolella. Vanhustenhuollon ja omaishoidon palvelut on turvattava. Varhaiskasvatus ja lasten ja nuorten lähikoulut ovat tärkeitä. Perheet ovat tukemisen arvoisia. Erityisopettajakoulutus ja ammattitehtävätieto lisäävät tietämystä asioiden hoitamiseen, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaaleissa mitataan arvojen toteutuminen. Seurakunnan toiminnassa on hyvä teema: "Kotikirkko - Lämmin lähiyhteisö." Julkaisuja: Vilmi, Veikko 2005. Turvallinen koulu. Suomalaisten näkemyksiä koulutuspalvelujen kansallisesta ja kunnallisesta priorisoinnista. University of Jyväskylä. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research 257. Diss. Vilmi, Veikko 1993. Kuopiolaisten tyytyväisyys kaupunkiinsa ja sen palveluihin vuonna 1985. Kuopion yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos. Kuopion yliopiston julkaisuja E. Yhteiskuntatieteet 13. Diss. Vilmi, Veikko 2003. Koulutus ja koulutukseen valinta. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Snellman-instituutin arkistojulkaisu 1. Kuopio: Snellman-instituutti. Vilmi, Veikko 1989. Asukkaiden hyvinvointipalveluja koskevat arviot ja odotukset Kuopion kaupungissa. Sosiaalipolitiikan lisensiaattitutkielma. Kuopion yliopiston sosiaalitieteiden laitos. Historiajulkaisu (painettu 2017; myös E-kirjana): Seppälä, Jarmo & Vilmi, Veikko 2016. Kuopion Reserviupseerikerho. Vastuullinen, perinteitä arvostava, aatteellinen ja edunvalvonnallinen reserviupseeriyhdistys 1929–2014. Kuopion Reserviupseerikerho ry Kuopio. Vilmi, Veikko 2009. Turvallinen koulu tavoitteena. Tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi, Veikko 2018. Ryhmäpuutarhayhdistykset hyvinvointia edistävänä tekijänä. Tutkimus hallinnollisista päätöksistä ja toiminnoista. Kuopio: Maakuntakokoelma. Vilmi,, Veikko 2018. Koulutuspalvelut päätöksenteon toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista 1850-luvulta lähtien. Kuopio: Maakuntakokoelma. Tieteelliset referee-artikkelit: Hirvonen, Jaana & Martin, Marjatta & Vilmi, Veikko 1994. Sirkkulanpuisto esimerkkinä omaan apuun perustuvasta asuntopoliittisesta kehittämishankkeesta. Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 44 -53. Laurinkari, Juhani & Vilmi, Veikko 1994. Onko vaihtoehtoisella asuntopolitiikalla tulevaisuutta? Teoksessa Juhani Laurinkari (toim.) Oman avun yhteisö erityisryhmien asuntokysymyksen osaratkaisuna. Ympäristöministeriö. Asunto- ja rakennusosasto. Tutkimusraportti 4 / 1994, 36 - 43. Vilmi, Veikko 1996 . Die Selbsthilfegesellschaft als wohnungspolitische Lösung. Teoksessa Johann Brazda & Jerzy Kleer (toim.) Genossenschaften vor neuen Herausforderungen. Festschrift für Prof. DDr. Juhani Laurinkari. Augsburg: Maro Verlag, 305–318. Vilmi, Veikko 1999. Ammatillinen koulutus väline sosiaalistumisessa koulutusyhteiskuntaan. Teoksessa Eira Korpinen & Liisa Puurula (toim.) Tutkimisen ja löytämisen pasianssia. Professori Jorma Ekolalle omistettu juhlakirja. Tutkiva opettaja 3. Jyväskylä: TUOPE, 67–78. Vilmi, Veikko 2005. Opettajankoulutus opiskelijavalintojen toteutumana. Koulutuspoliittinen tutkimus lainsäädäntöön perustuvista hallinnollisista ratkaisuista ja tuloksista. Teoksessa Eira Korpinen (toim.) Opettajankoulutus eilen, tänään, tulevaisuudessa. Professori Erkki Viljasen juhlakirja 5.2.2005. Tutkiva opettaja 1. Jyväskylä: TUOPE, 35 - 69. Vilmi, Veikko 2006. Kunnalliset hyvinvointipalvelut murroksessa - esimerkkinä koulutuspalvelut. Teoksessa Juha Hämäläinen & Riitta Vornanen & Juhani Laurinkari (toim.) Hyvinvointi ja turvallisuus 2000-luvulla. Juhlakirja professori Pauli Niemelän täyttäessä 60 vuotta 5.4.2006. Kuopio: Kuopion yliopisto, 111 - 128.